Joni Liikanen on tuore startup-yrittäjä. Liikanen perusti kesken koronakriisin tapahtuma-alan alustapalvelun, Happensin. Happens on palveluntarjoaja, jonka kautta kuluttajat voivat löytää kaiken tapahtumaan tarvittavan aina vuokrattavista kokoustiloista catering-palveluihin saakka. Happens pyrkii erottumaan kilpailijoistaan olemalla lähestyttävä ja helppokäyttöinen nykyajan palvelu.

Tilaisuuden järjestäjän apukäsi

Kuusamossa syntynyt mutta Espoossa varttunut Joni Liikanen perusti startup-firma Happensin heinäkuussa 2021. Virallisesti palvelu laskettiin vesille lokakuun alussa muutama kuukausi yrityksen perustamisen jälkeen. Happens on nykyaikainen alustapalvelu, jonka tarkoituksena on toimia tilaisuuden järjestäjän apukätenä.

Yrityksen perusidea on varsin yksinkertainen. Happensin asiakas, esimerkiksi juhlatila, maksaa kuukausimaksua verkkosivupaikkaa vastaan: näin yritys saa näkyvyyttä sekä kontakteja ja loppuasiakas puolestaan löytää vaivattomammin tapahtumaa varten tarvittavat palvelut. Happensin tarkoituksena onkin toimia palveluntarjoajat ja kuluttajat yhdistävänä välikätenä.

Simppelin idean lisäksi myös verkkosivuista on tehty helppokäyttöiset. Kuluttaja syöttää Happensin tarjoamaan hakukoneeseen tiedon siitä, missä, milloin ja kuinka monelle hengelle hän haluaa tapahtuman järjestää. Tämän jälkeen sivu näyttää vaihtoehdot hakuehtoja vastaavista tiloista.

Yritys ei kuitenkaan profiloidu ainoastaan juhla-, kokous- tai saunatilojen tarjoajaksi, vaan tarkoituksena on helpottaa tapahtumajärjestäjän työtä aiempaa kokonaisvaltaisemmin.

”Erilaisten tilojen lisäksi Happensin avulla voi löytää helposti esimerkiksi cateringpalveluita tai aktiviteettejä, ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös esiintyjiä”, Liikanen kertoo.

Yrityksen visiona onkin tarjota kaikki tapahtumajärjestämiseen tarvittava. Lisäksi firma pyrkii erottumaan kilpailijoistaan myös muilla tavoin.

”Meille on tärkeää, että hinta on reilu ja sama kaikille”, Liikanen toteaa.

Happensin tarkoituksena on tarjota tasavertaista palvelua kaikille tapahtuma-alan toimijoille niiden kokoon katsomatta. Näin myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus tehdä toimintaansa tunnetuksi Happensin kautta.

Kyseessä kutsumusjuttu

Ennen oman startupin alullepanemista Liikanen ehti työskennellä 12 vuotta perheensä tapahtuma-alan yrityksessä. Jo tuolloin yrittäjän mielessä heräsi haave oman firman lanseeraamisesta. Perheyrityksessä työskentelyn aikana Liikanen sai käsityksen siitä, mikä alalla toimi ja mikä puolestaan ei.

Lisäksi yrittäjä kertoo paljon eri alustapalveluita käyttäneenä huomanneensa niissä piilevät sudenkuopat.

”Jostain sieltä se ajatus sitten lähti – tuli fiilis, että haluaa päästä tekemään itse paremmin. Tällä alalla ei oikeastaan löydy sellaista palvelua, joka palvelisi ihmisten todellisia tarpeita”, Liikanen pohtii.

Yrittäjä kertoo myös nauttivansa tapahtumien organisoimisesta: ”Olen aina tykännyt järjestää saunailtoja ja juhlia ystäville – tämä on siis eräällä tapaa myös kutsumusjuttu.”

Ennen lokakuista lanseeraamista töitä riitti ja työpäivät venyivät. Alussa toiminnan teki erityisen haastavaksi palvelun myyminen ilman valmista palvelua. Toisin sanoen asiakkaat tuli vakuuttaa alustapalvelun toimivuudesta ilman, että heillä itsellään oli konkreettista mahdollisuutta tutustua ostamaansa tuotteeseen. Palveluntarjoajat kuitenkin vakuuttuivat Happensin visiosta ja lähtivät sitä myötä mukaan toimintaan.

Vaikka töitä on riittänyt, Liikanen ei kuitenkaan lähtisi tituleeraamaan itseään työnarkomaaniksi. Pikemminkin yrittäjä korostaa palautumisen merkitystä.

”Mikäli haluaa pidemmän päälle pitää homman kasassa ja mielen virkeänä, täytyy muistaa pitää kiinni vapaa-ajasta ja lomista”, yrittäjä tuumaa.

