Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla. SYT-kassaan liittyy jatkuvasti paljon uusia jäseniä, esimerkiksi alkuvuonna 2016 jo noin 1800 yrittäjää, viime vuonna SYT-kassaan liittyi yli 4 000 yrittäjää, joista suurin osa oli yksinyrittäjiä.
”Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana”, totesi Jyväskylässä 27.5.2016 pidetyssä SYT:n sääntömääräisessä kassan kokouksessa puheenjohtaja Juhani Hopsu.
Yrittäjien työttömyys on kuitenkin kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin.
”3-4 % kassan jäsenistä saa kuukausittain ansiopäivärahaa, mikä osoittaa selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan.” ”Vaikka yrittäjä kuinka uskoisi itseensä ja mahdollisuuksiinsa, hänen kannattaa varautua myös oman työttömyytensä varalle”, muistutti Hopsu
Yrittäjien työttömyys jatkoi kasvua, etuuksia maksettiin 24 % enemmän
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2015 lähes 15 milj. euroa eli noin 24 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 12 milj. €. Koko vuoden aikana etuuksia maksettiin 1760 jäsenelle.
”Etuusmaksatuksen nousu oli budjetoitua suurempi, selvensi Hopsu.
Työttömyys osui nimenomaan yksinyrittäjiin, ja Hopsu toikin esiin huolen yksinyrittäjien toimeentulosta työttömyysaikana.
”Suomessa on nykyisin jo yli 170 000 yksinyrittäjää. Esimerkiksi palvelualla toimivien yrittäjien asema ja tulotaso on heikentynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana, osaltaan arvonlisäveron korotuksen, mutta myös digitalisaation ja asiakaskunnan vähentymisen myötä. Silti vain noin 12 % suomalaisista yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan”.
“Kun yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään juuri viime päiväisten Microsoft ja Talvivaara- tyyppisten uutisten jälkipuinnissa, niin yrittäjyyden aloittamiseen tarvitaan kannusteita, ei pelotteita. Työttömyyskassan jäsenyys on järkevä tapa riskien hallintaan, Hopsu kertoi.
Vuoden alussa yrittäjäksi on voitu lukea myös ns. kevytyrittäjät, eli yhä useammalla on mahdollisuus vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta.
”Nyt tarvitaan vielä uutta ajattelua sen suhteen, että yrittäjyys ja palkkatyö voisivat rinnakkain kerryttää vakuutuskautta ja toisaalta, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi”, sanoi Hopsu.
Kevytyrittäjä on itsensä työllistäjä, yrittäjä ilman omaa yritystä. Kevytyrittäjä hankkii itse toimeksiantajansa, tekee sovitut työt ja antaa laskutuksen hoidettavaksi siihen erikoistuneelle palveluntarjoajalle. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 50 000 kevytyrittäjää. Kevytyrittäjät ovat vuoden 2016 alusta lähtien olleet työttömyysturvalain mukaan yrittäjiä. Kevytyrittäjä voivat liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos he ottavat itsellensä YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulolla.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Hallituksen julkaisemassa yrittäjyys- ja työllisyyspaketin linjauksessa yrittäjyyden aloittamisen kynnystä madalletaan ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Tämä kuulostaa hyvältä ja tutulta, toivottavasti tällä kertaa päästään aidosti toteutusvaiheeseen, niin ettei eri intressiryhmien päät kolise yhteen.
Kun yhtä porukkaa tuetaan, niin usein se johtaa kilpailun vääristymiseen ja tällöin joku toinen kärsiin. No erilaisia palkkatukimuotoja ja starttirahoja on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, joten toivokaamme että tällä kertaa löytyy malli, jota uskalletaan kokeilla eikä toteutus kaadu yksittäisen intressiryhmän venkoiluun. Tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mitkä ovat toki tervetulleita, ja mitä yrittäjät lupaavat, mikäli uskaltavat palkata uutta henkilökuntaa.
