Usein kysyttyä

Home/Usein kysyttyä
Usein kysyttyä 2017-11-02T06:46:06+00:00

Usein kysyttyä SYT-kassasta

Tältä sivulta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Asiointi, käsittelyajat

Kun TE-toimisto on antanut lausunnon, ensimmäinen hakemus käsitellään kassassa sen jälkeen kun kaikki muut päivärahan määrittämiseen pyydetyt tiedot on saatu kassaan. Hakemuksilla on käsittelyaikatakuu. Päätös ansiopäivärahasta annetaan viimeistään 30. päivänä hakemuksen saapumisesta kassaan. Jos hakemus on puutteellinen, päätös annetaan viimeistään 14. päivänä sen jälkeen, kun kassalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.

Päivärahan jatkohakemukset pyritään käsittelemään muutaman päivän kuluessa niiden saapumisesta. Kuukauden vaihteessa kassaan saapuu enemmän hakemuksia ja sekä eAsiointi että käsittelytilanne voivat olla ruuhkautuneet.

EAsioinnin käyttäminen nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja suosittelemmekin täyttämään jatkohakemuksen sähköisessä palvelussa. Toistaiseksi eAsionti on käytössä vain päivärahapäätöksen saaneille. Ensimmäinen päivärahahakemus liitteineen tulee edelleen toimittaa postitse.

Jos saat päivärahaa, kassa saa suoraan tiedon kaikista Kelan maksamista etuuksista. Sinun tulee kuitenkin aina ilmoittaa hakemuksella, mikäli olet saanut tai hakenut muuta etuutta. Eläkevakuutusyhtiön tai muun vakuutusyhtiön maksamista etuuksista sinun tulee toimittaa päätökset kassaan kuten myös Kelan etuuksien hylkypäätökset.

Mikäli sinulle ei makseta työttömyyspäivärahaa, kassa ei saa tietoja suoraan Kelasta. Siksi sinun tulee toimittaa päätös kassaan esimerkiksi hakiessasi jäsenmaksuvapautusta.

Jäsenyys

SYT-kassaan voi liittyä henkilö, joka täyttää työttömyysturvalain mukaisen yrittäjämääritelmän ja jonka eläkevakuutuksen (YEL/MYEL/TyEL) perusteena oleva vuosityötulo on vähintään 12 564 € vuoden 2017 tasossa.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä maatalousyrittäjän eläkelaissa (MYEL) tarkoitettua apurahansaajaa.

Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään TyEL-vakuutettua henkilöä,

1) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

2) joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

3) joka työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.

 

Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähintään 50 % tai heillä on vastaava määräämisvalta.

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa.

Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja avopuoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa (vanhemmat ja lapset) ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.

Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmä rakentuu omistaa ja työskentelee -periaatteelle. Pelkkä omistaminen ei tee henkilöstä yrittäjää vaan yrityksessä on myös työskenneltävä.

Kahden kassan jäsen ei voi olla samanaikaisesti, joten henkilön on itse ratkaistava, kumpi on päätoimista, palkkatyö vai yritystoiminta. Kassa on syytä valita päätoimen mukaan. Palkansaajakassassa kertyy palkansaajan työssäoloehto, yrittäjäkassassa yrittäjän. Palkansaajakassasta kannattaa tiedustella tarkemmin heidän jäsenyysedellytyksistään.

SYT-kassaan voi liittyä esimerkiksi verkkosivujen lomakkeella.

Työttömyysturvalain mukaan yritystoiminta katsotaan aloitetuksi, kun yritys on

  • aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan;
  • merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin;
  • merkitty ennakkoperintärekisteriin; ja/tai
  • merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin.

Jos henkilöllä on ollut samanaikaisesti sekä kokoaikainen palkkatyö että yritystoimintaa, katsotaan päätoimisen yritystoiminnan alkaneen vasta palkkatyösuhteen päätyttyä. Palkansaajan 18 kuukauden jälkisuoja kuluu vasta päätoimisen yritystoiminnan aloittamisesta alkaen.

Mikäli henkilö on ollut työtön ja saanut työttömyyspäivärahaa palkansaajakassasta, päätoiminen yritystoiminta katsotaan aloitetuksi työttömyysetuusoikeuden lakattua, eli työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta lukien.

Kassasta voit erota lähettämällä kirjallisen eroilmoituksen kassaan. Eroilmoituksen voi lähettää joko postitse tai sähköpostilla tai täyttämällä verkkolomakkeen. Jäsenmaksut tulee lähtökohtaisesti suorittaa eropäivään saakka.