Liikanen korostaakin tasapainon merkitystä myös arkielämässä: ”Välillä on kiva mennä ja tehdä, mutta tykkään myös viettää aikaa ihan vaan kotisohvalla.”

Kohti kansainvälisiä markkinoita

Yrityksen toimisto sijaitsee Otaniemessä samassa rakennuksessa useiden muiden startup-yritysten kanssa. Happens pyörii tällä hetkellä kolmen kaveruksen voimin. Liikanen ja yrityksen asiakkuuspäällikkö ovat tuttuja jo alakoulusta, kun taas myyntijohtajana toimiva kolmas työntekijä on löytänyt tiensä porukkaan nimenomaan toimialaan liittyvän osaamisensa kautta.

Kysyttäessä työilmapiiristä kaverukset tiivistävät Happensin olevan trendikäs ja nykyaikainen startup-firma, jossa töitä tehdään rennosti mutta tosissaan.

”Tavallaan me halutaan olla sellainen villasukkatoimisto, vaikka ei tämä mitään jatkuvaa pingiksen pelailua ole”, kaverukset naurahtavat. 

Liikasella on selkeä visio myös yrityksen tulevaisuudesta. Tällä hetkellä Happensin kautta voi löytää pääkaupunkiseudun palveluntarjoajia, mutta yrityksen on tarkoitus laajentua ensin valtakunnalliseksi ja myöhemmin edelleen kansainväliseksi toimijaksi.

”Kaikkea toimintaa ohjaa halu tehdä asioita paremmin ja katsomalla yhä kauemmas horisonttiin”, yrittäjä pohtii.

Mitkä ovat startup-yrittäjän vinkit aloittelevalle yrittäjälle?

”Varsinaisesti mikään ei valmista sinua yrittäjyyteen. Itsekin olin pitkään nähnyt sivusta sen, kuinka homma periaatteessa toimii, mutta käytäntö on sitten kuitenkin eri.” Liikanen kuitenkin korostaa, että harva asia on yleensä täysin peruuttamaton. ”Tosi moni on valmis auttamaan aloittelevaa yrittäjää, joten kannattaa rohkeasti vaan lähteä tekemään”, hän summaa.

Vieraile Happensin verkkosivuilla klikkaamalla tästä.

---

Teksti: Katariina Bergström

Toinen kunniamaininta Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailussa myönnettiin lietolaiselle yrittäjälle, Taina Joki-Sipilälle. Joki-Sipilä perusti kymmenen vuotta sitten yksilöllisiä hoiva-asumispalveluita autisteille sekä vaikeasti kehitysvammaisille tarjoavan MiiaMatilda Oy:n. Idea yrityksen perustamiseen syntyi, kun Joki-Sipilän omalla tyttärellä Miialla todettiin autismi.

Sairaanhoitajaksi kouluttautunut ja vastasyntyneiden teholla työskennellyt Joki-Sipilä eli 1990-luvulla tavallista lapsiperhearkea. Vuonna 1996 toinen Joki-Sipilän 1,5-vuotiaista kaksosista alkoi kuitenkin yllättäen oksennella ja hiljalleen hänen käytöksensä muuttui. Tästä puolen vuoden kuluttua lapsella todettiin autismi.

Miian diagnoosin myötä koko perheen elämä muuttui. Jo tuolloin Joki-Sipilä huomasi, ettei mikään paikka lähialueella saati muualla Suomessa tarjonnut puhtaasti autistien kuntouttamiseen keskittyvää asumispalvelua. Ensi-idea MiiaMatildan perustamisesta syntyi siis täysin omasta tarpeesta jo kauan ennen varsinaista yrityksen toimeenpanoa.

15 vuotta myöhemmin vuonna 2011 Joki-Sipilä päätti kokeilla siipiään yrittäjänä ja jätti senhetkisen päivätyönsä sairaanhoitajana. Vaikka Joki-Sipilän mies toimi jo tuolloin metsäkoneyrittäjänä, hänellä itsellään ei liiemmin ollut ennakkotietoja yrittäjyydestä. Samana vuonna Joki-Sipilä kuitenkin ryhtyi opiskelemaan yrittäjän ammattitutkintoa, ja sen myötä hänen onnistui perustaa MiiaMatilda osakeyhtiö.

Yrityksen perustamista varten Joki-Sipilä tarvitsi vielä lainaa, mutta pankki oli vastahakoinen myöntämään sitä ilman FinnVeran takausta. FinnVera puolestaan ei suostunut lainantakaajaksi ennen kuin Joki-Sipilä tarjoaisi heille selkeitä lukuja summittaisen suunnitelman sijasta. Numeroita kaihtavalle Joki-Sipilälle tarkkojen lukujen esittäminen ei ollut helppo rasti, mutta lopulta hän onnistui tehtävässä: FinnVera lähti riskitakaamaan ja pankki myönsi yrittäjälle lainan.

Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää

Heti yrittäjyyden alussa Joki-Sipilälle valkeni, että perustamisvaiheessa yrittäjä ja yritys ovat käytännössä sama asia.

”Kukaan muu ei tule tekemään töitä puolestasi”, yrittäjä toteaa.

Joki-Sipilä tekikin alkuun paljon pitkää päivää: hän työskenteli työmaalla, teki itse palo-, pelastus- ja omavalvontasuunnitelmat sekä toimi rakennushankkeen pääsuunnittelijana.

”Paljon on joutunut tekemään itse – esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ei irronnut lainkaan yritystukia”, lietolainen yrittäjä muistelee.

Joki-Sipilä kertoo matkassa olleen mukana myös paljon tuuria. ”Olen sattumalta tavannut ihmisiä, jotka ovat myöhemmin auttaneet minua yrittäjäuralla eteenpäin.”

Viimeistään asumispalveluyksikön valmistuttua helmi-maaliskuussa 2013 Joki-Sipilä tajusi, etteivät intensiiviset työpäivät olleet valuneet hukkaan – jo ennen Miia Matilda Kodin avajaispäivää kaikki asukaspaikat oli ehditty myydä täyteen.

Tänä päivänä MiiaMatilda Oy on perheyritys, jossa työskentelee Joki-Sipilän lisäksi hänen aviomiehensä sekä heidän neljä lastansa. Aviomies Reijo on asuinrakennusten kiinteistöhuoltaja, kun taas yksi lapsista toimii kokkina, yksi sairaanhoitajana ja kaksi yksiköiden vastuuhenkilöinä. Palvelutoiminnan vakiinnuttua myös Joki-Sipilän oma rooli yrityksessä on muuttunut, sillä tätä nykyä hän toimii toimitusjohtajan pestin lisäksi konsernin lääkehoidon vastaavana sekä palveluvastaavana.

Pitkäjänteinen työ on alkanut kantaa hedelmää, ja myös yrittäjä itse on saanut korjata yrittäjyyden mukanaan tuomaa satoa.

”Parasta yrittäjyydessä on vapaus: aamut saavat olla hitaita ja halutessa voin tehdä töitä vaikka öisin.” Joki-Sipilä kertoo myös vinkin yrittäjyyttä miettiville tai yrittäjyyden alkutaipaleella kamppaileville: ”Epäonnistumista ei tule pelätä eikä missään sanota, ettei epäonnistumisen jälkeen saisi yrittää uudelleen”. 

“Sielu syntyy pienestä”

MiiaMatilda on varsin uniikki toimija Suomen mittakaavalla. Vaikka yrityksen maine on ehtinyt kiiriä pitkälle ja Miia Matilda Kodin viereen on onnistuttu vuosien saatossa avaamaan Autismiosaamiskeskus Pikku Miia, Joki-Sipilä ei juuri haaveile kasvusta. Kasvua tärkeämmiksi tekijöiksi Joki-Sipilä sen sijaan nimeää palvelun tasalaatuisuuden ja henkilökunnan hyvinvoinnin. ”Työntekijät ovat kaikkein arvokkain voimavara”, Joki-Sipilä miettii. Yrityksessä pyritään siten priorisoimaan hoitohenkilökunnan jaksamista esimerkiksi tarjoamalla heille keskimääräistä hoitoalan ansiota korkeampaa palkkaa.

Joki-Sipilän yrityssuhde on täysin poikkeuksellinen, sillä hän on alun perin tehnyt kaiken omaa lastansa varten. Yrittäjä kertookin, ettei enää vaihtaisi tätä kaikkea pois. ”Jos Miialla ei olisi todettua autismia, ei olisi MiiaMatildaakaan.” Kysyttäessä tulevaisuudesta Joki-Sipilällä on selkeä vastaus: ”Monet suuremmat ulkopuoliset toimijat ovat yrittäneet ostaa MiiaMatildaa, mutta itse en ole valmis myymään. Sielu syntyy pienestä.”

Teksti: Katariina Bergström

Astuin yrittäjän työttömyysturvan maailmaan ensi kertaa kuutisen viikkoa sitten. Alkuun asiaa työttömyysturvasta ja kassakentästä oli paljon. Heti ensimmäisenä päivänä selvisi, että organisaatiohistoriaan mahtui paljon pitkiä työuria. Ihmiset olivat marinoituneet faktoilla, luvuilla ja strategioilla, joista itselläni ei juuri ollut ennakkotietoja. Käytävillä vastaan kimpoili sanaparsia yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta. Vaikka työttömyysturva tuntuikin alkuun varsin monimutkaiselta eivätkä kollegat asiasisällön haastavuutta suinkaan vähätelleet, odotin innolla uuden oppimista.   

“Huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä.”

Päätin kirjata ylös ajatuksiani yrittäjyydestä ja yrittäjän työttömyysturvasta. Kuten lähes kaikkeen muuhunkin, myös yrittäjyyteen tuntui liittyvän sitkeässä eläviä stereotypioita; huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä. Tajusin, että yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Mielikuvissani yrittäjä oli aina ollut vahvan yrittäjäidentiteetin omaava ja vuorokaudet läpeensä töitä paiskiva henkilö, joka yrittää yrittämästä päästyään. Tajusin, että vaikka tämä mielikuva luonnehtikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattoi toimia myös puhtaasti välinearvona.  

Työtön yrittäjä?

Ensimmäisten viikkojen aikana kahlasin läpi useampia tutkimuksia työttömyydestä ja yrittäjän turvasta. Ehkä kiinnostavimmaksi nousi eräs etnografinen tutkimus, jossa käsiteltiin pienyrittäjien kokemuksia työttömyysturvasta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienyrittäjät tiedostivat hyvin yrittäjyyden haasteet ja elämän yleisen epävarmuuden. Osa kertoi varautuvansa näihin sekä itsestä riippuvaisiin että ulkoisiin riskitekijöihin. Tutkimuksen perusteella epäonnistumisiin ja mahdollisiin seuraamuksiin oli ainakin henkisellä tasolla varauduttu. 

Kiinnostavaa oli kuitenkin se, kuinka osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön. Myös esimerkiksi itsensä vakuuttaminen vastoinkäymisten varalle rinnastettiin käytännössä luovuttamiseen. Loppujen lopuksi yllätyin eniten siitä, kuinka vahva epäonnistumisen leima yrittäjän työttömyyteen oli isketty. Työttömyyttä pidettiin henkilökohtaisena ristiretkenä, jolle oli päädytty omien virheiden saattelemana. Yritystoiminnan lopettamiseen liitettiin siten epävarmuutta, huonommuutta, häpeääkin.  

“Osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön.”

Keskustelin kollegan kanssa kyseisestä tutkimuksesta, ja hän kertoi, etteivät yritystoiminnan päättymiseen liittyvät tabut olleet kuitenkaan välttämättä universaaleja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta useaan otteeseen ”epäonnistunut” ja uudelleen yrittänyt henkilö saatettiin mieltää todelliseksi yrittäjäksi. Kansallisessa kontekstissa yrittäjän työttömyyteen tuntui siis liittyvän ehkä jopa poikkeuksellisen paljon stigmaa. Niin tai näin, tutkimuksen yrittäjien kokemukset kumpusivat joka tapauksessa jostain eletystä ja todellisesta. 

Työtulo ja työssäoloehto

Nyt kun kuusi viikkoa uusien haasteiden parissa on kulunut, käytävillä kimpoilevat sanaparret yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta ovat tulleet tutummaksi. Tähän mennessä olen oivaltanut, että vaikka yrittäjän työttömyysturvaan tuntuu liittyvän enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä, on siitä kuitenkin mahdollista saada selkoa. Ensimmäinen tärkeä pointti on se, että yrittäjällä on oikeus ja mahdollisuus saada työttömyysetuutta. Heti seuraava tärkeä huomio on se, että tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia heitä, jotka kokevat identifioituvansa yrittäjiksi.  

Yksi olennaisimmista tekijöistä, joka vaikuttaa yrittäjän työttömyysturvaan, on YEL-työtulo. YEL on lyhenne sanoista yrittäjän eläkelaki, ja työtulo puolestaan tarkoittaa yrittäjän työpanoksen arvoa hänen yritykselleen. Mikäli yrittäjän YEL-työtulo on vuonna 2021 ollut vähintään 13 247,- euroa, on hänellä tiettyjen muiden ehtojen täyttyessä ollut mahdollisuus kuulua yrittäjän työttömyysturvan piiriin. 

Yksi tällainen ehto on riittävän työssäoloehdon kertyminen. Pääpiirteittäin työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyvän silloin, kun yrittäjä on toiminut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan yrittäjän YEL-työtulon on täytynyt olla vähintään laissa säädetyn alarajan tasolla ja lisäksi eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu. Melko monimutkaista, eikö totta?

Monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista? 

