Yrittäjä – jaksa vielä!

test

Ikävä koronakriisi piinaa ja pitkittyy edelleen samalla kun rajoitustoimia lisätään. Koronatilanteen uudelleen kiihtymisen seurauksena yrittäjät ovat entistäkin kuormittuneempia. Yritystoiminnan taloudellisen tilanteen lisäksi monet ovat huolissaan omasta ja lähimmäisten terveydestä. Samalla väsymys ja turhautuminen jatkuvasti vaihtuviin ja tiukentuviin rajoituskäytäntöihin nostavat päätään.

Samaan aikaan koronarokotteita kehitetään ja tutkitaan huikealla vauhdilla. Alustavat tiedot rokotteista ja niiden tehosta vaikuttavat lupaavilta. Nyt jännitämme miten yrittäjät ja yritykset pärjäävät pandemia-ajan yli.

Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin keväällä pikaisesti laki väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Lain säätämisen ansiosta yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista. Lain voimassaoloaikaa ollaan nyt pidentämässä maaliskuun loppuun saakka. Uskon että tällä on keskeinen merkitys monelle yrityksellä ja sen avulla yritystoiminnan jatkuminen saataisi turvattua kesään asti. Kun kesään päästään, niin kaikkien arvioiden mukaan tilanne alkaisi kääntyä parempaan suuntaan, joten nyt tarvitaan aimo annos tsemppihenkeä ja jaksamista vielä puolisen vuotta.

Kassan jäsenten työttömyys on kasvanut kohtuullisesti. Selvästi havaittavissa on se, että jäsenten työttömyysjaksot ovat pidentyneet pandemia-aikana. Odotamme etuusmaksatuksen kasvavan myös ensi vuonna. Tästä johtuen Yrittäjäkassan jäsenmaksua nostetaan hiukan ensi vuodelle. Nyt jäsenmaksu on 2,1 % vakuutustason 5800 euroa ylittävältä osalta. Ensi vuonna se on 2,3 %. Tavoitteemme pidemmällä aikavälillä on, että jäsenmaksu palautuisi 2 %:iin tai jopa sen alle.

Tsemppiä tähän vaikeaan tilanteeseen,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Yrittäjäkassa

Yrittäjäkassa varmistaa jäsentietojen salauksen

test

Tietomurtokeskustelu osoittaa tietojärjestelmien haavoittuvuuden ja salaamisen kriittisen tärkeän merkityksen. Myös me työttömyyskassassa ylläpidämme rekisteriä, jossa on jäsentemme salassa pidettäviä henkilötietoja. Pelkästään työttömyyskassan jäsenyys on jo sinällään salassa pidettävää tietoa.

Jäsentemme yksityisyys on kaikessa toiminnassamme keskeisen tärkeä asia, noudatamme viranomaistehtävää hoitavana tahona esim. EU-tietosuoja-asetusta, Suomen tietosuojalain edellyttämää hyvää tietojen käsittelytapaa ja tietojen suojaamista koskevia säännöksiä ja pidämme huolen, että käsittelemme jäsentemme henkilötietoja aina turvallisella tavalla. Edellytämme myös, että palveluntarjoajamme ovat sitoutuneet ja sertifioineen tietojärjestelmät tietoturvallisiksi.

Työttömyyskassa tarvitsee jäsenten henkilötietoja ja työttömyyteen liittyviä tietoja, jotta etuuksia voidaan maksaa lakien ja määräysten mukaan, eli tietoja on kerättävä. Varmistamme kaikin keinoin, että toimintamme on varmistettua joka osa-alueella. Kassan palvelut tuotetaan ja kehitetään Suomessa, ylläpito tapahtuu Suomessa ja Pohjoismaissa. Tietoturvallisuutta kehitetään koko ajan ja se on Yrittäjäkassassa jatkuva prosessi.

Tällainen Vastaamo-keissi herättää meissä kaikissa epäluuloa, että onhan tietoni varmasti turvassa. Ja entä jos se hakkeri onkin askeleen edellä, mitä sitten? Vaikka tähän asti ei järjestelmiimme ole tehty tietomurtoja, niin onko se tae, ettei niin voisi joskus käydä?

Jäsenemme voivat olla turvallisin mielin. Tietojärjestelmissämme olevat varmisteet, salausprotokollat ja kirjautumistavat perustuvat vahvaan ja korkean tason suojautumiseen. Tietosuojamme varmistamisesta voi lukea tarkemmin näillä sivuilla olevasta Tietosuojaselosteesta.

Jatketaan turvallista yhteistyötä

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Yrittäjien väliaikainen työmarkkinatuki jatkuu vuoden loppuun

test

Yrittäjille rakennettiin korona-kurjimuksessa mahdollisuus saada työmarkkinatukea ilman että yritystoiminta pitää lopettaa. Kelan maksamaa tukea on hakenut noin 30 000 yrittäjää. Alun perin tuki oli voimassa kesäkuun loppuun, mutta nyt lain voimassaoloaikaa pidennetään vuoden loppuun saakka.