Voit muuttaa jäsentietojasi SYT-kassan verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, lähettämällä sähköpostia tai soittamalla puhelinpalveluun. Vakuutustason muutokset ja eroilmoitukset on lähetettävä aina kirjallisesti.

SYT-kassalla on puhelinpalvelu ja sähköpostineuvonta vastaa osoitteessa neuvonta@syt.fi. Voit myös tulla käymään toimistollamme tai lähettää postia osoitteeseen SYT-kassa, Mannerheimintie 76 A, PL 999, 00250 Helsinki.

EAsiointi toimii silloin, kun olet saanut ensimmäisen päivärahapäätöksen. Palvelussa voit seurata jatkohakemuksen käsittelyä, täyttää päivärahan jatkohakemuksen ja lähettää sen liitteet.

Kassa lähettää jäsenmaksulaskut pääsääntöisesti kerran vuodessa helmikuussa. Samassa kirjeessä tulevat kaikki tilisiirrot myös jäsenmaksut neljässä erässä maksaville. 12 erässä maksaville laskut pyritään lähettämään aina loppuvuodesta. Jäsenmaksujen muistutuslaskut lähetetään jokaisesta erästä erikseen.

SYT-kassan jäsenmaksu on vuonna 2017 noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,65 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL, MYEL, TyEL) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 564 euroa. Jäsenmaksulaskurilla voit laskea jäsenmaksun suuruuden.

Finanssivalvonta vahvistaa SYT-kassan jäsenmaksun kassan esityksen pohjalta. Työttömyyskassan jäsenmaksu on määrättävä siten, että se yhdessä rahoitusosuuksien kanssa riittää työttömyyskassan sitoumusten täyttämiseen eli etuuksien maksuun. Lisäksi jäsenmaksua vahvistettaessa on otettava huomioon se, että työttömyyskassalla tulee olla työttömyyskassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahasto, johon siirretään työttömyyskassan vuotuinen ylijäämä.

Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (32,40 euroa v. 2017) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työttömyysvakuutusrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Erilaisen rahoituspohjan vuoksi yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.

Voit liittyä SYT-kassaan, mikäli YEL-vakuutuksesi vuosityötulo on vähintään 12 564 € (vuonna 2017). Sinun tulee vakuuttaa itsesi päätoimen mukaan eli liittyä joko palkansaajakassan tai yrittäjäkassan jäseneksi. Sinun on itse ratkaistava kumpi on päätoimesi, yritystoiminta vai palkkatyö.

Valtuuta uusi kassa lähettämään eroilmoitus edelliseen kassaan. Näin säilytät oikeuden mahdolliseen jälkisuojapäivärahaan, mikäli jäät työttömäksi ennen kuin työssäoloehto uudessa kassassa on kertynyt. Lisätietoja https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/

Voit liittyä SYT-kassaan, mikäli otat itsellesi yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) ja YEL-vakuutuksesi vuosityötulo on vähintään 12 564 € (vuonna 2017) https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/.

SYT-kassaan voi liittyä henkilö, joka täyttää työttömyysturvalain mukaisen yrittäjämääritelmän ja jonka eläkevakuutuksen (YEL/MYEL/TyEL) perusteena oleva vuosityötulo on vähintään 12 564 € vuoden 2017 tasossa.

Yrittäjäpäiväraha määritellään sen vakuutustason perusteella, jonka mukaan yrittäjä on vakuuttanut itsensä SYT-kassassa 15 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan valittu vakuutustaso ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu vuosityötulo (YEL-, MYEL-vuosityötulo tai osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-vuosipalkka).

Kassa ei tarkista jäsentensä YEL-vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon tasoa. Kassa ei saa suoraan tietoa YEL-vakuutuksen vuosityötuloon tehdyistä muutoksista eikä vakuutustasoon tehdä indeksikorotuksia. Jäsenet vastaavat siis itse siitä, että vakuutustaso on oikean suuruinen.

Lähetä kirjallinen ilmoitus kassaan. Voit lähettää tiedon sähköpostitse, kirjeitse tai täyttämällä SYT-kassan verkkosivuilta löytyvän lomakkeen. Huomioi, että vuoden 2017 alusta lähtien uutta työssäoloehtoa kertyy vain kun vakuutustaso ja YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutuksen vuosityötulo ovat vähintään 12 564 €. Et voi ilmoittaa kassaan korkeampaa vakuutustasoa kuin mikä YEL-/MYEL-/TyEL -vakuutuksesi vuosityötulo on.

