Starttiraha on hyvä renki, mutta huono isäntä

Starttiraha on yksi perinteinen kannuste yritystoiminnan aloittamiselle. Se on loistava tuki yrittäjyyden alkutaipaleella, kun yritystoiminnasta ei vielä ole tuloa, jolla henkilökohtaista elämää rahoittaisi. Ja sen tarkoitus on nimenomaan se, eikä yritystoiminnan rahoittaminen.
Aina kun taloudessa menee heikommin, niin etenkin työttömiä kannustetaan yrittäjiksi. Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja Jari Jokilampi on Hesarin kolumnissaan (HS 21.8.2017) huolestunut, että starttirahaa jaetaan edesvastuuttomasti. Huoli on aiheellinen, ja kuten Jokilampi toteaa, niin kaikista ei ole yrittäjiksi. Yrittäjyyteen ei riitä asiantuntijuus tai osaaminen oman tuotteensa osalta, vaan tuote tai palvelu pitää myös saada myytyä ja markkinoitua.
Starttirahaa on myönnetty harkitusti ja asiantuntijalausuntoihin perustuen. Nyt ollaan kokeilemassa menettelyä, jossa TE-toimisto myöntää starttirahaa kevennetysti. Monessa kohtaa varmasti toimii, mutta annetaanko yrittäjyydestä liian heppoinen kuva. Eli että yrittäjyys olisi helppo ratkaisu.
Yrittäjyyteen liittyy vastuita ja velvoitteita, jotka ovat monessa kohtaa työläitä hoidettavaksi. Oleellista nykyisessä menettelyssä on se, että starttirahaa ei myönnetä aloille, joilla jo toimii paljon yrittäjiä ja kilpailua on paljon. Toivottavasti kokeilu ei johda siihen, että perustetaan yrityksiä, joilla ei ole menestymismahdollisuuksia tai yritystoiminnan harjoittamiseen ei ole riittävää osaamista.
Yrittäjyys on monelle unelma ja ainoa oikea tapa työllistyä, mutta jos lähtökohdat ovat väärät, niin yrittäjyystaival voi muodostua tuskalliseksi vaellukseksi. Nostan kokeilulle periaatteessa peukkua, kunhan reunaehdoista on selkeys. Ja jokaista yrittäjäksi aikovaa voisi vähintäänkin velvoittaa hoitamaan työttömyyskassajäsenyytensä kuntoon – ihan vaan varmuuden vuoksi!
elokuisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
SYT