Usein kysyttyä Yrittäjäkassasta

Tältä sivulta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Asiointi, käsittelyajat

Kun TE-toimisto on antanut lausunnon, ensimmäinen hakemus käsitellään kassassa sen jälkeen kun kaikki muut päivärahan määrittämiseen pyydetyt tiedot on saatu kassaan. Hakemuksilla on käsittelyaikatakuu. Päätös ansiopäivärahasta annetaan viimeistään 30. päivänä hakemuksen saapumisesta kassaan. Jos hakemus on puutteellinen, päätös annetaan viimeistään 14. päivänä sen jälkeen, kun kassalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.

Päivärahan jatkohakemukset pyritään käsittelemään muutaman päivän kuluessa niiden saapumisesta. Kuukauden vaihteessa kassaan saapuu enemmän hakemuksia ja sekä eAsiointi että käsittelytilanne voivat olla ruuhkautuneet.

EAsioinnin käyttäminen nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja suosittelemmekin täyttämään jatkohakemuksen sähköisessä palvelussa. Toistaiseksi eAsionti on käytössä vain päivärahapäätöksen saaneille. Ensimmäinen päivärahahakemus liitteineen tulee edelleen toimittaa postitse.

Yrittäjäkassa maksaa ansiopäivärahoja jokaisena arkipäivänä. Päivärahat ovat tililläsi kahden pankkipäivän kuluttua hakemuksesi käsittelystä.

Käsittelytilanteen voi tarkistaa tästä

Jos saat päivärahaa, kassa saa suoraan tiedon kaikista Kelan maksamista etuuksista. Sinun tulee kuitenkin aina ilmoittaa hakemuksella, mikäli olet saanut tai hakenut muuta etuutta. Eläkevakuutusyhtiön tai muun vakuutusyhtiön maksamista etuuksista sinun tulee toimittaa päätökset kassaan kuten myös Kelan etuuksien hylkypäätökset.

Mikäli sinulle ei makseta työttömyyspäivärahaa, kassa ei saa tietoja suoraan Kelasta. Siksi sinun tulee toimittaa päätös kassaan esimerkiksi hakiessasi jäsenmaksuvapautusta.

Koronaviruksen vaikutus yritystoimintaan ja työttömyysturvaan

Yrittäjäkassa maksamaa ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan  yritystoiminnan lopettaneille kassan jäsenille. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on työtön, kun hänen yritystoimintansa on todistettavasti lopetettu tai kun yrityksessä työskentely on hänen osaltansa päättynyt työttömyysturvalaissa edellytellä tavalla. Yrityksen lopettamisen käsite työttömyysturvassa taas riippuu yritysmuodosta ja kokonaisuudesta. Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti Kelan maksamaa työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Laki yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä tuli voimaan 8.4.2020.  Laki on voimassa 31.12.2020 asti.

Väliaikaista työmarkkinatukea haetaan Kelasta, ei kassasta.  Yrittäjäkassan maksamaa ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan jatkossakin vain yritystoiminnan lopettaneille kassan jäsenille.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

Lain mukaan yrittäjän pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 15.4.2020 mennessä, jotta hän voisi saada etuutta takautuvasti 16.3.2020 alkaen,kunhan tuen saamisen edellytykset täyttyvät. Muussa tapauksessa etuus maksettaisiin aikaisintaan työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien. Työnhakijaksi voi ilmoittautua vaikka heti: www.te-palvelut.fi

Lisätietoja työmarkkinatuen hakemisesta voi kysyä Kelasta.

Lisätietoja koronaviruksen vaikutuksesta yritystoimintaan voit lukea esim. seuraavilta sivuilta:

Työ- ja elinkeinoministeriö:

Mistä yritys voi hakea rahoitusta koronavirustilanteessa? https://tem.fi/koronavirus/toimintaohjeita-yrityksille

Suomen Yrittäjät:

Kaikki koronasta yrittäjille: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle

Verohallinto:

Verohallinto tukee yrityksiä: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/uutiset/2020/verohallinto-tukee-yrityksi%C3%A4-koronatilanteessa/

 Team Finland -toimijoiden rahoitusmahdollisuudet:

  • Business Finland voi rahoittaa kehittämistä, jossa ratkotaan koronaviruksen aiheuttamia ongelmia
  • Finnverasta saa apua käyttöpääomatarpeisiin pankkien kanssa, myös toiminimiyrityksille
  • ELY-keskukset voivat rahoittaa myös toiminimiyrityksiä

https://tem.fi/koronavirus/toimintaohjeita-yrityksille

Jos sairastut yrittäjänä, sinun kannattaa hakea Kelasta sairauspäivärahaa, koska Yrittäjäkassa ei maksa sairauspäivärahaa. Voit saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa YEL- tai MYEL-työtulojesi perusteella, jos sinulla on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelainmukainen eläkevakuutus (MYEL).

Yrittäjien vuosituloon lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson YEL- ja MYEL-työtulo. Vuosituloon ei lasketa mukaan palkkatuloa omasta yrityksestä eikä elinkeinotoiminnan ansiotuloa. Jos YEL- tai MYEL-työtulon määrä on muuttunut tarkastelujakson aikana, huomioidaan keskimääräinen työtulo.

YEL-vakuutetulla sairauspäivärahan omavastuuaika on yksi päivä. Sairauspäivärahan enimmäismaksuaika on 300 arkipäivää. Jos sinulla ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, kuten palkansaajilla.

Yrittäjäkassan jäsenillä on mahdollisuus hakea huojennettua jäsenmaksua yli kuukauden pituisilta sairausjaksoilta. Oikeus huojennettuun jäsenmaksuun alkaa seuraavasta täydestä kalenterikuukaudesta. Huojennettuun jäsenmaksuun oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa.

Lisätietoja voit lukea seuraavilta sivuilta:

Sairauspäiväraha: https://www.kela.fi/sairauspaivaraha-maara-yrittaja

Huojennettu jäsenmaksu:  https://syt.fi/tietoa-jasenille/huojennettu-jasenmaksu/

Jos sinut määrätään olemaan poissa työstä (karanteeni) koronaviruksen vuoksi, Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa. Sinulla on myös oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos olet alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja ja lapsi on määrätty karanteeniin, etkä voi tästä syystä mennä töihin.

Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa, ja se korvaa täysimääräisesti työstä poissaolon, eristyksen tai karanteenin aiheuttaman ansionmenetyksen. Päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka olisit saanut, jos olisit ollut työssä. Jos toimit yrittäjänä, päiväraha määräytyy työstä poissaolon alkaessa voimassa olevan YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.

Lisätietoja voit lukea seuraavilta sivuilta:

Tartuntapäiväraha: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha 

Sairauspäiväraha: https://www.kela.fi/sairauspaivaraha-maara-yrittaja

Huojennettu jäsenmaksu:  https://syt.fi/tietoa-jasenille/huojennettu-jasenmaksu/

Lyhytaikainen sairastuminen ei vaikuta oikeuteesi saada työttömyyskorvausta. Merkitse kuitenkin päivärahahakemukselle, jos olet sairas.Selvitä myös oikeutesi sairauspäivärahaan Kelasta tai joissakin tapauksissa vakuutusyhtiöstäsi.