Useimmissa tapauksissa sinun kannattaa säilyttää kassan jäsenyys ja kerrytetty työssäoloehto. Työssäoloehdon tarkastelujakso on 48 kuukautta. Jos YEL- tai MYEL-työtulosi tai TyEL-palkkasi on alle 12 564 € (vuoden 2017 tasossa) tai eläkevakuutus ei ole voimassa, et voi kerryttää uutta työssäoloehtoa. Säilyttämällä kassan jäsenyyden voit kuitenkin säilyttää aikaisemmin kerryttämäsi työssäoloehdon.

Näissä tapauksissa voit hakea huojennettua jäsenmaksua. Toimita hakemuksen liitteeksi vakuutusyhtiön todistus YEL-/MYEL-vakuutuksen vahvistetusta vuosityötulosta tai palkkatodistus (TyEL-vakuutetut). Pelkkä oma ilmoitus ei ole riittävä eikä kassaan tule toimittaa esim. lääkärintodistuksia.

Jos sairastut, hae Kelasta sairauspäivärahaa. Työkyvytön yrittäjä voi saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa YEL-työtulojensa perusteella, kun hänellä on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen eläkevakuutus. Yrittäjän sairauspäiväraha alkaa neljäntenä päivänä sairastumisesta.

Päivärahan perusteena on tavallisimmin viimeksi vahvistetun verotuksen YEL-työtulo, jonka määrän Kela saa verottajalta suoraan. Vuonna 2017 käytetään siis vuoden 2015 verotietoja. Jos yrittäjä on korottanut verotuksen jälkeen YEL-työtuloaan, hän voi esittää kuuden kuukauden tulona korotetun työtulonsa.

YEL-vakuutetulla sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja kolme seuraavaa arkipäivää. Esimerkiksi palkansaajilla omavastuuaika on sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää. Nämä ns. YEL-päivärahapäivät ennen varsinaista sairauspäivärahan alkamista eivät kerrytä sairauspäivärahan enimmäismaksuaikaa, joka on enintään 300 arkipäivää.

Omavastuuaika on ainoastaan yhden arkipäivän pituinen, jos työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen 30 päivän sisällä edellisen sairauspäivärahan maksamisesta ja edellinen työkyvyttömyys on kestänyt vähintään 10 arkipäivää.

SYT-kassan jäsenillä on mahdollisuus hakea huojennettua jäsenmaksua yli kuukauden pituisilta sairausjaksoilta. Oikeus huojennettuun jäsenmaksuun alkaa seuraavasta täydestä kalenterikuukaudesta. Huojennettuun jäsenmaksuun oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa (lisätietoa kohdassa Työssäoloehdon kertyminen ja voimassaolo).

Lisätietoja sairauspäivärahasta Kelan verkkosivuilta.

Mikäli sinulle on myönnetty lakisääteinen vanhuuseläke tai täysi työkyvyttömyyseläke, kassan jäsenyydestä ei ole sinulle enää hyötyä. Edellä mainitut eläkkeet ovat työttömyyspäivärahan estäviä etuuksia.

Jos saat osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, sinun kannattaa jäädä kassan jäseneksi. Mikäli jäät työttömäksi, mahdollinen työttömyyspäiväraha määritellään osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä edeltäneen vakuutustason ja eläkevakuutuksen vuosityötulon perusteella. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään mahdollisesta työttömyyspäivärahasta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä päivärahan maksamista eikä pienennä sen suuruutta.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa pääsääntöisesti sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana täytät 65 vuotta.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa pääsääntöisesti sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana täytät 65 vuotta. Tämän jälkeen kassaan kuulumisesta ei ole hyötyä. Mikäli sinulle on myönnetty lakisääteinen vanhuuseläke tai täysi työkyvyttömyyseläke, kassan jäsenyydestä ei ole sinulle enää hyötyä. Edellä mainitut eläkkeet ovat työttömyyspäivärahan estäviä etuuksia.

Jos saat osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, sinun kannattaa jäädä kassan jäseneksi. Mikäli jäät työttömäksi, mahdollinen työttömyyspäiväraha määritellään osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä edeltäneen vakuutustason ja eläkevakuutuksen vuosityötulon perusteella. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään mahdollisesta työttömyyspäivärahasta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä päivärahan maksamista eikä pienennä sen suuruutta.

