Jälkisuojapäivärahaa voidaan maksaa yritystoiminnan jatkuttua enintään 18 kuukautta

Home/Yrittäjän työttömyysturva/Kuka on oikeutettu työttömyysetuuteen?/Jälkisuojapäivärahaa voidaan maksaa yritystoiminnan jatkuttua enintään 18 kuukautta
Jälkisuojapäivärahaa voidaan maksaa yritystoiminnan jatkuttua enintään 18 kuukautta 2017-04-10T12:35:46+00:00

Jälkisuojapäivärahaa voidaan maksaa yritystoiminnan jatkuttua enintään 18 kuukautta

Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on yleensä myös ns. jälkisuojaoikeus. Tämä tarkoittaa oikeutta saada päivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuojan aikana. Palkansaajan työttömyyspäivärahasta saat lisätietoa Työttömyyskassojen yhteisjärjestöstä.

Lataa jälkisuojapäivärahan hakuohjeet tästä (pdf)

Palkansaajakassasta siirtyvä yrittäjä voi siis saada palkkatyön perusteella maksettavaa päivärahaa, jos yritystoiminta lakkaa ensimmäisten 18 kuukauden aikana, mutta kuitenkin korkeintaan siihen saakka kunnes yrittäjän työssäoloehto SYT-kassan jäsenyysaikana on täyttynyt. Jos olet aloittanut yritystoiminnan ja siirtynyt SYT-kassaan ennen vuotta 2014, olet saattanut saada kuuden kuukauden jäsenyysaikahyvityksen ja yrittäjän työssäoloehto on voinut täyttyä jopa 12 kuukauden yrittäjyydellä ja kassan jäsenyydellä. Yrittäjän työssäoloehdon pituus on 15 kuukautta vuodesta 2015 alkaen.

Päiväraha määritellään aina viimeksi täyttyneen työssäoloehdon mukaisesti. Vuoden 2015 alusta lähtien yrittäjän työssäoloehto täyttyy 15 kuukauden päätoimisella yritystoiminnalla kassan jäsenyysaikana. Oikeus palkansaajaperusteiseen päivärahaan päättyy yrittäjän työssäoloehdon täytyttyä.

Palkansaajan jälkisuojapäivärahaa maksetaan henkilölle

  • joka ei vielä ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa SYT-kassassa ja
  • joka on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta ja
  • jonka palkansaajan 34 viikon tai 26 viikon työssäoloehto on voimassa ja joka on liittynyt SYT-kassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta.

Palkansaajan työssäoloehto on 26 viikkoa

Palkansaajan työssäoloehtoa voi kerryttää vain palkansaajakassan jäsenenä. Palkansaajan työssäoloehdon pituus on 26 kalenteriviikkoa (34 viikkoa ennen vuotta 2014). Työssäoloehtoa kerryttää jokainen kalenteriviikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden mittaisen tarkas­telujakson aikana. Tarkastelujakso alkaa pääsääntöisesti siitä päivästä, jolloin olet ilmoittautunut työnhakijaksi.

Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella työttömyysturvalaissa hyväksyttävästä syystä kuten sairauden, alle 3-vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen opiskelun vuoksi. Työssäoloehdon voimassaolo päättyy oltuasi poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä tai yritystoiminnan jatkuttua yli 18 kuukautta. Voit lukea hyväksyttävistä syistä olla pois työmarkkinoilta kohdasta Työssäoloehdon kertyminen ja voimassaolo.

Palkkatuloon perustuvan jälkisuojapäivärahan määrittely

Jälkisuojan perusteella maksettava työttömyyspäiväraha laske­taan yrittäjyyttä välittömästi edeltäneen 26 viikon (tai 34 viikon) vakiintuneen palkkatulon perusteella. Vakiintuneeseen palkkaan huomioidaan normaalin kuukausipalkan ja luontoisetujen lisäksi muun muassa ilta- ja vuorotyölisät sekä työajanlyhennyskorvaukset. Palkanmäärittelyssä ei huomioida mm. lomarahaa, lomakor­vausta tai työsuhteen päättyessä maksettua kertakorvausta. Voit laskea arvion päivärahasta Työttömyyskassojen yhteisjärjestön laskurilla.

