Huhtikuun alussa tulee voimaan työttömyysturvan muutos, jonka myötä aktiivisuusedellytyksen voi täyttää entistä useammalla tavalla. Esimerkiksi kuntien, ammattiliittojen ja julkista rahoitusta saavien järjestöjen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta aletaan lukea aktiivisuusedellytykseen.

Aktiivisuusedellytyksen täyttävää työllistymistä tukevaa toimintaa voi jatkossa etsiä Suomi.fi-palvelusta. Palvelun järjestäjältä kannattaa varmistaa, että toiminta täyttää aktiivisuusedellytyksen ehdot. Työllistymistä tukevaan toimintaan osallistumisesta on toimitettava myös todistus työttömyysetuuden maksajalle eli omalle työttömyyskassalle tai Kelaan.
Muutos tulee voimaan siten, että uudet toiminnan muodot kerryttävät aktiivisuutta vain silloin, jos aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa 1.4.2019 tai sen jälkeen.
Huomaathan, että esimerkiksi työtä ja palveluaikaa ei voi laskea yhteen aktiivisuusedellytystä laskettaessa. Myös osa eri palveluista ja opinnoista on sellaisia, joita ei voi laskea yhteen.
Lue lisää https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/jos-jaat-tyottomaksi/aktiivisuuden-seuranta-1-1-2018-lahtien/

SYT paketoi viime vuoden kassan kokouksessa Oulussa 23.5.2019. Kokoukseen on viemisinä hyviä uutisia, sillä vuosi sujui kaikin puolin mukavasti, kun kassan jäsenten työttömyys laski tammikuun kolmesta prosentista joulukuun 2,4 prosenttiin. Kassan talous on vakaalla pohjalla, joten jäsenmaksuun ei  myöskään kohdistu nostopaineita. Lisäksi kassan kokouksessa tehdään yksi kassan historian merkittävimmistä päätöksistä.
Kun yrittäjien ansioturva mahdollistui lakimuutoksen myötä vuonna 1995, Suomeen perustettiin kaksi yrittäjäkassaa: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT ja ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin kassat ovat yhdistymässä, mikä edelleen vahvistaa SYT:n asemaa. Merkittävä osuus yhdistymisen hyödyissä on hallinnollinen, sillä kassojen kaikki hallinnollinen työ lisääntyy jatkuvasti. Esimerkkinä tietojärjestelmien kehittämiset, tietoturva, sisäinen tarkastus jne. jne.
Viime vuotiset lakimuutokset ovat myös aiheuttaneet sen, että kassan jäseneksi pääsyn rajoja on muutettu, oleellisempana työttömyysturvan alarajan nosto reilusta 8000 eurosta yli 12 500 euroon. Tulevana kesänä yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet siirtyvät palkansaajiksi, joten yrittäjäkassan jäsenprofiili kaventuu hieman. SYT-kassaan on kuitenkin liittynyt vuositasolla noin 4000 uutta jäsentä, eli vaikka edellä mainittujen poistumien lisäksi myös eläköityminen ja palkansaajaksi siirtyminen vie jäseniä, niin SYT on säilyttänyt asemansa hyvin toimivana kassana.
Sulautumisen myötä SYT:n jäsenmäärä nousee noin 30 000 jäseneen, ja saamme entistä enemmän vahvuutta ja vaikuttavuutta toimintaamme. Sulautumisneuvotteluissa SYT-kassan ehdoton edellytys on ollut se, että jäsenmaksuun ei saa kohdistua nostopainetta sulautumisesta johtuen, ja kun sitä vaaraa ei ole, niin olemme hyvillä mielin yhdistämässä toimintaamme.
Päätös sulautumisesta tehdään siis kassan kokouksessa 23.5.2019, ja toivotammekin mahdollisimman monen jäsenemme tervetulleeksi osallistumaan historiallisen päätöksen tekemiseen.
 
