Luottamusloikka

Jos kysyisin kadulla vastaantulijoilta luonnehdintaa Suomen työttömyysturvajärjestelmästä, saisin luultavasti vastauksia kuten byrokraattinen, vaikeaselkoinen, monimutkainen tai turhan kapulakielinen kokonaisuus. Työttömyysturvajärjestelmässä on kuitenkin kyse ihmisen toimeentulosta, joten aika kaukana ollaan ideaalitilanteesta, jos sen saamisehdoista on syvää epätietoisuutta.
Jo muutaman vuoden ajan työkkärissä (TE-toimisto) on otettu ns. luottamusloikkaa, eli asiakkaiden omat ilmoitukset riittävät, ilman erilaisia todistuksia, asioiden selvittämiseksi. Samaan suuntaan myös työttömyyskassojen pitäisi mennä. Ei ehkä ihan niin, ettei mitään tietoja tarkasteta, mutta asiakkailta pyytämisen sijaan kassat ja muutkin organisaatiot voisivat hankkia tarkastettavan tiedon sähköisesti eri viranomaisilta jne.
Digitalisaation tuomat mahdollisuudet muuttavat käytäntöjämme. Meiltä julkista tehtävää hoitavilta organisaatioilta edellytetään yhä enemmän luottamusta. Vuotuisessa Nordic Business Forumissa alkuviikolla puhunut Oxfordin yliopiston tutkija Rachel Botsman valotti luottamuksen uusia merkityksiä nyky-yhteiskunnassa, jota ei ole rakennettu niin, että instituutiot luottaisivat asiakkaisiinsa, vaan näiltä edellytetään erilaisia todistuksia asioiden hoitamista varten ja vakuutteluun.
Muutoksen tuulet tulevat digitalisaation myötä. Jo nyt on helpotus, että niitä pyydettyjä todistuksia voi lähettää sähköisesti ja ottamalla valokuvia tms. Huomaamme työttömyyskassatyössä, että meidän pitää vähän ravistella ja nipistellä itseämme, että osaamme luopua vanhoista toimintatavoistamme, mutta sekin on luonnollinen osa nopeaa muutosvauhtia. Vieraiden ihmisten välinen luottamus on tärkeää, kun toimimme henkilökohtaisella alueella.
Rachel Botsman analysoi puheenvuorossaan luottamuksen uusia ulottuvuuksia ja lähinnä vieraiden ihmisen välistä luottamusta (Trust between strangers). Olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa on jo nyt havaittavissa sukupolvien välisiä eroja. Tarvitsemme ihan uudenlaista luottamusta vieraisiin ihmisiin, kun käytämme uberiä, majoitumme Airbnb:ssä tai lataamme profiilin vaikkapa Tinderiin. Nämä ovat kaikki digitaalisia alustoja, joiden toiminta perustuu luottamiseen. Oikeastaan aika pelottavaakin, ainakin näin keski-ikäisen näkökulmasta!
Mitä enemmän luottamukseen perustuvia digitaaliseen alustatalouteen perustuvia palveluja tulee, sen rohkeampia loikkia meiltä edellytetään. Nämä loikat ohjaavat myös organisaatio-yhteiskuntaa, ja me työttömyyskassojen kaltaiset toimijat tulemme perässä. Ehkä kuitenkin vähän varovaisemmin sipsutellen, mutta ihan tosissamme ja tolkulla.
 
Hyvää syksyn jatkoa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Mitä enemmän luottamukseen perustuvia digitaaliseen alustatalouteen perustuvia palveluja tulee, sen rohkeampia loikkia meiltä edellytetään. Nämä loikat ohjaavat myös organisaatio-yhteiskuntaa, ja me työttömyyskassojen kaltaiset toimijat tulemme perässä.