Työttömyyspäivärahaa ei makseta pitempiaikaisen sairauden tai pysyvämmän työkyvyttömyyden ajalta. Yrittäjäkassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa niiltä päiviltä, jotka ovat Kelan sairauspäivärahan omavastuuaikaa. Jos sairaus jatkuu vielä tämän jälkeen, kassan jäsen saa ainoastaan Kelan sairauspäivärahaa, ei työttömyysturvaa. Ilmoita sairastumisestasi TE-toimistoon.

Jos sairastuminen on niin vakavaa, että joudut sairaalaan tai muuhun laitoshoitoon, ilmoita myös siitä hakemuksessa. Kun olet laitoshoidossa, et lain mukaan ole työmarkkinoiden käytettävissä. Tällaisella ajalla sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Lähetä kassaan päivärahahakemus Kelan maksaman sairauspäivärahan omavastuupäiviltä. Kassa saa sairauspäivärahatiedot suoraan Kelasta. Jos vakuutusyhtiö maksaa korvauksia työkyvyttömyyden tai tapaturman takia, kassa tarvitsee kopion vakuutusyhtiön päätöksistä.

Huom. Jos saat Yrittäjäkassan maksamaa soviteltua päivärahaa ja saat myös tartuntatautipäivärahaa ansionmenetyksen vuoksi, tartuntatautipäiväraha vähennetään työttömyyspäivärahasta.

Jäsenyys

Yrittäjäkassaan voi liittyä henkilö, joka täyttää työttömyysturvalain mukaisen yrittäjämääritelmän ja jonka eläkevakuutuksen (YEL/MYEL/TyEL) perusteena oleva vuosityötulo on vähintään 13 076 € vuoden 2020 tasossa.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä maatalousyrittäjän eläkelaissa (MYEL) tarkoitettua apurahansaajaa.

Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään TyEL-vakuutettua henkilöä,

1) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

2) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

3) joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

4) joka edellä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.

Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähintään 50 % tai heillä on vastaava määräämisvalta.

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa.

Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja avopuoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa (vanhemmat ja lapset) ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.

Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmä rakentuu omistaa ja työskentelee -periaatteelle. Pelkkä omistaminen ei tee henkilöstä yrittäjää vaan yrityksessä on myös työskenneltävä.

Kahden kassan jäsen ei voi olla samanaikaisesti, joten henkilön on itse ratkaistava, kumpi on päätoimista, palkkatyö vai yritystoiminta. Kassa on syytä valita päätoimen mukaan. Palkansaajakassassa kertyy palkansaajan työssäoloehto, yrittäjäkassassa yrittäjän. Palkansaajakassasta kannattaa tiedustella tarkemmin heidän jäsenyysedellytyksistään.

Testaa katsotaanko sinut työttömyysturvassa yrittäjäksi: https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/

Yrittäjäkassaan voi liittyä esimerkiksi verkkosivujen lomakkeella.

Työttömyysturvalain mukaan yritystoiminta katsotaan aloitetuksi, kun yritys on

  • aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan;
  • merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin;
  • merkitty ennakkoperintärekisteriin; ja/tai
  • merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin.

Kassasta voit erota lähettämällä kirjallisen eroilmoituksen kassaan. Eroilmoituksen voi lähettää joko postitse tai sähköpostilla tai täyttämällä verkkolomakkeen. Jäsenmaksut tulee lähtökohtaisesti suorittaa eropäivään saakka. Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan.

Jos eronnut tai erotettu jäsen hyväksytään uudelleen jäseneksi, hän ei saa lukuunottamatta kassasta toiseen siirtymistä kuukauden kuluessa, laskea hyväkseen aikaisempaa jäsenenäoloaikaansa
kassassa eikä aikaisemmin suorittamiaan jäsenmaksuja.

Voit muuttaa jäsentietojasi Yrittäjäkassan verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, lähettämällä sähköpostia tai soittamalla puhelinpalveluun. Vakuutustason muutokset ja eroilmoitukset on lähetettävä aina kirjallisesti.

Yrittäjäkassalla on puhelinpalvelu ja sähköpostineuvonta vastaa osoitteessa neuvonta@syt.fi. Voit myös tulla käymään toimistollamme tai lähettää postia osoitteeseen SYT-kassa, Mannerheimintie 76 A, PL 86, 00251 Helsinki.

EAsiointi toimii silloin, kun olet saanut ensimmäisen päivärahapäätöksen. Palvelussa voit seurata jatkohakemuksen käsittelyä, täyttää päivärahan jatkohakemuksen ja lähettää sen liitteet. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla.

Kassa lähettää jäsenmaksulaskut pääsääntöisesti kerran vuodessa helmikuussa. Samassa kirjeessä tulevat kaikki tilisiirrot myös jäsenmaksut neljässä erässä maksaville. 12 erässä maksaville laskut pyritään lähettämään aina loppuvuodesta. Jäsenmaksujen muistutuslaskut lähetetään jokaisesta erästä erikseen.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuonna 2020 noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,1 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL, MYEL, TyEL) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 13 076 euroa. Jäsenmaksulaskurilla voit laskea jäsenmaksun suuruuden.

Finanssivalvonta vahvistaa Yrittäjäkassan jäsenmaksun kassan esityksen pohjalta. Työttömyyskassan jäsenmaksu on määrättävä siten, että se yhdessä rahoitusosuuksien kanssa riittää työttömyyskassan sitoumusten täyttämiseen eli etuuksien maksuun. Lisäksi jäsenmaksua vahvistettaessa on otettava huomioon se, että työttömyyskassalla tulee olla työttömyyskassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahasto, johon siirretään työttömyyskassan vuotuinen ylijäämä.

Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (33,66 euroa v. 2020) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työttömyysvakuutusrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Erilaisen rahoituspohjan vuoksi yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.

Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (33,66 euroa v. 2020) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työllisyysrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia.

Lisäksi yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi korkeampi kuin palkansaajakassalla. Yrittäjäkassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa on oltava Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäismäärä (250 %), mikä tarkoittaa, että yrittäjäkassa selviytyy hallintokuluistaan sekä omalla vastuullaan olevista etuusmenoistaan kahden ja puolen vuoden ajan ilman jäsenmaksutuloa. Palkansaajakassalla tasoitusrahaston pitää olla vähintään 100 %.

Erilaisen rahoituspohjan vuoksi yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.

Voit liittyä Yrittäjäkassaan, mikäli YEL-vakuutuksesi vuosityötulo on vähintään 13 076 € (vuonna 2020). Sinun tulee vakuuttaa itsesi päätoimen mukaan eli liittyä joko palkansaajakassan tai yrittäjäkassan jäseneksi. Sinun on itse ratkaistava kumpi on päätoimesi, yritystoiminta vai palkkatyö.