Yrittäjän työttömyysturvajärjestelmää ei siis voida kehua yksinkertaiseksi. Olenkin varsin häkeltynyt siitä, miten rautaisia työttömyysturvaosaajia kollegani ovat – tietoa ja asiaa on pakkautunut institutionaaliseen muistiin valtavasti. Välillä tunnen itseni kaninkolon reunalla seisovaksi Liisaksi, ja mietin, milloin mahdan tipahtaa muiden joukkoon. Tässä hetkessä, kuusi viikkoa vanhana työntekijänä, haluan luoda itselleni ohjenuoran tulevaisuutta varten: monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista! 

---

Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Suomen hallitus kokoontuu ensi viikolla kehysriiheen. Kehysriihessä on pohdinnassa myös yrittäjille koronatilanteeseen säädetyn työmarkkinatuen jatko. Nyt jo pariin kertaan jatkettu tukimuoto on voimassa 30.6.2021 asti, ja vahvasti viestitämme hallitukselle, että tässä kohtaa voisi painaa jatkoon -nappulaa vuoden loppuun asti.

Yrittäjät ovat voineet saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea tulojen vähetessä ilman, että yritystoimintaa on edellytetty lopetettavaksi. Tämä on pelastanut kymmeniä tuhansia yrityksiä, jotka olisivat elinkelpoisia ilman koronaa. Etuutta sai viime vuonna 44 000 yrittäjää.

Yrityksen lopettaminen on yrittäjälle raju liike. Kuukausien epävarmuuden, toivon ja pettymysten jälkeen yrittäjä ei todellakaan ole seuraavana päivänä täynnä tarmoa ja valmiina nappaamaan ensimmäistä työkkärissä vapaana olevaa työpaikkaa. Yrityksen lopettaminen tuo mukanaan tyhjyyden, jopa elinikäisen merkityksellisyyden katoamisen ja pahimmassa tapauksessa valtavan velkataakan. Siksi meidän tulee tehdä kaikkemme, että yritykset pysyisivät pystyssä kriisin yli. Työmarkkinatuen jatkaminen on erinomainen lääke tähän.

Työmarkkinatuen määrä on noin 730 €/kk ja se on valtion rahoittama. Jos vaikkapa 30 000:lle yrittäjille jatkettaisi etuuden maksua heinäkuusta vuoden loppuun, olisi menoerä rapiat 130 miljoonaa euroa. Jos tämä porukkaa etuuden loppumisen jälkeen joutuisi tilanteeseen, että yritystoiminta on pakko lopettaa, jotta saisi edes työttömyyskorvausta, olisi lasku valtiolle samasta porukasta edelleen samat 130 miljoonaa euroa. Mikäli yrittäjä on Yrittäjäkassan jäsen, saisi hän ansiopäivärahaa, mutta valtionosuuden jälkeinen osuus maksetaan kassan varoista, joten se ei lisää valtion kuluja.

Me työttömyyskassassa tiedämme, että kerran yritystoimintansa lopetettuaan yrittäjä ei hevin ryhdy uudelleen yrittäjäksi. Työttömyysjaksot pitenevät, ja tämän välttämiseksi työmarkkinatuen jatko olisi keskeinen keino saada yrittäjät yli sen ajan, kun kassa alkaisi taas kilistä reippaammassa tahdissa. Yksikään yrittäjä ei ehdoin tahdoin halua tukia, vaan toivoo että business pelittää ja tulot perustuvat kassavirtaan. Työmarkkinatuki varmistaisi sen, että yrittäjällä riittäisi leipä pöytään, mistään juustosta tai makkarasta ei ole puhettakaan.

Keväisin terveisin,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Yrittäjäkassa

Maaliskuun alussa tekemämme kyselyn mukaan jäsenistämme 35 % on hakenut Kelasta työmarkkinatukea koronakriisin aikana. Valtakunnallisesti etuuden saajia on ollut reilut 40 000. Tämä kertoo siitä, että tukimuoto on vastannut tarkoitustaan hyvin ja asialla on valtava yhteiskunnallinen merkitys.

Tällä viikolla saatiin vahvistus, että työmarkkinatuen maksamista jatketaan 30.6.2021 asti. Hyvä niin. Samalla herää ajatus, että miten yrittäjät mahtavat jaksaa ja kuinka paljon firman kassaa on pumpattu tyhjäksi, eli löytyykö voimavaroja ja mahdollisuuksia yritystoiminnan jatkamiseen, kun tukikausi loppuu? Tai taklaako rokote ja aurinko koko koronatilanteen ja kaikki suomalaiset hullaantuvat kulutusjuhlasta kesän korvalla, jolloin yrittäjälle kenties koittaisikin uusi kultakausi?

