Yleinen vakuutus vai nykysysteemi?

Home/Blogi/Yleinen vakuutus vai nykysysteemi?

Yleinen vakuutus vai nykysysteemi?

Sinisten suht koht näkymätön ministeri Pirkko Mattila heräsi männä viikolla eloon ja asetti selvitysmiehen pohtimaan työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä. Selvitysmieheksi valittiin Mauri Kotamäki, jolla on jo valmiiksi mielipide millainen järjestelmän pitää olla – toivottavasti tämä ei kahlitse selvityksen objektiivisuutta.

Tosiasia on se, että palkansaajien ansiopäivärahan rahoituksessa on epäkohta –  kaikki palkansaajat maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksua. Myös työnantajat maksavat työnantajan osuuden. Näillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiopäivärahan ansio-osuutta. Vain työttömyyskassaan kuuluville maksetaan kuitenkin ansiopäivärahaa. Ne jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, saavat Kelan maksamaa peruspäivärahaa, joka on valtion verovaroin rahoittamaa. Valtio rahoittaa myös ansiopäivärahasta peruspäivärahan osuuden. Viime aikoina käydyissä keskustelussa jää kuitenkin pääsääntöisesti huomioimatta se, että osa työttömyysvakuutusmaksuista siirretään kuitenkin Kelan etuuksien rahoittamiseen, eli asia ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin annetaan ymmärtää.

Lähes kaikki palkansaajat voisivat halutessaan liittyvä työttömyyskassaan ja saada työttömänä ansiopäivärahaa. Kassaan kuuluminen jokaisen oma valinta. Vuosikustannus eri kassoissa vaihtelee, mutta asian voi hoitaa esimerkiksi keskimäärin 100 eurolla. Erittäin, jopa käsittämättömän, edullista kun ajattelee mitä sillä saa.

Palkansaajapuolella asiaa voisi kehittää kahdella eri tavalla. Joko yrittää saada nykyiset kassoihin kuulumattomat palkansaajat kassojen jäseniksi tai kumota koko systeemin ja rakentaa universaali malli. Nykyinen malli on toimiva ja kustannustehokas. Itsenäisesti toimivat työttömyyskassat osaavat hoitaa lakisääteisen tehtävänsä.

Koko työttömyysturva-reformi on ollut keskustelussa jo vuosia. Nykyjärjestelmä on paikoin äärettömän monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Miten ikinä järjestelmää kehitettäisiinkin, joku aina tarvitaan etuuksia maksamaan, joten nykyisten maksajien ammattitaidon hyödyntäminen olisi ensisijainen vaihtoehto tavalla tai toisella.

Universaalin mallin kritiikiksi on jo heti todettu, että kalliiksi tulisi. Eli todennäköisetsi kävisi niin kuten monessa Euroopan maassa, että kaikille maksettaisi ansiopäivärahaa, mutta taso olisi pienempi kuin nykyinen. Ja tällöin lisätoimeentulo jouduttaisiin hakemaana Kelan asumis- ja toimeentulotuesta. Tiedä sitten olisiko siinäkään mitään järkeä!

Yrittäjät erikseen

Entäpä yrittäjät? Meillä yrittäjäkassoissa etuuksien rahoitus poikkeaa oleellisesti palkansaajapuolesta. Valtio osallistuu etuuksien rahoituksiin peruspäivärahan osuudella, mutta koko ansio-osa rahoitetaan jäseniltä kerätyillä jäsenmaksuilla. Järjestelmä on siis puhtaammin vakuutuspohjaista. Yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat selvästi korkeammat kuin palkansaajakassoissa, mutta se saa ansiopäivärahaa kuka siitä maksaa. Yrittäjistä kuitenkin alle 15 prosenttia on työttömyyskassan jäsenenä, eli reilut 32 000 yrittäjää on tehnyt tämän ratkaisun – tuhannet työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavat kuuluvat virheellisesti palkansaajakassoihin.

Yrittäjälle kassan jäsenyys on keino varautua yritystoimintaa liittyvän riskin varalle. Koskaan ei voi tietää onnistuuko yritystoiminta. SYT-kassasta maksetaan päivärahaa tällä hetkellä noin 800 jäsenellä kuukausittain. Jokainen heistä on varmasti tyytyväinen ratkaisustaan liittyä aikoinaan kassan jäseneksi. Aika paljon mukavampi saada päivärahaa tuplasti peruspäivärahan verran.

kevättä odotellessa,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

SYT

 

Yrittäjäkassoissa etuuksien rahoitus poikkeaa oleellisesti palkansaajapuolesta. Valtio osallistuu etuuksien rahoituksiin peruspäivärahan osuudella, mutta koko ansio-osa rahoitetaan jäseniltä kerätyillä jäsenmaksuilla. Jäsenmaksut ovat selvästi korkeammat kuin palkansaajakassoissa, mutta se saa ansiopäivärahaa kuka siitä maksaa.

2018-05-29T08:08:51+00:00 09.03.2018|