Valtuuta uusi kassa lähettämään eroilmoitus edelliseen kassaan. Näin säilytät oikeuden mahdolliseen jälkisuojapäivärahaan, mikäli jäät työttömäksi ennen kuin työssäoloehto uudessa kassassa on kertynyt. Lisätietoja https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/

Voit liittyä Yrittäjäkassaan, mikäli otat itsellesi yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) ja YEL-vakuutuksesi vuosityötulo on vähintään 13 076 € (vuonna 2020) https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/.

Yrittäjäkassaan voi liittyä henkilö, joka täyttää työttömyysturvalain mukaisen yrittäjämääritelmän ja jonka eläkevakuutuksen (YEL/MYEL/TyEL) perusteena oleva vuosityötulo on vähintään 13 076€ vuoden 2020 tasossa.

Yrittäjäpäiväraha määritellään sen vakuutustason perusteella, jonka mukaan yrittäjä on vakuuttanut itsensä SYT-kassassa 15 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan valittu vakuutustaso ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu vuosityötulo (YEL-, MYEL-vuosityötulo tai osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-vuosipalkka).

Kassa ei tarkista jäsentensä YEL-vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon tasoa. Kassa ei saa suoraan tietoa YEL-vakuutuksen vuosityötuloon tehdyistä muutoksista. Jäsenet vastaavat siis itse siitä, että vakuutustaso on oikean suuruinen.

Lähetä kirjallinen ilmoitus kassaan. Voit lähettää tiedon sähköpostitse, kirjeitse tai täyttämällä Yrittäjäkassan verkkosivuilta löytyvän lomakkeen. Huomioi, että vuoden 2020 alusta lähtien uutta työssäoloehtoa kertyy vain kun vakuutustaso ja YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutuksen vuosityötulo ovat vähintään 13 076 €. Et voi ilmoittaa kassaan korkeampaa vakuutustasoa kuin mikä YEL-/MYEL-/TyEL -vakuutuksesi vuosityötulo on.

Useimmissa tapauksissa sinun kannattaa säilyttää kassan jäsenyys ja kerrytetty työssäoloehto. Työssäoloehdon tarkastelujakso on 48 kuukautta. Jos YEL- tai MYEL-työtulosi tai TyEL-palkkasi on alle 13 076 € (vuoden 2020 tasossa) tai eläkevakuutus ei ole voimassa, et voi kerryttää uutta työssäoloehtoa. Säilyttämällä kassan jäsenyyden voit kuitenkin säilyttää aikaisemmin kerryttämäsi työssäoloehdon.

Näissä tapauksissa voit hakea huojennettua jäsenmaksua. Toimita hakemuksen liitteeksi vakuutusyhtiön todistus YEL-/MYEL-vakuutuksen vahvistetusta vuosityötulosta tai palkkatodistus (TyEL-vakuutetut). Pelkkä oma ilmoitus ei ole riittävä eikä kassaan tule toimittaa esim. lääkärintodistuksia.

Jos sairastut, hae Kelasta sairauspäivärahaa. Työkyvytön yrittäjä voi saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa YEL-työtulojensa perusteella, kun hänellä on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen eläkevakuutus. Yrittäjän sairauspäiväraha alkaa toisena päivänä sairastumisesta.

YEL-vakuutetulla sairauspäivärahan omavastuuaika on yksi päivä. Sairauspäivärahan enimmäismaksuaika on 300 arkipäivää. Jos yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, kuten palkansaajilla.

Yrittäjäkassan jäsenillä on mahdollisuus hakea huojennettua jäsenmaksua yli kuukauden pituisilta sairausjaksoilta. Oikeus huojennettuun jäsenmaksuun alkaa seuraavasta täydestä kalenterikuukaudesta. Huojennettuun jäsenmaksuun oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa (lisätietoa kohdassa Työssäoloehdon kertyminen ja voimassaolo).

Lisätietoja sairauspäivärahasta Kelan verkkosivuilta.

Mikäli sinulle on myönnetty lakisääteinen vanhuuseläke tai täysi työkyvyttömyyseläke, kassan jäsenyydestä ei ole sinulle enää hyötyä. Edellä mainitut eläkkeet ovat työttömyyspäivärahan estäviä etuuksia.

Jos saat osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, sinun kannattaa jäädä kassan jäseneksi. Mikäli jäät työttömäksi, mahdollinen työttömyyspäiväraha määritellään osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä edeltäneen vakuutustason ja eläkevakuutuksen vuosityötulon perusteella. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään mahdollisesta työttömyyspäivärahasta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä päivärahan maksamista eikä pienennä sen suuruutta.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa pääsääntöisesti sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana täytät 65 vuotta.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa pääsääntöisesti sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana täytät 65 vuotta. Tämän jälkeen kassaan kuulumisesta ei ole hyötyä. Mikäli sinulle on myönnetty lakisääteinen vanhuuseläke tai täysi työkyvyttömyyseläke, kassan jäsenyydestä ei ole sinulle enää hyötyä. Edellä mainitut eläkkeet ovat työttömyyspäivärahan estäviä etuuksia.

Jos saat osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, sinun kannattaa jäädä kassan jäseneksi. Mikäli jäät työttömäksi, mahdollinen työttömyyspäiväraha määritellään osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä edeltäneen vakuutustason ja eläkevakuutuksen vuosityötulon perusteella. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään mahdollisesta työttömyyspäivärahasta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä päivärahan maksamista eikä pienennä sen suuruutta.

Työssäoloehdon kertyminen

Vuoden 2014 loppuun saakka työssäoloehtoa kertyi niiltä kuukausilta kun olit kassan jäsen, eläkevakuutuksesi vuosityötulo ja kassaan valittu vakuutustaso oli vähintään 8 520 € ja harjoitit yritystoimintaa. Vuoden 2015 alusta alkaen vähimmäistasoa on nostettu ja uutta työssäoloehtoa on kertynyt silloin, kun kassan vakuutustaso ja eläkevakuutuksen vuosityötulo ovat olleet vähintään 12 326 €. Vuonna 2016 työssäoloehtoa kertyy kun kassan vakuutustaso ja eläkevakuutuksen vuosityötulo vähintään 12 420 €/v. Vuonna 2017 työssäoloehtoa kertyy kun kassan vakuutustaso ja eläkevakuutuksen vuosityötulo vähintään 12 564 €/v. Vuonna 2018 työssäoloehtoa kertyy kun kassan vakuutustaso ja eläkevakuutuksen vuosityötulo vähintään 12 576 €/v. Vuonna 2019 työssäoloehtoa kertyy kun kassan vakuutustaso ja eläkevakuutuksen vuosityötulo vähintään 12 816 €/v. Vuonna 2020 työssäoloehtoa kertyy kun kassan vakuutustaso ja eläkevakuutuksen vuosityötulo vähintään 13 076 €/v.

Työssäoloehtoon lasketaan työ- ja elinkeinotoimiston antamaa esteetöntä työvoimapoliittista lausuntoa edeltäneet täydet kalenterikuukaudet. Työssäoloehdon täyttäviä kalenterikuukausia etsitään edellisten 48 kuukauden ajalta. 48 kuukauden tarkastelujaksoa pidentävät tietyt hyväksyttävät syyt, joita ovat esimerkiksi sairaus, äitiys-/isyys-/vanhempainvapaa, alle 3-vuotiaan lapsen hoito ja päätoimiset opinnot.