Jos olet saanut palkansaajakassasta työttömyys­päivärahaa ennen yrittäjyyden aloittamista, eikä työssäoloehto ole tämän jälkeen täyttynyt uudelleen, SYT-kassa maksaa sinulle samansuuruista päivärahaa, kuin olet saanut ennen yrittäjäksi ryhtymistä enimmäismaksuajan täyttymiseen saakka.

Jälkisuojapäivärahan maksaminen edellyttää myös, että olet liittynyt SYT-kassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. Lisäksi edellytetään, että jäsenmaksut palkansaajakassaan on maksettu eropäivään saakka. Kassasta erotetulla ei ole oikeutta palkansaajan jälkisuojaan.

Kun päivärahaa määritellään, lasketaan ensin päivärahan perus­teena olevasta vakiintuneesta tulosta kuukausipalkka. Palkkaan tehdään aina työeläkemaksusta johtuva vähennys. Vähennyksen suuruus on 4,64 prosenttia vuonna 2017. Päiväraha lasketaan tästä kuukausipalkasta. Päiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta, lapsi­korotuksista ja mahdollisesti korotusosasta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 €/päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka taitekohdan (3 078 € vuonna 2017), ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %.

Päivärahaan lisätään lapsikorotukset. Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta. Lapsikorotukset ovat vuonna 2017 yhdestä lapsesta 5,23 €, kahdesta lapsesta 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,90 €.

Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi enimmillään olla 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Ansiopäiväraha on kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun peruspäivärahan suuruinen.

Ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa ei lasketa 1.8.2015 lukien uudelleen, jos palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt työnhakijan täytettyä 58 vuotta, ellei uusien tulotietojen perusteella laskettu palkka ole aiemmin määrättyä palkkaa suurempi.

Ansiopäiväraha on veronalaista tuloa ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Kun haet SYT-kassasta jälkisuojapäivärahaa toimita kassaan seuraavat asiakirjat

  • Ansiopaivarahahakemus
  • Työsopimus, työtodistus ja irtisanomisilmoitus työsuhteesta ennen yrittäjyyttä
  • Palkkatodistus (vähintään 26 tai 34 viikolta)
  • Myyntivoittolaskelma.pdf (täytä lomakkeen kohdat 1, 2 ja 3 sekä päivää ja allekirjoita lomake)
  • Todistus eläkevakuutuksen vuosityötulosta yrittäjyysajalta
  • Todistus eläkevakuutusmaksujen maksamisesta yrittäjyysajalta (YEL-/MYEL-vakuutus)

Palkkatodistuksesta tulee käydä ilmi ennakonpidätyksen alainen ansio työttömyyttä lähinnä edeltäneiltä vähintään 34 kalenteriviikolta (tai 26 kalenteriviikolta jos vähintään yksi työssäoloehtoon luettava viikko on tehty 2014 tai tämän jälkeen) välittömästi ennen yrittäjäkassaan liittymistä. Palkkatodistuksessa tulee olla eriteltyinä lomarahat, lomakorvaukset, palkattomat poissaolot, osapalkkaiset sairaslomat, eroraha ja muut taloudelliset etuudet. Palkkatodistuslomakkeen saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta.

Myyntivoiton selvityslomake on aina täytettävä ja palautettava työttömyyskassalle. Myös silloinkin kun et ole omistanut yritystä ja/tai mitään ei ole myyty.

Korotettu päiväraha

Voit saada ansiopäivärahan korotettuna, jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun. Korotettua ansio-osaa maksetaan palvelun ajalta enintään 200 päivältä. Korotetun ansio-osan maksaminen edellyttää, että palvelusta on sovittu TE-toimistossa ja työllistymissuunnitelmassa

Arvioi korotetun ansio-osan vaikutus päivärahaasi Työttömyyskassojen yhteisjärjestön (Tyj) päivärahalaskurin avulla.

Korotettu ansio-osa on 55 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää taitekohdan
(3 078,00 € vuonna 2017), ansio-osa on ylimenevältä osalta 25 %.

Korotettua ansio-osaa maksettaessa ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Ansiopäiväraha on tällöinkin kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla ja korotusosalla (4,74 euroa vuonna 2017) korotetun peruspäivärahan suuruinen.