Työssäoloehdon kertyminen

Vuoden 2014 loppuun saakka työssäoloehtoa kertyi niiltä kuukausilta kun olit kassan jäsen, eläkevakuutuksesi vuosityötulo ja kassaan valittu vakuutustaso oli vähintään 8 520 € ja harjoitit yritystoimintaa. Vuoden 2015 alusta alkaen vähimmäistasoa on nostettu ja uutta työssäoloehtoa on kertynyt silloin, kun kassan vakuutustaso ja eläkevakuutuksen vuosityötulo ovat olleet vähintään 12 326 €. Vuonna 2016 työssäoloehtoa kertyy kun kassan vakuutustaso ja eläkevakuutuksen vuosityötulo vähintään 12 420 €/v. Vuonna 2017 työssäoloehtoa kertyy kun kassan vakuutustaso ja eläkevakuutuksen vuosityötulo vähintään 12 564 €/v.

Työssäoloehtoon lasketaan työ- ja elinkeinotoimiston antamaa esteetöntä työvoimapoliittista lausuntoa edeltäneet täydet kalenterikuukaudet. Työssäoloehdon täyttäviä kalenterikuukausia etsitään edellisten 48 kuukauden ajalta. 48 kuukauden tarkastelujaksoa pidentävät tietyt hyväksyttävät syyt, joita ovat esimerkiksi sairaus, äitiys-/isyys-/vanhempainvapaa, alle 3-vuotiaan lapsen hoito ja päätoimiset opinnot.

Voit lukea lisää kohdasta Työssäoloehdon kertyminen ja voimassaolo.

Työssäoloehtoon vaadittavien 15 kuukauden tulee löytyä siltä ajalta kun olet ollut kassan jäsen. Työssäoloehto ei kerry niiltä kuukausilta, kun eläkevakuutuksesi vuosityötulo tai kassaan ilmoittamasi vakuutustaso on alle 12 564 € (vuoden 2017 tasossa). Mikäli eläkevakuutuksesi ei ole voimassa tai vuosityötulo on alle 12 564 € (vuoden 2017 tasossa), voit hakea huojennettua jäsenmaksua. [linkki kohtaan huojennettu jäsenmaksu]

Työssäoloehdon 48 kuukauden tarkastelujaksoa pidentävät hyväksyttävät syyt kuten sairaus, äitiys-/isyys-/vanhempainvapaa, alle 3-vuotiaan lapsen hoito ja päätoimiset opinnot. Näiltä tarkastelujaksoa enintään seitsemällä vuodella pidentäviltä ajanjaksoilta ei kuitenkaan kerry työssäoloehtoa. Jos kuitenkin harjoitat yritystoimintaa ja eläkevakuutuksesi on voimassa esimerkiksi äitiys- tai vanhempainvapaalla, voit kerryttää työssäoloehtoa. Työskenteleminen on mahdollista vain sunnuntaisin.

Voit lukea lisää kohdasta Työssäoloehdon kertyminen ja voimassaolo.

SYT-kassan jäsenenä ei voi kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Sinun kannattaa vaihtaa palkansaajakassan jäseneksi heti aloittaessasi palkkatyön. Löydät palkansaajakassojen yhteystiedot Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TYJ:n sivuilta.

Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan yrittäjän jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy pääsääntöisesti ennen eläkettä vallinneen tilanteen mukaisesti. Edellytyksenä on, että jäsen on täyttänyt 15 kuukauden mittaisen yrittäjän työssäoloehdon eläkkeen alkamiseen mennessä.

Jos työssäoloehto SYT-kassassa ei ole eläkkeelle siirryttäessä täyttynyt ja eläkeaikainen alennettu eläketyötulo on vähintään 12 564 €/vuosi, loppuosa työssäoloehdosta täyttyy alennetulla työtulolla. Eläkeaikainen jäsenmaksu määräytyy alennetun työtulon mukaan ja työttömyyspäiväraha työssäoloehdon täyttäneen ajan eläketyötulon kuukausikeskiarvon mukaan

Lue lisää: https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/kuka-on-oikeutettu-tyottomyysetuuteen/tyossaoloehdon-kertyminen-ja-voimassaolo/

 

Palkansaajan jälkisuojapäivärahaan on oikeus silloin, kun olet ennen yrittäjäkassaan liittymistä (tai yritystoiminnan aloittamista) kerryttänyt palkansaajan työssäoloehdon, kassajäsenyytesi on katkoton ja yrittäjän työssäoloehto ei ole kertynyt sekä yritystoiminnan aloittamisesta on kulunut enintään 18 kuukautta.