Voit lukea lisää kohdasta Työssäoloehdon kertyminen ja voimassaolo.

Työssäoloehtoon vaadittavien 15 kuukauden tulee löytyä siltä ajalta kun olet ollut kassan jäsen. Työssäoloehto ei kerry niiltä kuukausilta, kun eläkevakuutuksesi vuosityötulo tai kassaan ilmoittamasi vakuutustaso on alle 13 076 € (vuoden 2020 tasossa). Mikäli eläkevakuutuksesi ei ole voimassa tai vuosityötulo on alle 13 076 € (vuoden 2020 tasossa), voit hakea huojennettua jäsenmaksua. [linkki kohtaan huojennettu jäsenmaksu]

Työssäoloehdon 48 kuukauden tarkastelujaksoa pidentävät hyväksyttävät syyt kuten sairaus, äitiys-/isyys-/vanhempainvapaa, alle 3-vuotiaan lapsen hoito ja päätoimiset opinnot. Näiltä tarkastelujaksoa enintään seitsemällä vuodella pidentäviltä ajanjaksoilta ei kuitenkaan kerry työssäoloehtoa. Jos kuitenkin harjoitat yritystoimintaa ja eläkevakuutuksesi on voimassa esimerkiksi äitiys- tai vanhempainvapaalla, voit kerryttää työssäoloehtoa. Työskenteleminen on mahdollista vain sunnuntaisin.

Voit lukea lisää kohdasta Työssäoloehdon kertyminen ja voimassaolo.

Yrittäjäkassan jäsenenä ei voi kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Sinun kannattaa vaihtaa palkansaajakassan jäseneksi heti aloittaessasi palkkatyön. Löydät palkansaajakassojen yhteystiedot Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TYJ:n sivuilta.

Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan yrittäjän jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy pääsääntöisesti ennen eläkettä vallinneen tilanteen mukaisesti. Edellytyksenä on, että jäsen on täyttänyt 15 kuukauden mittaisen yrittäjän työssäoloehdon eläkkeen alkamiseen mennessä.

Jos työssäoloehto SYT-kassassa ei ole eläkkeelle siirryttäessä täyttynyt ja eläkeaikainen alennettu eläketyötulo on vähintään 13 076 €/vuosi, loppuosa työssäoloehdosta täyttyy alennetulla työtulolla. Eläkeaikainen jäsenmaksu määräytyy alennetun työtulon mukaan ja työttömyyspäiväraha työssäoloehdon täyttäneen ajan eläketyötulon kuukausikeskiarvon mukaan

Lue lisää: https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/kuka-on-oikeutettu-tyottomyysetuuteen/tyossaoloehdon-kertyminen-ja-voimassaolo/

Palkansaajan jälkisuojapäivärahaan on oikeus silloin, kun olet ennen yrittäjäkassaan liittymistä (tai yritystoiminnan aloittamista) kerryttänyt palkansaajan työssäoloehdon, kassajäsenyytesi on katkoton ja yrittäjän työssäoloehto ei ole kertynyt sekä yritystoiminnan aloittamisesta on kulunut enintään 18 kuukautta.

Yrittäjän jälkisuojapäivärahaan on oikeus silloin, kun olet ennen palkkatyön aloittamista kerryttänyt yrittäjän työssäoloehdon, kassajäsenyytesi on katkoton, vaadittava työssäoloehto löytyy tarkastelujakson ajalta eikä palkansaajan työssäoloehto ole kertynyt. Palkansaajan työssäoloehtoa kertyy vain palkansaajakassan jäsenelle.

Jälkisuojaoikeuden voimassaolo ei riipu siitä, oletko palkansaaja- vai yrittäjäkassan jäsen. Uutta työssäoloehtoa voit kerryttää kuitenkin vain oikeassa kassassa (palkansaaja palkansaajakassassa ja yrittäjä yrittäjäkassassa).

Työttömäksi jääminen

Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi esim. netissä www.te-palvelut.fi ja pyydä Yrittäjäkassasta ohjeet päivärahan hakemisesta. Voit lukea tarkemmin kohdasta Jos jäät työttömäksi.

Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tutkii etuuden maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset, ts. myös sen milloin yrittäjä voidaan katsoa työttömäksi:

Ellei muuhun arvioon ole aihetta, yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun

  • yritys on asetettu konkurssiin;
  • osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan;
  • yhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus (muu kuin osakeyhtiö); tai
  • tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on lopetettu ja henkilö on:
    1. luopunut YEL-/MYEL-vakuutuksesta
    2. jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä
    3. jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä
    4. jättänyt Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamisesta arvonlisäverovelvollisten (alv) rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä

Yritystoiminnan keskeyttäminen ei ole mahdollista ja TE-toimisto ei pääsääntöisesti tee päätöstä yritystoiminnan kausiluonteisuudesta muilla kuin tiukasti säätilaan liittyvillä aloilla.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopetetuksi 1.1.2016 alkaen myös, kun:

1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja

2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.

Voit tiedustella työvoimapoliittisista edellytyksistä Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) on siis se taho, joka tutkii etuuden maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset, ts. myös sen milloin yrittäjä voidaan katsoa työttömäksi. Lisätietoa https://www.te-palvelut.fi/te/fi/

Kassa ei voi antaa ennakkopäätöksiä päivärahaoikeudesta vaan asia tutkitaan vasta hakemuksen saavuttua kassaan.

Yrittäjän ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 edellistä kuukautta ja vakuutettuna ollessaan on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö työttömyyttä lähinnä edellisten 48 kuukauden on työskennellyt yhteensä 15 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista (YEL-//MYEL-/TyEL-vakuutetun henkilön työtulo on vähintään 13 076 euroa vuodessa (2019 12 816 €, 2018 12 576 €, 2017 12 564 €,2016 12 420 €, 2015 12 326 €, 2014 saakka 8 520  €).

Tietyt hyväksyttävät syyt, kuten sairaus, äitiys-/isyys-/vanhempainvapaa, alle 3-vuotiaan lapsen hoito ja päätoimiset opinnot, pidentävät työssäoloehdon 48 kuukauden tarkastelujaksoa enintään seitsemällä vuodella. Näiltä tarkastelujaksoa pidentäviltä, hyväksyttäviltä ajanjaksoilta ei kuitenkaan kerry työssäoloehtoa. Tarkastelujaksoa ei voida ulottaa kassan jäsenyyden ulkopuolelle.

