Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa

Home/Tietoa SYT-kassasta/Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa
Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa 2018-11-08T13:28:29+00:00

Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa

Työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kansaneläkelaitos huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta. Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana.

Pääsääntöisesti palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat ja yrittäjäkassat vakuuttavat yrittäjät. Kahden kassan jäsen ei voi olla samanaikaisesti. Työttömyyskassa kannattaa valita aina päätoimen mukaan. Jos henkilö toimii sekä yrittäjänä että palkansaajana, voi hän valita kumpaan kassaan kuuluu. Tällöin vain toinen työ kerryttää oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Päätoiminen yrittäjä voi olla palkansaajakassan jäsen vain jälkisuoja-ajan eli 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta lähtien. Jos aloittava yrittäjä siirtyy SYT-kassaan kolmen kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturvaan ei tule katkosta. Lue lisää kohdasta Palkansaajasta yrittäjäksi.

Työttömyysturvassa yrittäjäksi luetaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheensä omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ eli ns. kevytyrittäjät). Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL-vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät TyEL-vakuutetut osaomistajat sekä yrittäjän perheenjäsenet. Huomioi, että pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Testaa katsotaanko sinut yrittäjäksi työttömyysturvassa.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten, että hänen eläkevakuutuksen (YEL-,MYEL-vakuutettu yrittäjä tai TyEL-vakuutettu yrittäjän perheenjäsen/yrityksen osaomistaja) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 576 euroa vuodessa.

Työttömyysturvaa sääntelee vuonna 2002 annettu työttömyysturvalaki. Laki sisältää säännökset Suomessa asuvan työttömän työnhakijan työnhaun taloudellisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn ja paluun edellytysten parantamisen turvaamiseksi, korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.

Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Lataa esiteemme (pdf)

Ansiosidonnaista päivärahaa kassan jäsenille

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa. Enimmäismaksuaika on 1.1.2017 lähtien pääsääntöisesti 400 työttömyyspäivää. Omavastuuaika on viisi arkipäivää. Jos työttömäksi jääneellä on työhistoriaa alle 3 vuotta, päivärahan enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää.

Yrittäjillä ei ole palkansaajien tavoin lisäpäiväoikeutta enimmäismaksuajan jälkeen.

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja yrittäjän vuosityötulon tai vakuutustason mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Perusosa on 1.1.2018 lähtien 32,40 euroa.

Päiväraha maksetaan korotettuna alle 18-vuotiaiden lasten huoltajille. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 5,23 €, kahdesta lapsesta 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,90 euroa päivässä. Lisäksi yrittäjät voivat saada korotettua ansio-päivärahaa enintään 200 päivältä esimerkiksi työvoimapoliittiseen koulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun.

Kelan maksamat työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat noin 696,60 € kuukaudessa. Ansiopäiväraha määräytyy työttömyyttä edeltävän ansiotason tai vakuutustason mukaan. SYT:n jäsenyys kannattaa jo vähimmäistasolla (vuosityötulo 12 576 €). Päiväraha on vähimmäistasolla 157,60 €/kk enemmän kuin Kelan maksama työttömyyskorvaus. Lisäksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kerryttää lähtökohtaisesti eläkettä 1,5 % alle 63-vuotiailla. Kelan maksamista työttömyysetuuksista ei kerry eläkettä. Lisätietoja eläkekertymästä Työeläke.fi-palvelussa.

Työttömyysetuuksien maksaminen edellyttää, että hakija on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Hakijan tulee uusia työnhakunsa säännöllisesti työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla.

Ansiopäivärahaa ei makseta päätoimisen yritystoiminnan ajalta. Jos yritystoiminta on ollut päätoimista, oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä, kun yritystoiminta on todistettavasti lopetettu, tai kun yrityksessä työskentely on päättynyt työttömyysturvalaissa edellytetyllä tavalla. Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena ei ole tukea kannattamatonta yritystoimintaa tai vääristää markkinoita. Katso lisää kohdasta Jos jäät työttömäksi.

 

 

 Oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan

Ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 edellistä kuukautta ja vakuutettuna ollessaan on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.