Yrittäjän jälkisuojapäivärahaan on oikeus silloin, kun olet ennen palkkatyön aloittamista kerryttänyt yrittäjän työssäoloehdon, kassajäsenyytesi on katkoton, vaadittava työssäoloehto löytyy tarkastelujakson ajalta eikä palkansaajan työssäoloehto ole kertynyt. Palkansaajan työssäoloehtoa kertyy vain palkansaajakassan jäsenelle.

Jälkisuojaoikeuden voimassaolo ei riipu siitä, oletko palkansaaja- vai yrittäjäkassan jäsen. Uutta työssäoloehtoa voit kerryttää kuitenkin vain oikeassa kassassa (palkansaaja palkansaajakassassa ja yrittäjä yrittäjäkassassa).

Työttömäksi jääminen

Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi esim. netissä www.te-palvelut.fi ja pyydä SYT-kassasta ohjeet päivärahan hakemisesta. Voit lukea tarkemmin kohdasta Jos jäät työttömäksi.

Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tutkii etuuden maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset, ts. myös sen milloin yrittäjä voidaan katsoa työttömäksi:

Ellei muuhun arvioon ole aihetta, yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun

  • yritys on asetettu konkurssiin;
  • osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan;
  • yhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus (muu kuin osakeyhtiö); tai
  • tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on lopetettu ja henkilö on:
    1. luopunut YEL-/MYEL-vakuutuksesta
    2. jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä
    3. jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä
    4. jättänyt Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamisesta arvonlisäverovelvollisten (alv) rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä

Yritystoiminnan keskeyttäminen ei ole mahdollista ja TE-toimisto ei pääsääntöisesti tee päätöstä yritystoiminnan kausiluonteisuudesta muilla kuin tiukasti säätilaan liittyvillä aloilla.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopetetuksi 1.1.2016 alkaen myös, kun:

1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja

2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.

Voit tiedustella työvoimapoliittisista edellytyksistä Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) on siis se taho, joka tutkii etuuden maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset, ts. myös sen milloin yrittäjä voidaan katsoa työttömäksi.

Kassa ei voi antaa ennakkopäätöksiä päivärahaoikeudesta vaan asia tutkitaan vasta hakemuksen saavuttua kassaan.

Yrittäjän ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 edellistä kuukautta ja vakuutettuna ollessaan on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö työttömyyttä lähinnä edellisten 48 kuukauden on työskennellyt yhteensä 15 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista (YEL-//MYEL-/TyEL-vakuutetun henkilön työtulo on vähintään 12 564 euroa vuodessa (2016 12 420 €, 2015 12 326 €, 2014 saakka 8 520  €).

Tietyt hyväksyttävät syyt, kuten sairaus, äitiys-/isyys-/vanhempainvapaa, alle 3-vuotiaan lapsen hoito ja päätoimiset opinnot, pidentävät työssäoloehdon 48 kuukauden tarkastelujaksoa enintään seitsemällä vuodella. Näiltä tarkastelujaksoa pidentäviltä, hyväksyttäviltä ajanjaksoilta ei kuitenkaan kerry työssäoloehtoa. Tarkastelujaksoa ei voida ulottaa kassan jäsenyyden ulkopuolelle.

Jos olet maksanut kaikki jäsenmaksut, päivärahaoikeuden syntymiseksi sinun tulee olla myös maksanut YEL-vakuutusta vähintään samasta vuosityötulosta kuin kassaan ilmoitettu vakuutustaso. Mikäli olet maksanut YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutusta samasta ansiosta kuin kassan jäsenmaksua, voit arvioida edellytysten täyttyessä maksettavan päivärahan määrän päivärahan määrän SYT-kassan sivuilta löytyvällä laskurilla. Huomioi, että työssäoloehdon aikana tehty vakuutustason korotus voidaan huomioida vain 20-prosenttisesti. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Mikäli yrittäjän työssäoloehto ei täyty, yritystoiminnan aloittamisesta ei ole kulunut yli 18 kuukautta ja olet siirtynyt SYT-kassan jäseneksi kuukauden sisällä erottuasi palkansaajakassasta, sinulla saattaa olla oikeus palkansaajan jälkisuojapäivärahaan.

Yritystoiminnan keskeyttäminen ei ole mahdollista vaan päivärahan saamiseksi yritystoiminta on pääsääntöisesti lopetettava. Yritys voi jäädä kaupparekisteriin.

Kassa ei tee päätöstä työvoimapoliittisista edellytyksistä vaan siitä vastaa TE-toimisto. Voit tiedustella työvoimapoliittisista edellytyksistä Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701

Jos olet kassan jäsen, sinun tulee hakea työttömyyspäivärahaa kassasta. Jos yrittäjän työssäoloehto ei ole kertynyt, kassa tutkii mahdollisen oikeuden jälkisuojapäivärahaan aikaisemman palkkatyön ansioiden perusteella. Jos kassa ei myönnä päivärahaa, hakemusasiakirjat palautetaan sinulle ja voit hakea peruspäivärahaa Kelasta.

Yrityksestä jäävä ns. myyntivoitto siirtää päivärahan maksua eteenpäin enintään kahdella vuodella, mikäli myyntivoiton määrä on yli 20 000 €. Tämän jälkeen kassa maksaa 300, 400 tai 500 päivää etuutta (kts. Ansiosidonnaisen päivärahan kesto) , mikäli edellytykset edelleen täyttyvät. Omaan käyttöön otettu omaisuus rinnastetaan myyntivoittoon. Voit lukea lisää kohdasta Tasetarkastelu ja myyntivoiton jaksotus.

Huomioi, että et ole myyntivoittojaksotuksen aikana poissa työmarkkinoilta yli kuutta kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Sinun tulee olla työmarkkinoilla (esimerkiksi työnhakijana TE-toimistossa) tai hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta (esimerkiksi Kelan sairauspäiväraha-aika).

 

Työ- ja elinkeinotoimisto voi katsoa sinun olevan palkansaajaan rinnastettava yrittäjä jos työskentelet harvalukuisille toimeksiantajille. Tällöin kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa vaikka et lopettaisi yritystoimintaasi. Mahdolliset yritystoiminnan tulot sovitellaan työttömyyspäivärahaan.

Voit tiedustella palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmästä Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701.

 

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä josta hän itse omistaa vähintään 15 %, tai josta hänen perheensä (tai hän yhdessä perheensä kanssa) omistaa vähintään 30 %.
  • työskentelee (ilman johtavaa asemaa) yrityksessä josta hän itse, hänen perheensä (tai hän yhdessä perheensä kanssa) omistaa vähintään 50 %.

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän puoliso, sekä yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva avopuoliso, lapset ja vanhemmat.

Mikäli puolisosi jatkaa edelleen yritystoimintaa, jossa olet työllistynyt, on mahdollista, että TE-toimisto katsoo sinunkin edelleen työllistyvän yrityksessä. Voit kysyä työvoimapoliittisista edellytyksistä Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701. Joissakin tilanteissa puolison työllistyminen voi lakata. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi tuotantosuunnan lakkaaminen tai töiden ulkoistaminen. Kassa ei tee päätöksiä työvoimapoliittisista edellytyksistä.

TE-toimisto voi katsoa sinut työttömäksi ainakin seuraavissa tapauksissa:

  • Sinut on lomautettu kokoaikaisesti ja yrityksestä on lomautettu vuoden aikana myös perheeseen kuulumaton työntekijä
  • Myös puolisosi lopettaa yritystoiminnan
  • Todistat yritystoiminnan kohdaltasi sivutoimiseksi esimerkiksi työskentelemällä samanaikaisesti kokoaikaisessa palkkatyössä palkansaajan työssäoloehdon ajan (26 viikkoa)
  • Työsi yrityksessä päättyy esimerkiksi tuotantosuunnan loppuessa

Yrittäjä ei voi lomauttaa itseään töiden vähyyden takia, mutta perheenjäsenen lomautus on mahdollista. Yrittäjän perheenjäsen voidaan lomauttaa ainoastaan jos lomautus on kokoaikainen, ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen.

Kokoaikainen lomautus on sellainen, jossa lomautus kestää yhdenjaksoisesti vähintään kokonaisen kalenteriviikon (maanantaista sunnuntaihin). Perheenjäsenen lomauttamiseksi edellytetään lisäksi, että yrittäjän perheenjäsenen omistusosuus on viimeisen kahden vuoden aikana ollut alle 15 % yrityksestä, eikä hänellä ole ollut muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Voit lukea lisää kohdasta TE-toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon.

Voit tiedustella työvoimapoliittisista edellytyksistä Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701.

Ensisijainen etuus opiskelujen ajalta on opintotuki. Jos saat aikuiskoulutustukea, et voi saada työttömyyspäivärahaa. Jos TE-toimisto katsoo opiskelujen edistävän työllistymistäsi ja ansiopäivärahan saamisen ehdot täyttyvät, kassa voi maksaa päivärahaa TE-toimiston lausuntoon perustuen. Voit lukea lisää kohdasta Työllistymistä edistävät palvelut.