Yritystoiminnan aloittaminen on iso taloudellinen riski tällä hetkellä. Tämä on johtanut siihen, että töitä pyritään tekemään lukuisilla tavoilla, jotka olisivat luonteeltaan jotain muuta kuin yritystoimintaa. Se taas johtaa siihen, että työnteko ei välttämättä ole sellaista vakuutettua työtä/yrittäjyyttä, joka kerryttäisi tekijälleen sosiaaliturvaa.
Meidän on korkea aika hyväksyä erilaiset työnteon muodot perinteisen palkkatyön tai yritystoiminnan lisäksi ”normaalityöksi” ja muokata sosiaali- ja vakuutusjärjestelmämme tämän vuosituhannen edellytyksiä vastaavaksi. Uskon että nykyiset uberit, airbnb:t, feissaamiset, bloggaamiset yms. on vasta alkua ja vakuutusjärjestelmämme on taivuttava aikaslailla akrobaattiseen joustoon jatkossa. Kun mietimme mitä on perustuslakiin liittyvä yhdenvertaisuus ja oikeusturva, niin jotain tarttee tehdä jo nopealla aikataululla näiden periaatteiden painikkeeksi nyky-yhteiskunnassa.
 
hyvää kevättä,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

Työttömyyden alkaessa kannattaa usein hankkia uusi verokortti. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena.
Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi/verokortti. Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi.
Kirjautuaksesi palveluun tarvitset verkkopankkitunnukset tai sirullisen henkilökortin.
Lisätietoja: http://www.vero.fi/verokortti
 
 

Työmarkkinat ovat murroksessa. Työ- ja toimeksiantosuhteet pätkittyvät ja työtä tehdään yhä erilaisimmilla ammattistatuksilla. Suomen  työttömyysturvajärjestelelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti. Aika usein uusissa työntekotavoissa toiminta siirtyy tietoverkkoihin ja puhutaan digitalisaatiosta.
Muutamia tyypillisiä uusia ansaintatapoja ovat esimerkiksi Airbnb, Google AdSense ja Affiliate- markkinointi, bloggaus ja uber-taksipalvelu.
Airbnb yhteisöpalvelussa kuka tahansa voi ilmoittaa asuntonsa vuokratavaksi. Verottaja pitää siitä saatua tuloa pääomatulona. Työttömyysturvassa pääsääntönä on, että pääomatulot eivät vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Pienimuotoisena Airbnb toiminnalla ei näin ole pienentävää vaikutusta työttömyysetuuden maksamiseen. Jos vuokraustoiminta on kuitenkin säännönmukaista, ammattimaista ja jatkuvaa, sen voidaan katsoa olevan yritystoimintaa ja silloin siitä saatu tulo huomioidaan työttömyysetuuden maksamisessa sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan.
Googler AdSense on Googlen ohjelma, jonka avulla voi ansaita tuloja sijoittamalla mainoksia omalle verkkosivulleen. Google tilastoi klikkaukset, laskuttaa mainostajaa ja maksaa julkaisijalle mainostuloa.
Affiliate-markkinoinnissa blogin yhteyteen liitetään mainosmateriaalia ja mainostaja maksaa korvausta mainoksesta. Nämäkin tulot ovat luonteeltaan yritystuloa, ja ne pääsääntöisesti huomioidaan työttömyysetuuden maksamisen yhteydessä soviteltuna päivärahana.
Bloggaaja voi olla työsuhteessa blogiportaaliin, mutta useimmiten bloggaus tehdään toimeksiantosopimuksella. Tällöinkin kyseessä on sivutoiminen yritystoiminta ja etuus voidaan maksaa soviteltuna päivärahana tulot huomioiden.
Entä jos palkkio maksetaan tavarana, matkana tai lahjakorttina? Näiden arvo tulee silloin määrittää euroina jotta tulo voidaan sovitella oikein. Jos blogiteksti voidaan katsoa teokseksi, voidaan bloggaajan katsoa saavan tekijänoikeustuloa ja sekin huomioidaan etuuden maksatuksessa.
Kaikista työttömänä tehdyistä töistä tulee kuitenkin ilmoittaa TE-toimistoon. TE-toimisto tutkii onko palkkatyö osa-aikaista tai yrittäjäasemassa työskentely sivutoimista ja antaa asiasta lausunnon kassaan. Jos lausunto on myönteinen kassa voi maksaa soviteltua ansiopäivärahaa.
Uudet työnteon mallit tuovat lisää mielenkiintoa perinteisen yrittäjyyden ja palkkatyön rinnalle ja näin myös kassatyöskentely saa uusia ulottuvuuksia.
Lisätietoa sovitellusta päivärahasta https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/ansiotulojen-ja-sosiaalietuuksien-vaikutus-paivarahaan/ 
keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomen Yrittäjät julkaisi alkuviikosta PK-barometrin, jonka mukaan yhä useampi yrittäjä näkee tulevan vuoden kääntyvän parempaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin usea yrittäjä on haastavassa tilanteessa ja yritystoiminnan pyörittäminen on veitsenterällä, jolloin kaikista mahdollisista ylimääräisitä maksuista tingitään.
Yksi tinkimisen kohde voi olla myös työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu, mitä me täällä työttömyyskassassa seuraamme huolestuneena. Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin riskinhallintaa, eli jos yritystoiminta pitää lopettaa kannattamattomana, niin kassa maksaa ansiopäivärahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 000 euron vuositulolla päiväraha on reilut 1300 euroa kuukaudessa, ja verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on noin 508 euroa vuodessa. Eli mikäli kassan jäsen lopettaa yritystoiminnan, niin jäsenmaksu tuottaa moninkertaisesti takaisin sen summan, mitä kassaan on maksettu.
SYT:n jäsenistön työttömyysaste on noin 4 prosenttia, mikä on aika paljon pienempi kuin palkansaajilla. Emme odota tähän radikaalia muutosta tänä vuonna, kylläkin tasaista kasvua samalla kun uskomme talouden vauhdittuvan niin, että työttömyys kääntyy ensi vuonna laskuun. Tällä hetkellä maksamme työttömyysetuutta noin 1000 jäsenelle kuukaudessa, ja määrä on ollut hitaassa kasvussa, mikä isolta osalta on ollut selitettävissä jäsenmäärämme kasvulla. Iso haasteemme on edelleen se, että monet yrittäjät eivät tunne kassajärjestelmää, ja kaupunkilegendoissa toistellaan, kuinka ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa”. Eli jatkamme edelleen tiedottamista ja yrittäjien tavoittamista, jotta yhä useampi tiedostaisi SYT-kassan jäsenyyden tuoman turvan.
 
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Kevytyrittäjyys eli laskutusosuuskuntien kautta tehty työ on täyttänyt työttömyysturvassa yrittäjä-määritelmän vuoden 2016 alusta lähtien. Muutos on aiheuttanut huolta etenkin pienimuotoisten toimeksiantojen kohdalla, jotka lähtökohtaisesti ovat jatkossakin sivutoimista yritystoimintaa, mutta mietitäänpä mitä hyötyä muutoksesta voi olla.
Laskutusosuuskuntien kautta tehdään myös muuta kuin pienimuotoista työtä. Erään osuuskunnan edustajan mukaan heidän kauttansa työllistyvien keskiansio on 30 000-40 000 euroa vuodessa. Nyt he voivat vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:n kautta ja työstä kertyy sitten eläkettä. Samoin he voivat liittyä yrittäjän työttömyyskassaan ja saada oikeuden ansiopäivärahaa, mitä oikeutta heillä ei aiemmin ole ollut.