hyvää kesän odotusta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Yrittäjät eivät tunne työttömyysturvaansa kovinkaan hyvin. Tämä selviää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan tekemästä tutkimuksesta.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Innolink Research Oy teetti helmikuussa tutkimuksen työttömyyskassan jäsenyyden kiinnostavuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yrittäjien tietoisuus työttömyyskassasta, kassaan liitetyt mielikuvat sekä ylipäätään tietoisuus yrittäjän mahdollisuudesta työttömyysturvaan.
Kartoitukselle on tarvetta, sillä Suomessa on laskutavasta riippuen noin 300 000 työttömyysturvalain mukaiseksi luokiteltavaa yrittäjää, koska 260 000 YEL- ja MYEL-vakuutettujen yrittäjien lisäksi yrittäjän perheenjäsenet, yrityksen osaomistajat luetaan useimmiten työttömyysturvassa yrittäjiksi ja yrittäjä-asemassa tehdyn työn määrä lisääntyy koko ajan.
SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen on huolissaan tilanteesta, sillä 38 prosenttia tutkimuksen vastaajista ei tiennyt lainkaan, että yrittäjälläkin on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos yritystoiminta joudutaan lopettamaan.
-Valitettavasti vain harva yrittäjä tietää, että he voivat myös liittyä työttömyyskassaan tai ylipäätänsä edes saada työttömyysturvaa. Meillä on suuri haaste tiedottaa asiasta.  Monet yrittäjät saattavat lisäksi kuulua virheellisesti entisen palkkatyön perusteella palkansaajakassaan eli he ovat tällöin vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa,sanoo Jokinen.
Jokinen kehottaakin yrittäjiä, osakkaita ja yrittäjän perheenjäseniä tarkistamaan oman statuksensa ennen kuin on liian myöhäistä.
-Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa. Tosi paikan tullen yrittäjä ei kuitenkaan saa palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan. Onneksi yrittäjän ei-omistavien perheenjäsenten asema paranee heinäkuun alussa, ja he voivat tällöin liittyä palkansaajakassan jäseneksi, kertoo Jokinen.
Jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi
Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia Suomen kaikista yrittäjiksi luokiteltavista henkilöistä on ottanut itselleen vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen, kun taas palkansaajista yli 80 prosenttia kuuluu johonkin kassaan.
Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassaan rajoittavat Jokisen mukaan työttömyysturvan YEL-sidonnaisuus, virheellinen käsitys jäsenyyden kustannuksesta sekä yleinen asenne työttömyysturvajärjestelmää kohtaan.
-YEL-sidonnaisuus vaikuttaa osaltaan jäsenyyden kiinnostavuuteen, koska yhä useammalla yrittäjällä YEL-työtulo on alle työttömyysturvan alarajan 12 816 euroa vuodessa ja näin ollen he eivät voi myöskään liittyä kassan jäseneksi.
Jokinen myöntää, että yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta.
-Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä. Lopusta rahoituksesta yrittäjäkassa vastaa itse eli kulut katetaan jäsenmaksuilla. Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia, palkansaajakassojen omavastuuosuus on 5,5 %.
-SYT-kassan jäsenyys on kuitenkin nykyisin suhteellisen edullista ja simppeliä riskien hallintaa. Tutkimuksessa keskimääräiseksi jäsenmaksuksemme arvioitiin 53,5 €/kk, mutta todellisuudessa keskimääräinen verovähennyskelpoinen jäsenmaksumme on noin 28 €/kk, eli hintamielikuvassa on 25 euron heitto. Tällä summalla ansiosidonnainen päiväraha on jo 511 € enemmän kuukaudessa kuin Kelan maksama työttömyyskorvaus, mainitsee Jokinen.
Tulevaisuus kannattaa turvata ajoissa
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yrittäjän kannattaa miettiä tulevaisuutta silloin kun menee hyvin.
–  Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, niin silloin työttömyysturva-asiat eivät häntä juurikaan kiinnosta. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
-Tutkimustulosten valossa positiivisena signaalina voidaan pitää, että noin 49 prosenttia vastaajista oli erittäin tai melko kiinnostunut liittymään SYT-kassan jäseneksi ja 63 prosenttia piti kassan jäsenmaksua kohtuullisena, kertoo Jokinen
Helmikuussa tehty sähköpostikysely lähetettiin 28 024 pk-yrityksen toimitusjohtajalle. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1489 yrittäjää, joista 22 % kuului työttömyyskassaan. Tutkimusotos koostui pk-yrityksistä jakautuen tasaisesti maantieteellisesti sekä eri toimialoille. Valtaosa tutkimukseen vastaajista oli toiminut yrittäjänä pidempään kuin 3 vuotta. Tutkimuksen tuloksiin voit tutustua: SYT-kassa – Potentiaalikartoitus 2019 12.4.2019
 