Vaikka työmarkkinatuki on matalampi kuin ansiopäiväraha, niin yrittäjillä on nyt mahdollisuus jatkaa yritystoimintaansa, vaikka kannattavuudessa olisi notkahdus. Mikäli yritystoiminta lopetettaisi kokonaan, niin on epätodennäköistä, että sitä käynnistetään uudelleen tai että perustetaan uutta yritystä ainakaan kovin pian. Nyt on tärkeää, että yritykset pysyvät pystyssä tämän haasteellisen hetken yli, ja tämä työmarkkinatuki on hyvä väline siihen.

Lueskelin eilen Facebook-ryhmää, jossa yrittäjä kysyi mitä muiden yrityksille kuuluu. Aika moni vastasi, että parempaan suuntaan ollaan menossa, etenkin kauneudenhoito- ja hoiva-alan yrittäjän totesivat, että varauskirja on täydempi kuin huhti-toukokuussa. Toki osalla yrittäjiä oli edelleenkin huono tilanne, mutta osoittaa kuitenkin kuluttamisen palautumista ainakin osittain. Nyt tarvitaan rohkeita kansalaisia tekemään hankintoja ja pitämään talouden pyörät pyörimässä.

Yrittäjäkassassa työttömien määrä on noussut maltillisesti. Saimme huhtikuussa hakemuspiikin ja hakemusmäärät kaksinkertaistuivat. Nyt kun saatiin tieto työmarkkinatukikauden jatkosta, niin odotamme työttömyyden kasvavan maltillisesti noin 6 prosenttia kuukaudessa.

Hakemuskäsittelyssämme ei ole ruuhkaa. Viivettä on syntynyt siitä, että odotamme TE-toimiston lausuntoja. Toisaalta asiakkaat ovat hakeneet sekä ansiopäivärahaa että Kelan työmarkkinatukea, niin oikean etuuden saamisia on selvitelty ja tällöin tarvitaan tietojen vaihtoa sekä asiakkaan että TE-toimiston, kassan ja kelan välillä.

Samaan aikaan tehtiin päätös, että työttömänä voi ansaita 500 euroa kuukaudessa ilman että se vaikuttaa päivärahan maksuun. Summaa nostettiin väliaikaisesti aiemmasta 300 eurosta. tämän toivotaan kannustavan entistä enemmän pienimuotoisen työn vastaanottamiseen.

Kesään siirrytään jännittyneissä tunnelmissa. Eilen uutisoitiin, että Suomessa ei tehty yhtään korona-havaintoa. Samaan aikaan varoitellaan että korona-tilanne ei todellakaan ole ohi. Tällä tasapainoillaan siis jatkossakin ja toki se painaa mieltä, mutta toivotaan kaikille kuitenkin lämpöisiä ja leppoisia kesätuulahduksia.

kesäisin terveisin,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi Jenni Parpala

test

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa eli SYT järjesti kesäkuussa neljättä kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Nettikilpailun keulakuvana toimi alppihiihdon maailmanmestari ja yrittäjä Kalle Palander.

SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.

– Tänä vuonna kilpailuun tuli toistasataa ehdotusta. Kilpailun voittajana tänä vuonna halusimme palkita nuoren ja rohkean Kiffel Oy:n yrittäjän Jenni Parpalan, joka on lähtenyt uudistamaan perinteistä toimialaa. Alun perin hän perusti siivousalan yrityksensä, jotta voisi viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Samaa ideaa hän toteuttaa myös yrityksessään.  Kiffelin toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkailleen ja työntekijöilleen enemmän omaa aikaa läheistensä kanssa, kertoi Jokinen.

Jenni Parpala on kehittänyt yrityksensä toimintaa määrätietoisesti, eikä ole pelännyt palkata työtekijöitä, koska hän us­koo­, et­tä me­nes­ty­vä yri­tys tar­vit­see tyy­ty­väi­set ja va­ki­tui­set työn­te­ki­jät. Hän on onnistunut luomaan siivousyrityksen, johon halutaan töihin. Hän työllistää tällä hetkellä yli kymmenen ihmistä Vaasassa ja kolme Saariselällä.

-Minulla on motivoituneet työntekijät, jotka hoitavat hommansa mallikkaasti.  Kun ihmiset tykkää olla töissä, he tekevät automaattisesti parempaa jälkeä. Maksan työntekijöille keskimääräistä parempaa palkkaa, jotta myös työntekijät voivat elää yrityksen arvojen mukaisesti eikä heidän tarvitse tehdä kahta työtä,  sanoi Parpala.

Pärjääminen todella kilpailulla alla on vaatinut paljon työtä, uudistumiskykyä, sinnikkyyttä ja riskinottoa. Matkaan on mahtunut niin onnistumisia kuin myös haasteita.

-Vaikein paikka oli viime kesänä, jolloin minulla diagnosoitiin tosi paha loppuun palaminen. Olin puolivuotta sairauslomalla, jolloin yritykselläni oli tosi vaikeat ajat. Onneksi nyt yrityksellä menee paremmin, kertoi Parpala.