Varmaan liikutaan näiden kahden ääripään välillä ja totuus istahtaa jonnekin keskiväliin. Mutta ihan aiheellista olisi miettiä, että työmarkkinatuen maksamista jatketaan vielä hieman pidemmälle, mielellään vuoden loppuun asti, jotta yrittäjillä olisi mahdollisuus palautua, toivottavasti edessä olevaan, normaaliaikaan. Meillä kaikilla alkaa olla energia- ja vitamiinivarastot aika lailla lopussa vuoden kestänyttä poikkeustilaa, joten henkisten voimavarojen palautumiselle on tärkeää antaa aikaa, jotta yritystoimintaa pystytään jatkamaan täydellä teholla.

Yrittäjät ovat tehneet valtavia ponnistuksia yritystoimintojensa muokkaamiseksi ja uusien toimintaedellytysten löytämiseksi. Kuormitus on ollut ainutlaatuista ja samalla muistuttaisinkin yrittäjiä antamaan itselleen tunnustusta. Suomi on pysynyt pystyssä paremmin kuin moni muu maa, ja yrittäjillä on siinä ollut ihan keskeinen merkitys. 

Hyvää kevään jatkoa! 

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Yrittäjäkassa

Talouden ja työllisyyden odotetaan kääntyvään parempaan suuntaan sillä hetkellä, kun tarpeeksi moni on saanut piikin olkavarteen. Viime päivien uutiset ovat heikentäneet uskoa ja sitkeyttä sietää tilannetta, ja olisi ensisijaisen tärkeää, että Suomi ja EU tekisivät enemmän asian eteen kuin julkisuudessa näkyy.

Yrittäjäkassa selviytyi vuodesta 2020 hyvin. Lisäsimme henkilöresursseja heti keväällä ja varauduimme etuusmaksatuksen nousuun. Yrittäjille muokatut tukimuodot kuitenkin auttoivat jäsenkuntaamme, eikä yrityksiä lopetettu suuria määriä. Keskeiset jäsentemme käyttämät tuet olivat 2000 euron yksinyrittäjätuki sekä Kelan maksama työmarkkinatuki.

Maksoimme etuuksia lopulta 1657 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1594 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 734 jäsenelle ja joulukuussa 976 jäsenelle. Teemme vielä laskelmia työttömyysjaksojen pituudesta, mutta jaksot ovat selvästi pidentyneet edellisvuodesta.

Etuuksia maksettiin noin 14,6 miljoonalla eurolla, kun taas edellisvuonna 12,8 miljoonalla, kasvua oli 14 %.

Jäsenmäärä kasvussa

Kun koronatilanne maaliskuussa alkoi, saimme varsinaisen jäsenvyöryn ja kassaan liittyi 650 jäsentä, kun vuoden keskiarvo oli 430 liittynyttä jäsentä kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan kassaan liittyi 5000 uutta jäsentä, mikä on paras tulos ns. uusien ehtojen tultua voimaan vuonna 2015, jolloin liittymiseen edellyttävä YEL-työtulon alaraja nousi merkittävästi. Nyt jäsenmäärä alkaa lähennellä 31 000 jäsentä.

Yrittäjät huomasivat, että menestyminen yritystoiminnassa ei ole vain heistä itsestään kiinni, vaan ulkoisilla tekijöillä voi olla dramaattinen vaikutus. Samaan aikaan kassajäsenyys päättyi noin 4500 jäseneltä. Merkittävimmät syyt kassasta eroamiseen olivat palkkatöihin siirtyminen ja eläkkeelle jääminen.

Kaiken kaikkiaan kassan tunnettuus on selvästi parantunut, ja Yrittäjäkassan on hyvä jatkaa toimintaansa eteenpäin. Vuosi 2021 näyttää sumuiselta, mutta olemme varautuneet suureenkin työttömien määrän kasvuun. Eilen saimme kuulla iloisen uutisen: yrittäjien väliaikaisen työmarkkinatuen maksamista jatketaan kesäkuun loppuun saakka.  Me pitäisimme tärkeänä, että myös yksinyrittäjän tuki tulisi uudelleen haettavaksi.

Koko kansakunta alkaa väsähtämään ja tilanne tuntuu sietämättömältä. Yrittäjien kuuleminen ja valtiovallan toimet ovat keskeisiä ja enemmän pitäisi tapahtua. Me kaikki yrittäjäasioiden kanssa toimivat pyrimme kaikin keinoin vaikuttamaan, että yritykset saataisi pysymään pystyssä. Samaan aikaan, te yrittäjät ympäri Suomea, pitäkää yhtä ja tukekaa porukoitanne ja yhteisöjänne, sillä on iso merkitys jokaisen jaksamisessa!