Nyt otetaan iso loikka lainsäädännössä, kun yrittäjän perheenjäsenestä on viimeinkin tulossa palkansaaja. Tähän asti hänet on luokiteltu työttömyysturvalaissa yrittäjäksi. Ja kyse on aina sellaisesta perheenjäsenestä, joka työllistyy puolison tai perheenjäsenen omistamassa tai osa-omistamassa yrityksessä. Tuleva lakimuutos koskee siis perheenjäseniä, jotka eivät omista yhtään tästä yrityksestä, jossa he työskentelevät.
Tämän epäkohdan puolesta on puhuttu pitkään ja hartaasti. Yrittäjyyteen liittyy aina omia erityispiirteitään, ja tämän muutoksen etenemistä on hidastanut se fakta, että omistavalla puolisolla tai muulla perheenjäsenellä on aina määräysvalta työllistämäänsä perheenjäsensä suhteen. Nyt kuitenkin tunnustetaan siis se, että nämä perheenjäsenet työllistyvät työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna työsuhteessa eivätkä yrittäjinä.
Lakiesitys on paraikaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä ja esityksen mukaan se tulisi voimaan heinäkuussa 2019. Esityksessä on muutama kohta, mitä me SYT-kassassa olemme kritisoineet. Ensinnäkin näiden omistamattomien puolisoiden työssäoloehto, eli se aika joka heidän tulee olla vakuutettuna ennen ansiopäivärahaoikeutta, on 52 kalenteriviikkoa, kun se muilla palkansaajilla on 26 kalenteriviikkoa.
Toinen oleellinen epäkohta esityksessä on se, että ne perheenjäsenet, jotka ovat nyt vakuuttaneet itsensä oikein yrittäjäkassassa, mutta eivät ehdi kerryttämään 1.7.2019 mennessä yrittäjän 15 kk työssäoloehtoa, eivät saisi hyvitystä yrittäjäkassan jäsenyysajasta palkansaajakassan työssäoloehtoon eli käytännössä tämä epäkohta koskee niitä ei omistavia perheenjäseniä, jotka ovat liittyneet 1.4.2018 jälkeen yrittäjäkassan jäseneksi.
Tämä on aika poikkeuksellista siihen nähden, miten lakimuutoksia on tähän asti tehty. Yleensä aina on pyritty kaikin keinoin kampittamaan mahdolliset väliinputoamistilanteet ja varmistamaan, että oikein vakuutetut saavat hyötyä jäsenyydestä. Tästä olemme kirjelmöineet isoilla kirjaimilla sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajille, ja pidän peukkuja viimeisen asti pystyssä, että tämä epäkohta korjaantuisi lopullisessa lakimuutoksessa.
SYT-kassassa on jäsenenä noin 600 ei omistavaa perheenjäsentä.  Yrittäjän ei-omistavien perheenjäsenten tulisi siis siirtyä palkansaajakassaan heinäkuun alussa, jotta heidän työskentelynsä perheyrityksessä kerryttää edelleen työttömyysvakuutusta.  SYT-kassassa kerrytetty päivärahaoikeus säilyy palkansaajakassassa kunnes palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt.
 
Joulukuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
 

Suomen talous kasvaa tänä vuonna Suomen Pankin arvion mukaan 2,9 %. Kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on edelleen vahvaa vaikkakin laskusuuntaista. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 % uskoo niiden heikkenevän.
Eri arvioiden mukaan talouden suhdannehuippu on nyt kuitenkin saavutettu. Se on myös huomattu SYT-kassassa, sillä yli 4 000 yrittäjää on liittynyt tämän vuoden aikana SYT:n jäseneksi.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttaa yleisen taloustilanteen ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksen lisäksi myös teknologian kehittymisen nopeus, joka on tällä hetkellä niin nopeaa, että organisaatioiden on vaikea pysyä perässä.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yrittäjän kannattaa miettiä tulevaisuutta silloin kun menee hyvin.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, tekoälyn kehittymisen, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa. Miten pk-yritykset pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa, jos ja kun esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon tulee Suomen markkinoille, pohtii Jokinen.
Yrittäjien sosiaaliturvan taso huolestuttavan alhainen
Yrittäjän sosiaaliturva on puhuttanut viime päivinä eri kanavissa. Yrittäjän YEL- järjestelmä on saanut paljon pyyhkeitä, koska se koetaan kalliiksi saatavaan hyötyyn nähden. Alivakuuttaminen on trendi, jolla on kuitenkin kauaskantoiset seuraukset.
Suuri osa yrittäjistä luulee, että YEL vaikuttaa ainoastaan vanhuuseläkkeen määrään. YEL-työtulo vaikuttaa kuitenkin suoraan ja laajasti yrittäjän koko sosiaaliturvaan. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
SYT:n hallituksen puheenjohtaja, erikoiskaupan yrittäjä Susan Äijälä on huolissaan yrittäjien sosiaaliturvan alhaisesta tasosta.
-Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan, sanoo Äijälä
Äijälän mukaan yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
-Sosiaaliturvan hoitaminen on oman selustan turvaamista. Muutoksessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään yrittäjyyden riskejä. Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta tulevaisuuteen voi aina varautua. Olemmehan kuitenkin vasta muutoksen alussa, sanoo Äijälä.
 

Talous nousee ja työttömyys laskee kohinalla. Ihan mahtavaa monen kitukasvuisen vuoden jälkeen. Työttömyys on meillä edelleen kasvuun ja kysyntään nähden korkealla tasolla, mihin vastaus on systemaattisesti kohtaanto-ongelma. Samaan aikaan väki vanhenee ja nuorten määrä vähenee, yhä useampi meistä pohtii miten eläkkeet ikinä tulevat riittämään kohtuulliseen toimeentuloon vanhemmiten.  Rakenteellisia muutoksia on vaadittu ja ongelmiin on vastattu esimerkiksi nipistämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mikä on johtanut toimeentuloturva- ja asumistukimenojen kasvuun.
Missä sitten maa makaa, meneekö meillä hyvin vai ei?  Kasvun vaiheessa meillä suomalaisilla on tapana tuudittautua hyvään oloon ja ehkä vähän jopa kieltäytyä kurkkaamasta, mitä nurkan takana odottaa.
Talousviisaiden mukaan nurkan takana ei näytä hyvältä, kriisikestävyytemme on heikko. Koko maailma on velkaisempi kuin koskaan, ja matalien korkojen aikana velkaa on otettu hulvattomasti. Edelleenkin toistellaan, että matalat korot jatkuvat vähintään seuraavaan vuoteen jne. Velkavuoresta selviäminen huolettaa toisia, toisia taas ei.
Mikäli USA:n ja Kiinan välinen kauppasota toteutuu oikein kunnolla, vaikutuksen ovat vakavat koko maailman taloudelle. USA on edelleen maailman veturi, toivomme me sitä tai emme. Suomi on vientivetoinen maa, ja kauppasodan vaikutukset iskevät meihin kuin tikari.  Jos siinä kohtaa ratkaisu talousongelmiin olisi elvytys, niin velkaantuminen syvenisi entisestään. Nyt elämme talouden noususuhdanteessa, mutta edelleen velkaannumme lisää, eli eikö meillä ole huolta huomisesta, kuka ne velkamme oikein maksaa? Talouden nousu on nyt syklin loppuvaiheessa, ja vaikka edelleen työllisyys paranee, niin esimerkiksi rakennusalalla käynnistyvät hankkeet ovat jo vähenemässä.
Nyt on myös havaittu, että talousennusteita on tarkisteltu ja kymmenyksiä vedetty alaspäin. Meillä SYT-kassassa on tietysti huoli omasta jäsenkunnastamme. Jäsenemme ovat yksin- tai pienyrittäjiä, useat työllistyvät alihankintaketjuissa, ja heillä on ehkä vain muutama toimeksiantaja. Vaikutukset osuvat nopeasti ja vakavasti, jos harvasta tilaajasta edes yksi jättää tilaamatta tuotteita tai palveluita.
Maksamme selvästi vähemmän päivärahaa tänä vuonna kuin viime vuonna vastaavalla ajalla. Kuitenkin alkavien työttömyyksien määrät eivät ole vähentyneet. Työttömyysjaksot ovat lyhentyneet, ja monet työttömät ovat saaneet töitä. Hyvä niin, mutta se mietityttää, että yhtä moni yrittäjä kuin aiemminkin on lopettanut yritystoimintansa, eli eikö tuotteilla tai palveluilla ole kysyntää, ja jos ei ole niin miksi ei ole.
Eniten tässä kohtaa toivomme ”maailmanrauhaa”, eli USA:n ja Kiinan tullinokittelun hiipumista. Sillä keinoin hyvää talouskehitystä pidettäisi yllä ja talouden laskukautta saataisi loivennettua.
Täytyy vielä muistuttaa, että SYT-kassaan kannattaa liittyä, silloin kun kaikki on vielä hyvin, sillä yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
Syysterveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT

 

Hallituksen kehysriihessä ehdotetaan irtisanomisen helpottamista alle 30-vuotiaiden ja alle 20 henkilöä työllistävien yritysten kohdalla. Ehdotus on kirvoittanut huikeaa keskustelua ja jossain määrin jopa yrittäjä-raivoa. Aika surullista, sanon minä.
Tarvitsemme työpaikkoja, joita luovat yrittäjät. Ja tarvitsemme työntekijöitä, jotka täyttävät tehtävänsä. Me kassassa olemme läheisessä yhteydessä työttömäksi jääneisiin jäseniimme, ja näemme, miten haasteellista elannon repiminen ajoittain on ja millaista taloudellista riskiä yrittäjät ottavat. Aika hurjalta tutuu lukea, millaisina riistäjinä näitä työpaikkojen luojia pidetään. Näemme myös sen, että yrittäjät tekevät kaikkensa, että saavat työntekijöiden palkat ja muut maksut maksetuksi vaikeissakin tilanteissa.
Yrittäjien ylivoimaisesti suurin este työntekijöiden palkkaamiselle on pelko rekrytoinnin epäonnistumisesta. Ajatus, että yrittäjät odottavat kieli pitkällä voidakseen irtisanoa työntekijöitä on täysin absurdi ja kohtuuton. Yrittäjät haluavat kaikin keinoin pitää kiinni osaavasta työvoimasta, joka on tae yrityksen menestykselle. Tämä on valtava este kasvulle ja lisätyöpaikkojen luomiselle. Tarvitsemme enemmän kasvuyrityksiä ja työllisyysasteen pitää kasvaa useita prosentteja, että tulevaisuudessa on varaa maksaa eläkkeitä ja sosiaalietuuksia. Lapsia ei synny tarpeeksi ja väki vanhenee, mikä on sangen huono yhtälö. Haluamme kuitenkin ylläpitää hyvinvointia ja jopa lisätä sitä.
Nyt on taloudessa kivaa vipinää ja toivotaan sen jatkuvan ja kannattelevan positiivista virettä mahdollisimman pitkään. Me SYT-kassassa näemme työttömyyden hienoisen laskutrendin, työttömyysaste kassan jäsenten keskuudessa on kolme prosenttia, kun se alkuvuodesta 2017 oli 3,7 prosenttia, eli mahtavaa laskua.
Aktiivimallin todelliset vaikutukset ja tilastot antavat vielä odottaa itseään. Saamme virallista tilastotietoa, kun huhtikuun hakemukset on käsitelty muutaman viikon kuluessa. Epävirallinen tuntuma on se, että kassan jäsenistä aika pieni osa olisi aktivoitunut. Kela tiedotti, että noin puolet heidän etuuden saajista olisi täyttänyt aktiivisuus edellytyksen, SYT:ssä se ei tule olemaan yhtä paljon. Mutta odotamme jännityksellä mitä tuleman pitää ja millaista aktivoituminen päivärahan saajien keskuudessa tulee olemaan.
Vielä lopuksi muistutus ja kutsu SYT-kassankokoukseen 25.5.2018 Helsinkiin. Kassankokous käyttää kassan ylintä valtaa ja kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Kokouksessa käydään läpi edellisen vuoden tilinpäätös ja muut keskeiset tapahtumat.
Kevätterveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Mo­net työttömyysturvassa yrit­tä­jäksi luokiteltavat ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat kiltisti jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä – väärään kassaan kuuluminen huomataan usein liian myöhään.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.
-Moni perheyrityksestä normaalia kuukausipalkkaa saava yrittäjän perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä perheenjäsen on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen
Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä. Väärään kassaan kuuluminen tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö on jäänyt työttömäksi ja hän hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin sieltä kielteisen päätöksen.

-Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina eli TyEL-vakuutettuina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien YEL-eläkevakuutusta. Tämä kannattaa huomioida myös yrityksen omistajanvaihdostilanteissa ja Startup-maailmassa, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua, mikäli oma tilanne muuttuu palkansaajasta yrittäjäksi. Tilastojen valossa Suomessa on yli 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää, yrityksen osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

Oletko oikean työttömyyskassan jäsen? Testaa oletko työttömyysturvassa yrittäjäasemassa https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/
 
 

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) etsii jälleen Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Oletko se sinä vai kaverisi?
SYT avaa tänään nettikampanjanjan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi, jossa voi ilmiantaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän. Kilpailun keulakuvana toimii tänä vuonna, viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittu, hyvinvointialan yrittäjä ja tv-persoona Jutta Gustafsberg 
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena on löytää yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lippu Nordic Business Forumiin.
– Suomen taloudella porskuttaa hyvin; työttömyys vähenee, vienti on alkanut vetämään ja suomalaiset suhtautuvat entistä suopeammin yrittäjyyteen. Tämä voisi olla hyvä hetki myös yrittäjille ja mahdollisille tuleville yrittäjille ottaa rohkea askel yrittämiseen tai yritystoiminnan kasvattamiseen, kertoo Jokinen.
Suomen uhkarohkein yrittäjä kilpailu järjestetään nyt kolmatta kertaa. Jokisen mukaan kilpailuun tuli viime vuonna toista sataa ilmiantoa. Nyt tavoitteena on vähintäänkin tuplata ilmiantojen määrä.
-Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, jopa uhkarohkeita yrittäjiä tai yrittäjätiimejä. Suomi tarvitsee lisää heidän kaltaisiaan riskinottajia ja oman tiensä kulkijoita, sanoo Jokinen
SYT:n kilpailu pyörii uhkarohkeinyrittaja.fi –sivuilla 30.6.2018 saakka.
Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 16.7.2018 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 12.00.
Kilpailuun voit osallistua: http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html
Katso kilpailun mainosvideo:

 