Jos olet maksanut kaikki jäsenmaksut, päivärahaoikeuden syntymiseksi sinun tulee olla myös maksanut YEL-vakuutusta vähintään samasta vuosityötulosta kuin kassaan ilmoitettu vakuutustaso. Mikäli olet maksanut YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutusta samasta ansiosta kuin kassan jäsenmaksua, voit arvioida edellytysten täyttyessä maksettavan päivärahan määrän päivärahan määrän kassan sivuilta löytyvällä laskurilla. Huomioi, että työssäoloehdon aikana tehty vakuutustason korotus voidaan huomioida vain 20-prosenttisesti. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Mikäli yrittäjän työssäoloehto ei täyty, yritystoiminnan aloittamisesta ei ole kulunut yli 18 kuukautta ja olet siirtynyt Yrittäjäkassan jäseneksi kuukauden sisällä erottuasi palkansaajakassasta, sinulla saattaa olla oikeus palkansaajan jälkisuojapäivärahaan.

Yritystoiminnan keskeyttäminen ei ole mahdollista vaan päivärahan saamiseksi yritystoiminta on pääsääntöisesti lopetettava. Yritys voi jäädä kaupparekisteriin.

Kassa ei tee päätöstä työvoimapoliittisista edellytyksistä vaan siitä vastaa TE-toimisto. Voit tiedustella työvoimapoliittisista edellytyksistä Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701

Jos olet kassan jäsen, sinun tulee hakea työttömyyspäivärahaa kassasta. Jos yrittäjän työssäoloehto ei ole kertynyt, kassa tutkii mahdollisen oikeuden jälkisuojapäivärahaan aikaisemman palkkatyön ansioiden perusteella. Jos kassa ei myönnä päivärahaa, hakemusasiakirjat palautetaan sinulle ja voit hakea peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta.

Yrityksestä jäävä ns. myyntivoitto siirtää päivärahan maksua eteenpäin enintään kahdella vuodella, mikäli myyntivoiton määrä on yli 20 000 €. Tämän jälkeen kassa maksaa 300, 400 tai 500 päivää etuutta (kts. Ansiosidonnaisen päivärahan kesto) , mikäli edellytykset edelleen täyttyvät. Omaan käyttöön otettu omaisuus rinnastetaan myyntivoittoon. Voit lukea lisää kohdasta Tasetarkastelu ja myyntivoiton jaksotus.

Huomioi, että et ole myyntivoittojaksotuksen aikana poissa työmarkkinoilta yli kuutta kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Sinun tulee olla työmarkkinoilla (esimerkiksi työnhakijana TE-toimistossa) tai hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta (esimerkiksi Kelan sairauspäiväraha-aika).

Työ- ja elinkeinotoimisto voi katsoa sinun olevan palkansaajaan rinnastettava yrittäjä jos työskentelet harvalukuisille toimeksiantajille. Tällöin kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa vaikka et lopettaisi yritystoimintaasi. Mahdolliset yritystoiminnan tulot sovitellaan työttömyyspäivärahaan.

Voit tiedustella palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmästä Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701.

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hän yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hän yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän puoliso, sekä yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva avopuoliso, lapset ja vanhemmat.

Huom! Perheen omistamassa yrityksessä työskentelevät TyEL-vakuutetut henkilöt, jotka eivät henkilökohtaisesti omista osuutta yrityksestä, ovat 1.7.2019 alkaen työttömyysturvassa palkansaajia. Aiemmin henkilöt on katsottu yrittäjiksi. Yrittäjän ei-omistavien TyEL-vakuutettujen perheenjäsenten tulisi siirtyä palkansaajakassaan, jotta heidän työskentelynsä perheyrityksessä kerryttää edelleen työttömyysvakuutusta. Yrittäjänä täyttyneen työssäoloedellytyksen voi viedä niin kutsutun jälkisuojan perusteella mukanaan palkansaajakassaan, jos liittyy uuteen kassaan kuukauden sisällä siitä, kun on eronnut entisestä kassasta.

Lakimuutos ei koske sinua, jos omistat yli 0 %:n perheesi yrityksestä. Tällöin olet edelleen työttömyysturvassa yrittäjä. Muutoksen ulkopuolelle jäävät myös henkilöt, jotka työskentelevät perheen omistamassa toiminimessä (ja ovat näin aina yrittäjiä myös eläkejärjestelmässä eli YEL-vakuutettuja).

Testaa katsotaanko sinut työttömyysturvassa yrittäjäksi: https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/

Mikäli puolisosi jatkaa edelleen yritystoimintaa, jossa olet työllistynyt, on mahdollista, että TE-toimisto katsoo sinunkin edelleen työllistyvän yrityksessä. Voit kysyä työvoimapoliittisista edellytyksistä Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701. Joissakin tilanteissa puolison työllistyminen voi lakata. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi tuotantosuunnan lakkaaminen tai töiden ulkoistaminen. Kassa ei tee päätöksiä työvoimapoliittisista edellytyksistä.

TE-toimisto voi katsoa sinut työttömäksi ainakin seuraavissa tapauksissa:

  • Sinut on lomautettu kokoaikaisesti ja yrityksestä on lomautettu vuoden aikana myös perheeseen kuulumaton työntekijä
  • Myös puolisosi lopettaa yritystoiminnan
  • Todistat yritystoiminnan kohdaltasi sivutoimiseksi esimerkiksi työskentelemällä samanaikaisesti kokoaikaisessa palkkatyössä palkansaajan työssäoloehdon ajan (26 viikkoa)
  • Työsi yrityksessä päättyy esimerkiksi tuotantosuunnan loppuessa

Yrittäjä ei voi lomauttaa itseään töiden vähyyden takia, mutta perheenjäsenen lomautus on mahdollista. Yrittäjän perheenjäsen voidaan lomauttaa ainoastaan jos lomautus on kokoaikainen, ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen.

Kokoaikainen lomautus on sellainen, jossa lomautus kestää yhdenjaksoisesti vähintään kokonaisen kalenteriviikon (maanantaista sunnuntaihin). Perheenjäsenen lomauttamiseksi edellytetään lisäksi, että yrittäjän perheenjäsenen omistusosuus on viimeisen kahden vuoden aikana ollut alle 15 % yrityksestä, eikä hänellä ole ollut muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Voit lukea lisää kohdasta TE-toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon.

Voit tiedustella työvoimapoliittisista edellytyksistä Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701.

Ensisijainen etuus opiskelujen ajalta on opintotuki. Jos saat aikuiskoulutustukea, et voi saada työttömyyspäivärahaa. Jos TE-toimisto katsoo opiskelujen edistävän työllistymistäsi ja ansiopäivärahan saamisen ehdot täyttyvät, kassa voi maksaa päivärahaa TE-toimiston lausuntoon perustuen. Voit lukea lisää kohdasta Työllistymistä edistävät palvelut.

Ilmoita päivärahahakemuksella jääneesi sairauslomalle. Yrittäjäkassa maksaa työttömyyspäivärahan sairauspäivärahan omavastuuajalta. Hae työttömyyspäivärahaa seuraavan kerran vasta sairausloman loputtua.

Jos sairausloma on niin pitkä, että oikeutesi Kelan maksamiin 300 sairauspäivärahapäivään päättyy, sinun on mahdollista saada työttömyyspäivärahaa vaikka et ole lääkärintodistuksen mukaan työkykyinen. Edellytys on, että työkyvyttömyyseläkehakemuksesi on vireillä tai hylätty. Jos olet saanut työttömyyspäivärahaa ennen sairausloman alkua, päivärahan maksamista voidaan jatkaa. Voit lukea lisää päivärahan maksamisesta työkyvyttömyyden ajalta kohdasta TE-toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon.

Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja toimita kassaan työttömyyspäivärahahakemus liitteineen. Ilmoita päivärahahakemuksella hakeneesi työkyvyttömyyseläkettä.

Koska päivärahan maksaminen perustuu sairausloman jatkumiseen, sinun tulee jatkossa toimittaa kassaan lääkärintodistukset sairausloman jatkumisesta. Voit peittää niistä arkaluonteiset tiedot.

Työttömyysturvan tarkoituksena on korvata työttömyydestä johtuvaa ansiotulojen menetystä.  Jos saat työttömänä ollessasi muita sosiaalietuuksia, etuuksilla voi olla vaikutusta ansiopäivärahaan. Osa etuuksista estää ansiopäivärahan saamisen, osa vähentää täysimääräisesti ansiopäivärahan määrää ja osalla ei ole vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin.

Ansiopäivärahan saamisen estäviä etuuksia ovat muun muassa useat eläkkeet, sairaus- tai osasairauspäiväraha, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha taikka kuntoutusraha.

Ansiopäivärahaa vähentäviä etuuksia ovat muun muassa osatyökyvyttömyyseläke tai valtion eläkelain mukaiset eläkkeet, joita maksetaan normaalia alemman eläkeiän perusteella.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä työttömyyspäivärahan maksamista eikä pienennä sen suuruutta.

Lasten kotihoidontuki alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta on vähentävä etuus, joka huomioidaan perhekohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että myös puolison saama kotihoidontuki vähennetään ansiopäivärahasta, ellei puoliso itse hoida lasta ja ole tämän vuoksi poissa työmarkkinoilta.

Lue lisää https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/ansiotulojen-ja-sosiaalietuuksien-vaikutus-paivarahaan/sosiaalietuuksien-vaikutus-paivarahaan/

Liikkuvuusavustus korvaa työn vastaanottamisesta aiheutuvia työmatka- ja muuttokuluja. Liikkuvuusavustusta voidaan 1.1.2018 alkaen maksaa myös työhön liittyvän koulutuksen perusteella.

Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa, jos otat vastaan vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteisen työn tai osa-aikatyön. Päivittäinen työmatka tulee kokoaikatyössä kestää yli kolme tuntia ja osa-aikatyössä yli kaksi tuntia. Avustuksen saa vain toteutuneilta eli tehdyiltä työpäiviltä.

Huom. Liikkuvuusavustuksen edestakainen työmatkaedellytys lyhenee lakimuutoksen myötä 3 tunnista 2 tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä.  2 tunnin työmatkaedellytys koskee 12.6.-31.10.2020 alkavia työsuhteita.

Osa-aikatyöksi katsotaan työ, jossa työaika on enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Jos esimerkiksi enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa, työ on vielä osa-aikainen 30 viikkotunnin työajalla. Liikkuvuusavusta voi myös saada työhön liittyvään koulutukseen, jos koulutus liittyy vähintään kaksi kuukautta kestävään työhön. Koulutuksen täytyy olla työnantajan järjestämä tai työnantajan muualta hankkima koulutus.

Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että

  • sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan juuri ennen työn tai työhön liittyvän koulutuksen aloittamista
  • työmatkasi tai työhön liittyvä koulutusmatkasi on kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä
  • työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta

Työmatka-ajaksi ja koulutusmatka-ajaksi lasketaan asuinpaikasta työpaikalle kuluva aika yleisiä liikenneväyliä pitkin. Matka-ajassa huomioidaan mahdolliset kulkuvälineiden vaihdot odotusaikoineen. Matka-aika lasketaan nopeimman käytettävissä olevan kulkuvälineen mukaan. Jos sinulla on käytössäsi auto, työmatkan pituus tarkastellaan automatkan kilometrimäärästä.

Voit myös muuttaa lähemmäs työpaikkaa ja saada liikkuvuusavusta, jos työmatkan pituutta koskevat edellytykset täyttyvät muuttoa edeltäneestä tosiasiallisesta asuinpaikasta laskettuna.

Vuoden 2018 alusta lähtien liikkuvuusavustusta on voitu maksaa myös osa-aikatyöhön, jossa työaika on keskimäärin alle 18 tuntia viikossa. Jos osa-aikatyö täyttää soviteltavan päivärahan maksamisen edellytykset, voimme maksaa soviteltua päivärahaa ja liikkuvuusavustusta samalta hakujaksolta työpäivien osalta. Lisäksi voimme maksaa liikkuvuusavustusta myös, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista työhön liittyvään koulutukseen.

Jos luulet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, ota yhteyttä kassaan. Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta https://syt.fi/jos-jaat-tyottomaksi/liikkuvuusavustus-1-1-2017-alkaen/

Liikkuvuusavustuksen suuruus on noin 723 euroa kuukaudessa ja se on ennakonpidätyksenalaista tuloa.  Liikkuvuusavustus maksetaan maksukausittain jälkikäteen. Liikkuvuusavustusta haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy esim.  nettisivuiltamme https://syt.fi/tietoa-jasenille/julkaisut-ja-ohjeet/

Huom: aktiivisuuden seuranta poistuu 1.1.2020. https://syt.fi/aktiivimallin-poistuu-1-1-2020/

Työttömyyskassat alkavat vuonna 2018 seurata päivärahanhakijan aktiivisuutta 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuutta tarkastellaan takautuvasti, jolloin ensimmäisen kerran aktiivisuutta tarkastellaan huhtikuun alussa. Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömyyspäivärahan hakijan täytyy osoittaa olevansa aktiivinen olemalla työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai harjoittamalla yritystoimintaa. Jos hakija ei ole ollut laissa säädetyllä tavalla aktiivinen, päivärahan tasoa alennetaan 4,65 %.

Aktiivisuutta seurataan 65 maksupäivän jaksoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun työttömyyspäivärahaa on maksettu 65 maksupäivältä, työttömyyskassa tarkastaa, onko hakija ollut lain edellyttämällä tavalla aktiivinen. Jos edellytys ei täyty, työttömyyspäivärahaa alennetaan 4,65 % seuraavalta 65 maksupäivältä. Alennus tehdään täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan. Päivärahaa alennetaan vain kerran, jolloin maksun suuruus seuraavan 65 päivän maksujakson jälkeen joko palautuu täysimääräiseksi tai jatkuu samansuuruisena. Alenema ei siis lisäänny, vaikka aktiivisutta ei olisikaan, vaan päiväraha pysyy samana, kunnes aktiivisuusedellytys seuraavalla 65 päivän jaksolla täyttyy. Yhdenjaksoisena aikana 65 päivää vastaa noin kolmea kuukautta. Lue lisää https://syt.fi/aktiivisuuden-seuranta-1-1-2018-lahtien/

Päivärahan määrä

Yrittäjäpäiväraha lasketaan kassaan määritellyn vakuutustason ja YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon perusteella. Kassaan valitun vakuutustason tulee olla vuonna 2020 vähintään 13 076 € ja se voi olla enintään samansuuruinen kuin YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulo tai TyEL-palkka. Voit lukea lisää päivärahan määrittelystä sivulta Miten yrittäjän ansiosidonnainen päiväraha määritellään?