Voit saada päivärahaa, jos yritystoimintasi on kokonaan lopetettu tai oma työllistymisesi yrityksessä on päättynyt. Päivärahaa saadaksesi sinun on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, jossa tutkitaan yritystoimintasi tai työllistymisesi päättyminen.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö lähinnä edellisten 48 kuukauden aikana (tarkastelujakso) on työskennellyt yhteensä 15 kuukautta yrittäjänä. Työssäoloehdon kerryttäminen edellyttää vuonna 2018 vähintään 12 576 €:n vahvistettua lakisääteistä eläkevakuutusta (YEL, MYEL, TyEL). Työssäoloehtoon luetaan vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot ja kukin yrittäjänä työskennelty jakso luetaan yrittäjän työssäoloehtoon vain kerran.

Tarkastelujaksoa voidaan pidentää ajalta, jolta henkilö on estynyt olemasta työmarkkinoilla sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lapsen syntymän, enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon, apurahakauden tai muun näihin verrattavan hyväksyttävän syyn johdosta, tai jos henkilö on työskennellyt osasairauspäivärahaa saadessaan tai ollut työllistymistä edistävässä palvelussa. Tarkastelujaksoa ei voida ulottaa kassan jäsenyyden ulkopuolelle.

Tasetarkastelu ja myyntivoiton jaksotus

Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan. Yrityksen käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään yrityksen lopettamiseen liittyvänä myös silloin, kun se on saatu kuuden kuukauden aikana ennen yrityksen lopettamista. Myyntivoitto jaetaan omistajien kesken omistusosuuksien suhteessa ja jaksotus tehdään kullekin omistajalle erikseen.

Myyntivoittoa voi syntyä esimerkiksi osakkuuden, yhtiöosuuden, liiketoiminnan tai yritysomaisuuden myynnistä. Huomionarvoista on, että myös myymättä jääneestä tai omaan käyttöön otetusta yritysomaisuudesta voi syntyä myyntivoittoa. Myyntivoittoa saattaa joskus syntyä, vaikka yrityksestä ei ole jäänyt myyntituloa. Toisaalta yritysomaisuutta on voitu myydä, mutta jaksotettavaa myyntivoittoa ei silti synny. Näin voi tapahtua silloin, kun yrityksen velat yritystoiminnan loppuessa ja niiden erääntyneet korot ovat suuremmat kuin myyntivoitto.

Myyntivoittoa ei jaksoteta seuraavissa tilanteissa:

  • Yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta.
  • Yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa.
  • Yritystoiminta on päättynyt konkurssiin.
  • Hakija on yrityksessä työskennellyt TyEL-vakuutettu perheenjäsen eikä omista yrityksestä mitään.

Myyntivoitto jaksotetaan ansiopäivärahan perusteena olevan työtulon perusteella. Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle. Jaksotus lykkää ansiopäivärahan enimmäiskauden (300, 400 tai 500 päivän) alkamisajankohtaa.  Lue lisää myyntivoiton jaksotuksesta.

Työttömyysturvan tarkoituksena on korvata työttömyydestä johtuvaa ansiotulojen menetystä.  Jos saat työttömänä ollessasi muita sosiaalietuuksia, etuuksilla voi olla vaikutusta ansiopäivärahaan. Osa etuuksista estää ansiopäivärahan saamisen, osa vähentää täysimääräisesti ansiopäivärahan määrää ja osalla ei ole vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin.

Ansiopäivärahan saamisen estäviä etuuksia ovat muun muassa useat eläkkeet, sairaus- tai osasairauspäiväraha, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha ja kuntoutusraha.

Ansiopäivärahaa vähentäviä etuuksia ovat muun muassa osatyökyvyttömyyseläke tai valtion eläkelain mukaiset eläkkeet, joita maksetaan normaalia alemman eläkeiän perusteella.

Lasten kotihoidon tuki alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta on vähentävä etuus, joka huomioidaan perhekohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että myös puolison saama kotihoidon tuki vähennetään ansiopäivärahasta, ellei puoliso itse hoida lasta ja ole tämän vuoksi poissa työmarkkinoilta. Lue lisää sosiaalietuuksien vaikutuksesta työttömyyspäivärahaan.

Työttömyysturvaa ohjaavat lait ja säädökset

 

Linkit ohjaavat www.finlex.fi -sivuille ja aukeavat uuteen ikkunaan.