Tsemppiä tähän vaikeaan tilanteeseen,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Yrittäjäkassa

Ikävä koronakriisi piinaa ja pitkittyy edelleen samalla kun rajoitustoimia lisätään. Koronatilanteen uudelleen kiihtymisen seurauksena yrittäjät ovat entistäkin kuormittuneempia. Yritystoiminnan taloudellisen tilanteen lisäksi monet ovat huolissaan omasta ja lähimmäisten terveydestä. Samalla väsymys ja turhautuminen jatkuvasti vaihtuviin ja tiukentuviin rajoituskäytäntöihin nostavat päätään.

Samaan aikaan koronarokotteita kehitetään ja tutkitaan huikealla vauhdilla. Alustavat tiedot rokotteista ja niiden tehosta vaikuttavat lupaavilta. Nyt jännitämme miten yrittäjät ja yritykset pärjäävät pandemia-ajan yli.

Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin keväällä pikaisesti laki väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Lain säätämisen ansiosta yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista. Lain voimassaoloaikaa ollaan nyt pidentämässä maaliskuun loppuun saakka. Uskon että tällä on keskeinen merkitys monelle yrityksellä ja sen avulla yritystoiminnan jatkuminen saataisi turvattua kesään asti. Kun kesään päästään, niin kaikkien arvioiden mukaan tilanne alkaisi kääntyä parempaan suuntaan, joten nyt tarvitaan aimo annos tsemppihenkeä ja jaksamista vielä puolisen vuotta.

Kassan jäsenten työttömyys on kasvanut kohtuullisesti. Selvästi havaittavissa on se, että jäsenten työttömyysjaksot ovat pidentyneet pandemia-aikana. Odotamme etuusmaksatuksen kasvavan myös ensi vuonna. Tästä johtuen Yrittäjäkassan jäsenmaksua nostetaan hiukan ensi vuodelle. Nyt jäsenmaksu on 2,1 % vakuutustason 5800 euroa ylittävältä osalta. Ensi vuonna se on 2,3 %. Tavoitteemme pidemmällä aikavälillä on, että jäsenmaksu palautuisi 2 %:iin tai jopa sen alle.

Tsemppiä tähän vaikeaan tilanteeseen,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Yrittäjäkassa

Tietomurtokeskustelu osoittaa tietojärjestelmien haavoittuvuuden ja salaamisen kriittisen tärkeän merkityksen. Myös me työttömyyskassassa ylläpidämme rekisteriä, jossa on jäsentemme salassa pidettäviä henkilötietoja. Pelkästään työttömyyskassan jäsenyys on jo sinällään salassa pidettävää tietoa.

Jäsentemme yksityisyys on kaikessa toiminnassamme keskeisen tärkeä asia, noudatamme viranomaistehtävää hoitavana tahona esim. EU-tietosuoja-asetusta, Suomen tietosuojalain edellyttämää hyvää tietojen käsittelytapaa ja tietojen suojaamista koskevia säännöksiä ja pidämme huolen, että käsittelemme jäsentemme henkilötietoja aina turvallisella tavalla. Edellytämme myös, että palveluntarjoajamme ovat sitoutuneet ja sertifioineen tietojärjestelmät tietoturvallisiksi.

Työttömyyskassa tarvitsee jäsenten henkilötietoja ja työttömyyteen liittyviä tietoja, jotta etuuksia voidaan maksaa lakien ja määräysten mukaan, eli tietoja on kerättävä. Varmistamme kaikin keinoin, että toimintamme on varmistettua joka osa-alueella. Kassan palvelut tuotetaan ja kehitetään Suomessa, ylläpito tapahtuu Suomessa ja Pohjoismaissa. Tietoturvallisuutta kehitetään koko ajan ja se on Yrittäjäkassassa jatkuva prosessi.

Tällainen Vastaamo-keissi herättää meissä kaikissa epäluuloa, että onhan tietoni varmasti turvassa. Ja entä jos se hakkeri onkin askeleen edellä, mitä sitten? Vaikka tähän asti ei järjestelmiimme ole tehty tietomurtoja, niin onko se tae, ettei niin voisi joskus käydä?

Jäsenemme voivat olla turvallisin mielin. Tietojärjestelmissämme olevat varmisteet, salausprotokollat ja kirjautumistavat perustuvat vahvaan ja korkean tason suojautumiseen. Tietosuojamme varmistamisesta voi lukea tarkemmin näillä sivuilla olevasta Tietosuojaselosteesta.

Jatketaan turvallista yhteistyötä

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa eli SYT järjesti kesäkuussa neljättä kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Nettikilpailun keulakuvana toimi alppihiihdon maailmanmestari ja yrittäjä Kalle Palander.

SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.