Sinisten suht koht näkymätön ministeri Pirkko Mattila heräsi männä viikolla eloon ja asetti selvitysmiehen pohtimaan työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä. Selvitysmieheksi valittiin Mauri Kotamäki, jolla on jo valmiiksi mielipide millainen järjestelmän pitää olla – toivottavasti tämä ei kahlitse selvityksen objektiivisuutta.
Tosiasia on se, että palkansaajien ansiopäivärahan rahoituksessa on epäkohta –  kaikki palkansaajat maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksua. Myös työnantajat maksavat työnantajan osuuden. Näillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiopäivärahan ansio-osuutta. Vain työttömyyskassaan kuuluville maksetaan kuitenkin ansiopäivärahaa. Ne jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, saavat Kelan maksamaa peruspäivärahaa, joka on valtion verovaroin rahoittamaa. Valtio rahoittaa myös ansiopäivärahasta peruspäivärahan osuuden. Viime aikoina käydyissä keskustelussa jää kuitenkin pääsääntöisesti huomioimatta se, että osa työttömyysvakuutusmaksuista siirretään kuitenkin Kelan etuuksien rahoittamiseen, eli asia ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin annetaan ymmärtää.
Lähes kaikki palkansaajat voisivat halutessaan liittyvä työttömyyskassaan ja saada työttömänä ansiopäivärahaa. Kassaan kuuluminen jokaisen oma valinta. Vuosikustannus eri kassoissa vaihtelee, mutta asian voi hoitaa esimerkiksi keskimäärin 100 eurolla. Erittäin, jopa käsittämättömän, edullista kun ajattelee mitä sillä saa.
Palkansaajapuolella asiaa voisi kehittää kahdella eri tavalla. Joko yrittää saada nykyiset kassoihin kuulumattomat palkansaajat kassojen jäseniksi tai kumota koko systeemin ja rakentaa universaali malli. Nykyinen malli on toimiva ja kustannustehokas. Itsenäisesti toimivat työttömyyskassat osaavat hoitaa lakisääteisen tehtävänsä.
Koko työttömyysturva-reformi on ollut keskustelussa jo vuosia. Nykyjärjestelmä on paikoin äärettömän monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Miten ikinä järjestelmää kehitettäisiinkin, joku aina tarvitaan etuuksia maksamaan, joten nykyisten maksajien ammattitaidon hyödyntäminen olisi ensisijainen vaihtoehto tavalla tai toisella.
Universaalin mallin kritiikiksi on jo heti todettu, että kalliiksi tulisi. Eli todennäköisetsi kävisi niin kuten monessa Euroopan maassa, että kaikille maksettaisi ansiopäivärahaa, mutta taso olisi pienempi kuin nykyinen. Ja tällöin lisätoimeentulo jouduttaisiin hakemaana Kelan asumis- ja toimeentulotuesta. Tiedä sitten olisiko siinäkään mitään järkeä!
Yrittäjät erikseen
Entäpä yrittäjät? Meillä yrittäjäkassoissa etuuksien rahoitus poikkeaa oleellisesti palkansaajapuolesta. Valtio osallistuu etuuksien rahoituksiin peruspäivärahan osuudella, mutta koko ansio-osa rahoitetaan jäseniltä kerätyillä jäsenmaksuilla. Järjestelmä on siis puhtaammin vakuutuspohjaista. Yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat selvästi korkeammat kuin palkansaajakassoissa, mutta se saa ansiopäivärahaa kuka siitä maksaa. Yrittäjistä kuitenkin alle 15 prosenttia on työttömyyskassan jäsenenä, eli reilut 32 000 yrittäjää on tehnyt tämän ratkaisun – tuhannet työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavat kuuluvat virheellisesti palkansaajakassoihin.
Yrittäjälle kassan jäsenyys on keino varautua yritystoimintaa liittyvän riskin varalle. Koskaan ei voi tietää onnistuuko yritystoiminta. SYT-kassasta maksetaan päivärahaa tällä hetkellä noin 800 jäsenellä kuukausittain. Jokainen heistä on varmasti tyytyväinen ratkaisustaan liittyä aikoinaan kassan jäseneksi. Aika paljon mukavampi saada päivärahaa tuplasti peruspäivärahan verran.
kevättä odotellessa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT