Kari Björklöv

Kuka on yrittäjä? Yrittäjän määritelmä ei aina ole itsestään selvä. Valtiolla on jopa neljä erilaista tapaa määrittää henkilölle yrittäjä-status.

Yrittäjien eläkevakuutuslaki (YEL) listaa ne henkilöt, jotka pitää vakuuttaa YEL:n mukaan. Yrittäjiä määritellään omaan malliin myös tapaturmavakuutuslainsäädännössä ja työttömyysturvalainsäädännössä.

– Kaiken huipuksi verottajalla on vielä neljäs tapa määritellä yrittäjänä pidettävät henkilöt. Yrittäjältä itseltään vaaditaan kyllä valppautta ottaa niistä kaikesta selvää, vakuutusyhtiö Fennian johtaja Kari Björklöv sanoo.

Hänen mielestä yrittäjäkäsite vaatii edelleen selkeyttämistä, vaikka käsitteet ovat vuosien saatossa lähestyneetkin toisiaan. Selkeyttäminen edellyttää päättäjiltä toimenpiteitä.

– Yrittäjämääritelmän nykyiset ristiriitaisuudet aiheuttavat monia yllätyksiä varsinkin perheyrityksissä. Kolmen eri lain ja verottajan yrittäjämääritelmät pitäisi yhdenmukaistaa.

– Samalla pitäisi linjata, miten niissä huomioidaan uudenlaiset yrittäjyyden muodot, kuten laskutuspalvelujen kautta toimivat kevytyrittäjät, toteaa Björklöv.

Ennen Fenniaa Björklöv toimi Suomen Yrittäjissä ja oli mukana perustamassa SYT-kassaa vuonna 1995 toimien myös sen ensimmäisenä kassanjohtajana. Sen takia hän on edelleen aktiivisesti ajamassa yrittäjien työttömyys- ja sosiaaliturva-asioita selkeämpään kuosiin.

YEL-tulo ratkaisee aika monta juttua

Erityistä tarkkuutta tarvitaan myös yrittäjän oman YEL-vuosityötulon määrittelyssä. Björklöv peräänkuuluttaa YEL-ratkaisun kokonaisvaltaista ymmärtämistä.

– Se ei ole vain eläkeratkaisu. YEL-tason linjaus vaikuttaa myös yrittäjän sosiaaliturvaan.

– YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- ja TyEL-eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin, Björklöv luettelee.

– Usein yritystoiminnan alussa määritellylle työtulotasolle ei tehdä aikojen saatossa mitään muutoksia vaikka yritystoiminta kasvaa. Usein tuudittaudutaan myös siihen, että sitten joskus myöhemmin nostan YEL-maksua. Valitettavasti usein liian myöhään.

– Mutta jos taloudelliset suhdanteet pudottavatkin yrityksestä saatavaa tuloa, tai estävät yrityksen myymisen, puhumattakaan kiinteän omaisuuden arvojen laskusta.

Yrittäjäuralle osuva sairaus tai muu työkyvyttömyys voi Björklövin mukaan vaikuttaa dramaattisesti tulevien vuosien elinolosuhteisiin.

Mitä ajattelet uudesta YEL-vakuutuksen alarajasta (12.326 e/vuosi) ja sen vaikutuksista?

– Työtulon alarajan korottaminen tulee vaikuttamaan usean yrittäjän mahdollisuuksiin toteuttaa itselle ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Toisaalta alarajan nostaminen vaikuttaa myös sairausvakuutuksen päivärahaan ja tulevaan eläketurvaan korottavasti. Kriittinen tekijä tulee olemaan yrittäjän ja yrityksen kyky kustantaa tämä korotus, arvioi Björklöv.

Mitä tapahtuu niille, jotka eivät pysty uutta YEL-rajaa maksamaan?

– Tähän kysymykseen on hankala vastata, koska jos yrityksen taloudellinen tilanne ei kestä enää ylimääräisiä kustannuksia, niin mitä jää jäljelle? Kelan työmarkkinatuki, joka on tarveharkintainen eli puolison tulot saattavat vaikuttaa tuen myöntämiseen ja pahimmillaan jopa nollata sen.

– YEL-työtulon jättäminen alle 12.326 euron vuodessa tarkoittaa yrittäjälle riskiä siitä, että hänen työttömyysturva ei toteudukaan, sanoo Björklöv.