– Tänä vuonna kilpailuun tuli toistasataa ehdotusta. Kilpailun voittajana tänä vuonna halusimme palkita nuoren ja rohkean Kiffel Oy:n yrittäjän Jenni Parpalan, joka on lähtenyt uudistamaan perinteistä toimialaa. Alun perin hän perusti siivousalan yrityksensä, jotta voisi viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Samaa ideaa hän toteuttaa myös yrityksessään.  Kiffelin toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkailleen ja työntekijöilleen enemmän omaa aikaa läheistensä kanssa, kertoi Jokinen.

Jenni Parpala on kehittänyt yrityksensä toimintaa määrätietoisesti, eikä ole pelännyt palkata työtekijöitä, koska hän us­koo­, et­tä me­nes­ty­vä yri­tys tar­vit­see tyy­ty­väi­set ja va­ki­tui­set työn­te­ki­jät. Hän on onnistunut luomaan siivousyrityksen, johon halutaan töihin. Hän työllistää tällä hetkellä yli kymmenen ihmistä Vaasassa ja kolme Saariselällä.

-Minulla on motivoituneet työntekijät, jotka hoitavat hommansa mallikkaasti.  Kun ihmiset tykkää olla töissä, he tekevät automaattisesti parempaa jälkeä. Maksan työntekijöille keskimääräistä parempaa palkkaa, jotta myös työntekijät voivat elää yrityksen arvojen mukaisesti eikä heidän tarvitse tehdä kahta työtä,  sanoi Parpala.

Pärjääminen todella kilpailulla alla on vaatinut paljon työtä, uudistumiskykyä, sinnikkyyttä ja riskinottoa. Matkaan on mahtunut niin onnistumisia kuin myös haasteita.

-Vaikein paikka oli viime kesänä, jolloin minulla diagnosoitiin tosi paha loppuun palaminen. Olin puolivuotta sairauslomalla, jolloin yritykselläni oli tosi vaikeat ajat. Onneksi nyt yrityksellä menee paremmin, kertoi Parpala.

Kilpailun voittaja julkistettiin ja palkittiin tänään Porin SuomiAreenalla, MTV:n torilavalla. Palkinnon jakoivat Kalle Palander sekä SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

Viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittiin energia-alan mullistaja, LeaseGreen Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.

SYT-kassa on saanut lukuisan määrän yhteydenottoja jäseniltään, kun yrityksen taloudellinen tilanne koronavirukseen liittyen huononee. Tilanne on muuttunut nopeasti päivä päivältä ja Suomi sulkeutuu vauhdilla. Elämme ennenkokemattomassa tilanteessa.

Yrittäjille lähettäisimme nyt viestiä, että vaikka tilanne tuntuu epätoivoiselta, niin älkää jääkö yksin tai älkää jättäkö laskuja avaamatta. Ottakaa yhteyttä velkojiin ja katsokaa jos saatte sovittua maksuaikaa. Ymmärrystä löytynee, koska me olemme koko Suomi tässä yhdessä, eikä kenenkään etu ole se, että yrityksen menevät konkurssiin. Pankit jo suunnittelevat erilaisia ratkaisuja, kuten lainojen lyhennysvapaat yms, joten olkaa heti yhteydessä omaan pankkiinne (myös esim. vakuutusyhtiöön), jotta asioissa päästään eteenpäin.

Toinen tärkeä yhteyspiste on Yritys-Suomen talousapu, jonka yhteystiedot löytyvät suomi.fi -sivustolta.

https://www.suomi.fi/uutiset/suomi-fi-tarkein-neuvo-taloushuolia-kohdanneelle-yrittajalle1.

Me SYT-kassassa teemme voitavamme. Työttömyysturva on lakisääteinen etuus ja sitä maksetaan tilanteissa, jolloin yritystoiminta on lopetettu. Yrityksen lopettamisen käsite työttömyysturvassa riippuu yritysmuodosta ja kokonaisuudesta.  Lisää tietoa löytyy näiltä sivuiltahttps://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/ ja meille voi myös soittaa tai lähettää viestiä ja selvittää omaa tilannettaan.

Tässä kohdassa me pyrimme kaikin keinoin varmistamaan kassan toimivuuden niin, että työttömät jäsenemme saavat etuutensa. Henkilökunnan kanssa on sovittu pelisäännöt, jotta varmistamme miten teemme kaikkemme, ettei epidemia leviä ja henkilökunta pysyy terveenä ja työkykyisenä.

Toivotaan yhdessä, että tämä perjantai 13. päivän paha uni loppuu mahdollisimman pian ja voimme jatkaa normaalia elämää!

Olette jokainen jäsenemme ajatuksissamme.

Merja Jokinen,

kassanjohtaja

SYT