Ilmoita päivärahahakemuksella jääneesi sairauslomalle. SYT-kassa maksaa työttömyyspäivärahan sairauspäivärahan omavastuuajalta. Hae työttömyyspäivärahaa seuraavan kerran vasta sairausloman loputtua.

Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja toimita kassaan työttömyyspäivärahahakemus liitteineen. Ilmoita päivärahahakemuksella hakeneesi työkyvyttömyyseläkettä.

Koska päivärahan maksaminen perustuu sairausloman jatkumiseen, sinun tulee jatkossa toimittaa kassaan lääkärintodistukset sairausloman jatkumisesta. Voit peittää niistä arkaluonteiset tiedot.

Työttömyyskassat alkavat maksaa 1.1.2017 lähtien liikkuvuusavustus-nimistä uutta etuutta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pitkän työmatkan päästä. Tarkista oikeutesi liikkuvuusavustukseen  SYT-kassasta, jos vastaanotat työttömänä kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustusta tulee hakea ennen työsuhteen alkamista, mutta aikaisintaan 1.1.2017, jolloin laki tulee voimaan.

Jos luulet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, muista hakea avustusta SYT-kassasta ennen työn alkamista. Avustusta ei voi enää hakea työn alettua. Liikkuvuusavustusta haetaan liikkuvuusavustushakemus-lomakkeella Liikkuvuusavustushakemus. Lue lisää https://syt.fi/jos-jaat-tyottomaksi/liikkuvuusavustus-1-1-2017-alkaen/

Päivärahan määrä

Yrittäjäpäiväraha lasketaan kassaan määritellyn vakuutustason ja YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon perusteella. Kassaan valitun vakuutustason tulee olla vuonna 2017 vähintään 12 564 € ja se voi olla enintään samansuuruinen kuin YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulo tai TyEL-palkka. Voit lukea lisää päivärahan määrittelystä sivulta Miten yrittäjän ansiosidonnainen päiväraha määritellään?

Kassa ei voi antaa ennakkopäätöstä päivärahaoikeudesta tai päivärahan määrästä. Voit arvioida mahdollisen työttömyyspäivärahasi määrän ansiopäivärahalaskurilla. Huomioi, että päivärahan määrään vaikuttavat muun muassa kassaan valitun vakuutustason lisäksi myös YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutuksesi taso ja niin sanottu 20 prosentin sääntö. Lisäksi saamasi muut etuudet ja ansiot saattavat vaikuttaa päivärahaan. Päivärahan maksaminen saattaa siirtyä myyntivoiton jaksotuksen vuoksi.

Yrittäjälle voidaan maksaa korotettua päivärahaa työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta. Sitä maksetaan enintään 200 päivän ajan. Voit lukea lisää kohdasta Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta voidaan maksaa korotettua ansio-osaa ja kulukorvausta.

Sinulla voi olla oikeus lisäpäiviin, mikäli päivärahasi on määritelty palkkatulon perusteella eli saat ns. jälkisuojapäivärahaa. Yrittäjäpäivärahaan ei makseta lisäpäiviä.

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäismaksuajan jälkeen 65 ikävuoteen saakka niin sanottuina lisäpäivinä, jos:

  • olet syntynyt vuosina 1950–1954 ja täytät 59 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy
  • olet syntynyt vuosina 1955–1956 ja täytät 60 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy tai
  • olet syntynyt vuonna 1957 tai sen jälkeen ja täytät 61 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy.

Lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Hakemuksen saatuaan kassa tutkii oikeuden lisäpäiviin. Tarkistamme työuraa koskevat tiedot Eläketurvakeskuksen rekistereistä.

Päivärahanhakijoilla, joiden enimmäismaksuaika alkaa 1.1.2017 tai myöhemmin, enimmäismaksuaika on perustilanteessa 400 päivää, mutta hakijan tilanteesta riippuen se voi poikkeuksellisesti olla myös 300 tai 500 päivää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan yhtä työssäoloehtoa kohden pääsääntöisesti enintään 400 työttömyyspäivää kestävän enimmäisajan. Sinulla on oikeus ansiopäivärahaan 400 päivältä, mikäli sinulla on työssäoloa ennen päivärahakauden alkamista yli 3 vuotta. Työhistoriaan voidaan huomioida vain 17-vuotiaana tai myöhemmin tehty työ. Yli kolmen vuoden työssäoloedellytystä laskettaessa työttömyyskassa selvittää työhistoriatietosi ensisijaisesti Eläketurvakeskuksen rekisteristä, josta käyvät ilmi kaikki eläkevakuutetut ansiosi.