Aiemmin ansiopäivärahaa ovat saaneet ne, joilla päivärahaoikeus on kerrytetty joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla ennen laskutusosuuskunnan kautta työllistymistä, ja ansiopäivärahaa on voitu maksaa siihen perustuen, mikäli päivärahapäiviä on jäljellä.
Nyt kannustaisinkin kevytyrittäjiä ottamaan itselleen YEL-vakuutuksen ja liittymään yrittäjien työttömyyskassaan SYT:iin. Päivärahaoikeuden voi saada 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydelllä.
15 kuukauden jälkeen kassa voi maksaa päivärahaa toimeksiantojen välisiltä ajoilta. Päivärahan maksaminen edellyttää, että kevytyrittäjänä työskentelevä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hän lakkauttaa YEL-vakuutuksen työnhaun ajaksi. Päivärahakauden aikana voi etsiä uusia toimeksiantoja ja työtehtäviä, ja kun sellaisen saa, niin YEL-vakuutus tulee laittaa taas uudelleen voimaan.
Muutos on hyvä askel siihen suuntaan, että kaikki erilainen työ on vakuutuksenalaista työtä ja se kerryttää niin eläke- kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaoikeutta.
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Finanssivalvonta vahvisti SYT:n jäsenmaksuesityksen, jonka mukaisesti jäsenmaksu säilyy ennallaan. Jäsenmaksu on 2,65 % 5 800 euron ylittävältä osuudelta. Vähimmäistyötulolla 12 420 €/v jäsenmaksu on 14,62 €/kk. Huojennettu jäsenmaksu ensi vuodelle on 5 €/kk.
Vuoden 2016 jäsenmaksulaskut postitetaan helmikuun aikana. E-laskut lähetetään helmikuun alussa. Jäsenmaksun tai huojennetun jäsenmaksun voi maksaa valintasi mukaan joko yhdessä, neljässä tai 12 erässä. 12 erässä maksaminen onnistuu kokonaisuudessaan vasta vuonna 2017.
Tarkista vakuutustasosi kassan eAsioinnista. Huomaathan, että E-laskusopimus pitää olla tehty ennen laskutusta. Lisätietoja E-laskusta saat pankistasi.
Esimerkkejä jäsenmaksusta ja päivärahasta 2016
Peruspäivärahan osuus kassan päivärahasta 32,68. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana alle 18 vuotta vanha lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorouksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,27 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,98 euroa. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Päivärahaa maksetaan maksimissaan 500 arkipäivältä. Jäsenmaksusi suuruuden voit laskea helposti laskurilla https://syt.fi/laskurit/

 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan SYT-kassaan liittyi viime vuonna yli 4000 yrittäjää. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli 26 000 yrittäjää.
-Yrittäjät ovat huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.
-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi.
Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa.
-Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, täsmentää Jokinen
-Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Työttömyysturvalakiin tuli muutoksia 1.1.2016 lähtien. Lakimuutokset vaikuttavat muun muassa niiden henkilöiden tilanteeseen, joita on aiemmin pidetty yritystulon pienuuden vuoksi omaa työtä tekevinä.
Yrittäjäksi katsominen ei enää edellytä sitä, että henkilö on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän mukaisen vakuutuksen. Jatkossa yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat ja yrittäjän perheenjäsenet ovat edelleen työttömyysturvassa yrittäjiä.
Omana työnä pidetään jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa.
Yrittäjän työssäoloehtoa kertyy yrittäjäkassassa lakimuutoksen jälkeenkin vasta, kun YEL-/MYEL-vuosityötulo on vähintään 12 420 € / v (2016). TyEL-vakuutetun yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan työssäoloehtoa kerryttävän palkan pitää olla vähintään 1035 €/kk (12 420 €/v).
Yrittäjämääritelmän muutos ei vaikuta kuitenkaan siihen, kuka voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan.
Kts. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Parannus yksityisen elinkeinonharjoittajan työttömyyden edellytyksiin
Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan jatkossa lopetetuksi myös, kun:
1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.