Kassa ei voi antaa ennakkopäätöstä päivärahaoikeudesta tai päivärahan määrästä. Voit arvioida mahdollisen työttömyyspäivärahasi määrän ansiopäivärahalaskurilla. Huomioi, että päivärahan määrään vaikuttavat muun muassa kassaan valitun vakuutustason lisäksi myös YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutuksesi taso ja niin sanottu 20 prosentin sääntö. Lisäksi saamasi muut etuudet ja ansiot saattavat vaikuttaa päivärahaan. Päivärahan maksaminen saattaa siirtyä myyntivoiton jaksotuksen vuoksi.

Yrittäjälle voidaan maksaa korotettua päivärahaa työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta. Sitä maksetaan enintään 200 päivän ajan. Voit lukea lisää kohdasta Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta voidaan maksaa korotettua ansio-osaa ja kulukorvausta.

Sinulla voi olla oikeus lisäpäiviin, mikäli päivärahasi on määritelty palkkatulon perusteella eli saat ns. jälkisuojapäivärahaa. Yrittäjäpäivärahaan ei makseta lisäpäiviä.

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäismaksuajan jälkeen 65 ikävuoteen saakka niin sanottuina lisäpäivinä, jos:

  • olet syntynyt vuosina 1955–1956 ja täytät 60 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy tai
  • olet syntynyt vuonna 1957-1960 ja täytät 61 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy.
  • olet syntynyt vuosina 1961 tai sen jälkeen ja täytät 62 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy.

Lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Hakemuksen saatuaan kassa tutkii oikeuden lisäpäiviin. Tarkistamme työuraa koskevat tiedot Eläketurvakeskuksen rekistereistä.

Päivärahanhakijoilla, joiden enimmäismaksuaika alkaa 1.1.2017 tai myöhemmin, enimmäismaksuaika on perustilanteessa 400 päivää, mutta hakijan tilanteesta riippuen se voi poikkeuksellisesti olla myös 300 tai 500 päivää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan yhtä työssäoloehtoa kohden pääsääntöisesti enintään 400 työttömyyspäivää kestävän enimmäisajan. Sinulla on oikeus ansiopäivärahaan 400 päivältä, mikäli sinulla on työssäoloa ennen päivärahakauden alkamista yli 3 vuotta. Työhistoriaan voidaan huomioida vain 17-vuotiaana tai myöhemmin tehty työ. Yli kolmen vuoden työssäoloedellytystä laskettaessa työttömyyskassa selvittää työhistoriatietosi ensisijaisesti Eläketurvakeskuksen rekisteristä, josta käyvät ilmi kaikki eläkevakuutetut ansiosi.

Mikäli sinulla on ennen päivärahakauden alkamista 17-vuotiaana tai myöhemmin tapahtunutta työssäoloa enintään 3 vuotta, sinulla on oikeus ansiopäivärahaan 300 päivältä.

Jos täytät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyäsi ja jos sinulla on työssäoloehdon täyttyessä työhistoriaa 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, sinulla on oikeus ansiopäivärahaan 500 päivältä. Työssäoloehdon täyttyessä sinun tulee täyttää sekä ikäedellytys että työhistoriaedellytys.

Jos enimmäismaksuaikasi on alkanut ennen 1.1.2017, ansiopäivärahaa maksetaan edelleen enintään 500 päivää. Jos työssäoloehto täyttyy, enimmäismaksuaika määräytyy uusien säännösten mukaisesti.

Huom: aktiivisuuden seuranta poistuu 1.1.2020. https://syt.fi/aktiivimallin-poistuu-1-1-2020/

Työttömyyskassat alkavat 1.1.2018 lähtien seurata päivärahanhakijan aktiivisuutta 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuutta tarkastellaan takautuvasti, jolloin ensimmäisen kerran aktiivisuutta tarkastellaan huhtikuun alussa. Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömyyspäivärahan hakijan täytyy osoittaa olevansa aktiivinen olemalla työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai harjoittamalla yritystoimintaa. Jos hakija ei ole ollut laissa säädetyllä tavalla aktiivinen, päivärahan tasoa alennetaan 4,65 %.

Alennus tehdään täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan. Päivärahaa alennetaan vain kerran, jolloin maksun suuruus seuraavan 65 päivän maksujakson jälkeen joko palautuu täysimääräiseksi tai jatkuu samansuuruisena. Alenema ei siis lisäänny, vaikka aktiivisutta ei olisikaan, vaan päiväraha pysyy samana, kunnes aktiivisuusedellytys seuraavalla 65 päivän jaksolla täyttyy. Yhdenjaksoisena aikana 65 päivää vastaa noin kolmea kuukautta.

Olet tarkoitetulla tavalla aktiivinen, kun:

  • olet tarkastelujakson aikana työssä yhteensä vähintään 18 tuntia eli niin paljon, että työ yhden kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. Opetusalalla 8 tunnin työskentelyä tarkastelujaksolla
  • olet tarkastelujakson aikana ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (1068 € x 0,23 = 245,64 €)
  • olet viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa
  • olet viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa
  • olet viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta sinulle maksetaan päivärahaa

Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että.

Työhakemusten lähettäminen tai esimerkiksi oman harkinnan mukaan työllistämistä edistäville kursseille osallistuminen ei riitä täyttämään aktiivisuuden määritelmää.

Työllistymistä tukevista toimista vastaa TE-palvelut. Ota yhteyttä TE-palveluihin, jos haluat kysyä työmahdollisuuksista ja työllistymistä tukevista toimista: www.te-palvelut.fi

Jos osallistut TE-toimiston määrittämiin työllistymistä tukeviin toimiin, ilmoita palvelun nimi päivärahahakemuksessasi SYT-kassaan. Pyydämme tarvittaessa lisätietoja.

Lue lisää: https://syt.fi/aktiivisuuden-seuranta-1-1-2018-lahtien/

Huom: aktiivisuuden seuranta poistuu 1.1.2020. https://syt.fi/aktiivimallin-poistuu-1-1-2020/

Kun saat ansiopäivärahaa, seuraamme aktiivisuuttasi 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivimallissa nämä 65 maksupäivän jaksot seuraavat toisiaan.

Kun 65 maksupäivän jakso on täynnä, tarkistamme oletko ollut aktiivinen vai et. Siinä yhteydessä teemme tarvittavat päätökset ansiopäivärahasta. Tämän jälkeen alkaa uusi 65 maksupäivän tarkastelujakso. Tietyissä tilanteissa aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa alusta.