Mikäli sinulla on ennen päivärahakauden alkamista 17-vuotiaana tai myöhemmin tapahtunutta työssäoloa enintään 3 vuotta, sinulla on oikeus ansiopäivärahaan 300 päivältä.

Jos täytät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyäsi ja jos sinulla on työssäoloehdon täyttyessä työhistoriaa 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, sinulla on oikeus ansiopäivärahaan 500 päivältä. Työssäoloehdon täyttyessä sinun tulee täyttää sekä ikäedellytys että työhistoriaedellytys.

Jos enimmäismaksuaikasi on alkanut ennen 1.1.2017, ansiopäivärahaa maksetaan edelleen enintään 500 päivää. Jos työssäoloehto täyttyy, enimmäismaksuaika määräytyy uusien säännösten mukaisesti.

Ansiopäiväraha verotetaan ansiotulona. Kassa saa verotuksen muututtua alkuvuodesta verohallinnolta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkuperäiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. portaikkoverokortti).

Tänä vuonna palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan ansiopäivärahaa maksettaessa niin, että ennakkopidätys on vähintään 25 %. Jos etuudensaaja kuitenkin toimittaa työttömyyskassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.

Verohallinto ja kassa suosittelevat muutosverokortin hakemista etuutta varten. Etuutta varten haetun verokortin pidätysprosenttia käytetään sellaisenaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä.

Jos haet verovuoden aikana ennakonpidätystietoihin muutosta, on sinun itse toimitettava työttömyyskassalle alkuperäinen muutosverokortti.

Lisätietoja verohallinnon sivuilta.

Työttömänä ollessasi voit ansaita 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljässä viikossa ilman ansioturvan pienentymistä. Silloin kun työtulo on suurempi kuin 300 euroa kuukaudessa, ansiopäiväraha sovitellaan, eli päivärahasta vähennetään puolet suojaosan ylittävästä työtulosta. Ansiopäiväraha pienenee tällöin lisäksi, jos ansiopäivärahan ja työtulon yhteissumma on suurempi kuin päivärahan perusteena olevaa palkka.

Sovitellun päivärahan määrään vaikuttaa myös 100 prosentin sääntö. Työstä saatu palkka ja soviteltu päiväraha voivat olla yhteensä korkeintaan 100 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Mitä pienempi soviteltu päiväraha on tai jos sitä ei makseta ollenkaan hakujaksolta esimerkiksi kokoaikatyön vuoksi, sitä enemmän säästyy maksettavia päiviä, jotka ovat käytettävissä myöhemmin.

Sovitellun päivärahan maksaminen osa-aikatyön, alle kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ja lomautuksen ajalta edellyttää, että työtä tehdään enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Jos teet osa-aikatyötä tai enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä, työaikaa tarkastellaan joko neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksolla.

Kun sinulle maksetaan soviteltua päivärahaa, ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika kuluu tavallista hitaammin. Enimmäisajan kuluminen lasketaan jakamalla soviteltuna maksettu päiväraha täyden päivärahan määrällä. Esimerkiksi työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavan korotetun ansio-osan enimmäisaika kuluu kuitenkin jokaisen maksetun päivärahapäivän osalta.

Ilmoita työn aloittamisesta TE-toimistoon. Toimita kassaan työsopimus ja hae jatkossa päivärahaa samalta jaksolta kuin palkka maksetaan (kuukausi tai neljä viikkoa). Toimita aina palkkalaskelma tai -todistus päivärahahakemuksen liitteeksi.

Jos kyseessä on yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, ei päivärahaa makseta työskentelyajalta. Ilmoita TE-toimistoon työsuhteen alkamisesta ja ilmoittaudu työnhakijaksi uudestaan, kun palkkatyö loppuu. Jos kokoaikatyö on vakituinen tai pidempi määräaikainen, voi kassan vaihto yrittäjäkassasta palkansaajakassaan olla ajankohtainen. Yrittäjäkassassa ei nimittäin kerry palkansaajan työssäoloehto.

Voit lukea sovitellusta päivärahasta tarkemmin kohdasta Ansiotulojen ja sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan.

TE-toimisto määrittelee työllistytkö yrittäjänä kuuluessasi osuuskuntaan. Pääsääntöisesti henkilön ei katsota työllistyvän osuuskunnassa, mikäli siinä on vähintään 8 jäsentä. Kysymys liittyy työvoimapoliittisiin edellytyksiin. Voit saada ennakollista neuvontaa Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701.