Alennettuna maksettu päiväraha palautuu täysimääräiseksi, kun

  • täytät työssäoloehdon
  • sinulla on yli kaksi viikkoa kestävää yritystoimintaa
  • sinulla on yli kaksi viikkoa kestävää palkkatyötä
  • päivärahasi hylätään joko työajan ylittymisen tai työajan valvonnan puuttumisen vuoksi
  • päivärahasi hylätään tulojen perusteella
  • sinulle määrätään korvaukseton määräaika (ns. karenssi) tai työssäolovelvoite

Huom: aktiivisuuden seuranta poistuu 1.1.2020. https://syt.fi/aktiivimallin-poistuu-1-1-2020/

Tietyissä tilanteissa etuutta saavan aktiivisuutta ei seurata eikä etuuden tasoa myöskään alenneta. Aktiivisuusedellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos

  • sinulla on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus
  • työskentelet omais- tai perhehoitajana
  • saat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä sosiaalietuutta
  • yhdenjaksoinen päivärahan saanti kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää

Ansiopäiväraha verotetaan ansiotulona. Kassa saa verotuksen muututtua alkuvuodesta verohallinnolta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkuperäiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. portaikkoverokortti).

Tänä vuonna palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan ansiopäivärahaa maksettaessa niin, että ennakkopidätys on vähintään 25 %. Jos etuudensaaja kuitenkin toimittaa työttömyyskassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.

Verohallinto ja kassa suosittelevat muutosverokortin hakemista etuutta varten. Etuutta varten haetun verokortin pidätysprosenttia käytetään sellaisenaan.

Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua OmaVero-palvelusta osoitteesta www.vero.fi/verokortti. Verkkopalvelussa voit, joko tulostaa verokortin itse tai lähettää verokortin suoraan Yrittäjäkassaan sähköisesti. Sähköiset muutosverokortin tiedot päivittyvät meille automaattisesti seuraavan yön aikana. Jos haluat, että päivärahahakemuksesi käsitellään uusien verotietojen mukaisesti, lähetä jatkohakemus meille aikaisintaan seuraavana päivänä siitä, kun olet tilannut uuden verokortin.

Lisätietoja verohallinnon sivuilta.

Työttömänä ollessasi voit ansaita 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljässä viikossa ilman ansioturvan pienentymistä. Silloin kun työtulo on suurempi kuin 300 euroa kuukaudessa, ansiopäiväraha sovitellaan, eli päivärahasta vähennetään puolet suojaosan ylittävästä työtulosta. Ansiopäiväraha pienenee tällöin lisäksi, jos ansiopäivärahan ja työtulon yhteissumma on suurempi kuin päivärahan perusteena olevaa palkka.

Huom. Tasavallan presidentti on vahvistanut lakimuutoksen ansiopäivärahan suojaosan väliaikaista korotuksesta 300 eurosta 500 euroon. Väliaikainen laki onvoimassa 31.10.2020 saakka. Lakimuutos tulee voimaan 1.6.2020 alkavien hakujaksojen kohdalla. Jos haet päivärahaa kalenterikuukauden jaksoissa, 500 euron (465 € neljässä viikossa) suojaosaa sovelletaan kohdallasi ensimmäisen kerran kesäkuun ajalta maksettavaan päivärahaan. Suojaosa on jälleen 300 euroa 1.11. ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Sovitellun päivärahan määrään vaikuttaa myös 100 prosentin sääntö. Työstä saatu palkka ja soviteltu päiväraha voivat olla yhteensä korkeintaan 100 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Mitä pienempi soviteltu päiväraha on tai jos sitä ei makseta ollenkaan hakujaksolta esimerkiksi kokoaikatyön vuoksi, sitä enemmän säästyy maksettavia päiviä, jotka ovat käytettävissä myöhemmin.

Sovitellun päivärahan maksaminen osa-aikatyön, alle kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ja lomautuksen ajalta edellyttää, että työtä tehdään enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Jos teet osa-aikatyötä tai enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä, työaikaa tarkastellaan joko neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksolla.

Kun sinulle maksetaan soviteltua päivärahaa, ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika kuluu tavallista hitaammin. Enimmäisajan kuluminen lasketaan jakamalla soviteltuna maksettu päiväraha täyden päivärahan määrällä. Esimerkiksi työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavan korotetun ansio-osan enimmäisaika kuluu kuitenkin jokaisen maksetun päivärahapäivän osalta.

Ilmoita työn aloittamisesta TE-toimistoon. Toimita kassaan työsopimus ja hae jatkossa päivärahaa samalta jaksolta kuin palkka maksetaan (kuukausi tai neljä viikkoa). Toimita aina palkkalaskelma tai -todistus päivärahahakemuksen liitteeksi.

Jos kyseessä on yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, ei päivärahaa makseta työskentelyajalta. Ilmoita TE-toimistoon työsuhteen alkamisesta ja ilmoittaudu työnhakijaksi uudestaan, kun palkkatyö loppuu. Jos kokoaikatyö on vakituinen tai pidempi määräaikainen, voi kassan vaihto yrittäjäkassasta palkansaajakassaan olla ajankohtainen. Yrittäjäkassassa ei nimittäin kerry palkansaajan työssäoloehto.

Voit lukea sovitellusta päivärahasta tarkemmin kohdasta Ansiotulojen ja sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan.

TE-toimisto määrittelee työllistytkö yrittäjänä kuuluessasi osuuskuntaan. Pääsääntöisesti henkilön ei katsota työllistyvän osuuskunnassa, mikäli siinä on vähintään 8 jäsentä. Kysymys liittyy työvoimapoliittisiin edellytyksiin. Voit saada ennakollista neuvontaa Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701.

Kaikki kassan antamat myöntö- ja epäämispäätökset ovat valituskelpoisia. Työttömyyskassan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan, jonka antamasta päätöksestä voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen. Valitus tulee kuitenkin aina toimittaa työttömyyskassalle, joka toimittaa sen eteenpäin valitusasteen käsiteltäväksi.

Valitus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava alkuperäisenä asiakirjana valitusajan kuluessa työttömyyskassalle. Ohjeet valituksen tekemiseen löytyvät päätöksestä. Lue lisää https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/valitus-tyottomyyskassan-paatoksesta/

Työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei vuoden 2018 alusta lukien arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Työtön työnhakija voi näin ollen jatkossa saada ansiopäivärahaa ainakin neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloitettuaan.

Työttömyysturvan aktiivimallin mukaisen aktiivisuuden voi myös täyttää toimimalla yrittäjänä.  Yrittäjillä aktiivisuusedellytys täyttyy, jos yritystoiminnasta on tuloa 245,64 euroa 65 maksupäivän aikana.

Yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahan määrää sovittelua koskevien säännösten mukaisesti. Jos yritystoiminta katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa.

Uusi neljän kuukauden päivärahamahdollisuus koskee työttömänä aloitettua yritystoimintaa, joka alkaa aikaisintaan 1.1.2018 tai sen jälkeen. Yritystoiminnan aloittamisesta tulee ilmoittaa TE-toimistoon heti sen alkaessa. TE-toimisto tutkii yritystoiminnan alkamisen.

Lue lisätietoa sovitellusta päivärahasta