Kilpailun voittaja julkistettiin ja palkittiin tänään Porin SuomiAreenalla, MTV:n torilavalla. Palkinnon jakoivat Kalle Palander sekä SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

Viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittiin energia-alan mullistaja, LeaseGreen Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.

Yrittäjiä koetellaan nyt kovalla kädellä

test

SYT-kassa on saanut lukuisan määrän yhteydenottoja jäseniltään, kun yrityksen taloudellinen tilanne koronavirukseen liittyen huononee. Tilanne on muuttunut nopeasti päivä päivältä ja Suomi sulkeutuu vauhdilla. Elämme ennenkokemattomassa tilanteessa.

Yrittäjille lähettäisimme nyt viestiä, että vaikka tilanne tuntuu epätoivoiselta, niin älkää jääkö yksin tai älkää jättäkö laskuja avaamatta. Ottakaa yhteyttä velkojiin ja katsokaa jos saatte sovittua maksuaikaa. Ymmärrystä löytynee, koska me olemme koko Suomi tässä yhdessä, eikä kenenkään etu ole se, että yrityksen menevät konkurssiin. Pankit jo suunnittelevat erilaisia ratkaisuja, kuten lainojen lyhennysvapaat yms, joten olkaa heti yhteydessä omaan pankkiinne (myös esim. vakuutusyhtiöön), jotta asioissa päästään eteenpäin.

Toinen tärkeä yhteyspiste on Yritys-Suomen talousapu, jonka yhteystiedot löytyvät suomi.fi -sivustolta.

https://www.suomi.fi/uutiset/suomi-fi-tarkein-neuvo-taloushuolia-kohdanneelle-yrittajalle1.

Me SYT-kassassa teemme voitavamme. Työttömyysturva on lakisääteinen etuus ja sitä maksetaan tilanteissa, jolloin yritystoiminta on lopetettu. Yrityksen lopettamisen käsite työttömyysturvassa riippuu yritysmuodosta ja kokonaisuudesta.  Lisää tietoa löytyy näiltä sivuiltahttps://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/ ja meille voi myös soittaa tai lähettää viestiä ja selvittää omaa tilannettaan.

Tässä kohdassa me pyrimme kaikin keinoin varmistamaan kassan toimivuuden niin, että työttömät jäsenemme saavat etuutensa. Henkilökunnan kanssa on sovittu pelisäännöt, jotta varmistamme miten teemme kaikkemme, ettei epidemia leviä ja henkilökunta pysyy terveenä ja työkykyisenä.

Toivotaan yhdessä, että tämä perjantai 13. päivän paha uni loppuu mahdollisimman pian ja voimme jatkaa normaalia elämää!

Olette jokainen jäsenemme ajatuksissamme.

Merja Jokinen,

kassanjohtaja

SYT

 

Aktiivisuusedellytyksen voi täyttää entistä useammalla tavalla 1.4.2019 alkaen

test

Huhtikuun alussa tulee voimaan työttömyysturvan muutos, jonka myötä aktiivisuusedellytyksen voi täyttää entistä useammalla tavalla. Esimerkiksi kuntien, ammattiliittojen ja julkista rahoitusta saavien järjestöjen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta aletaan lukea aktiivisuusedellytykseen.

Aktiivisuusedellytyksen täyttävää työllistymistä tukevaa toimintaa voi jatkossa etsiä Suomi.fi-palvelusta. Palvelun järjestäjältä kannattaa varmistaa, että toiminta täyttää aktiivisuusedellytyksen ehdot. Työllistymistä tukevaan toimintaan osallistumisesta on toimitettava myös todistus työttömyysetuuden maksajalle eli omalle työttömyyskassalle tai Kelaan.
Muutos tulee voimaan siten, että uudet toiminnan muodot kerryttävät aktiivisuutta vain silloin, jos aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa 1.4.2019 tai sen jälkeen.
Huomaathan, että esimerkiksi työtä ja palveluaikaa ei voi laskea yhteen aktiivisuusedellytystä laskettaessa. Myös osa eri palveluista ja opinnoista on sellaisia, joita ei voi laskea yhteen.
Lue lisää https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/jos-jaat-tyottomaksi/aktiivisuuden-seuranta-1-1-2018-lahtien/

Kassan kokouksessa 23.5.2019 tehdään yksi SYT:n historian merkittävimmistä päätöksistä

test

SYT paketoi viime vuoden kassan kokouksessa Oulussa 23.5.2019. Kokoukseen on viemisinä hyviä uutisia, sillä vuosi sujui kaikin puolin mukavasti, kun kassan jäsenten työttömyys laski tammikuun kolmesta prosentista joulukuun 2,4 prosenttiin. Kassan talous on vakaalla pohjalla, joten jäsenmaksuun ei  myöskään kohdistu nostopaineita. Lisäksi kassan kokouksessa tehdään yksi kassan historian merkittävimmistä päätöksistä.
Kun yrittäjien ansioturva mahdollistui lakimuutoksen myötä vuonna 1995, Suomeen perustettiin kaksi yrittäjäkassaa: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT ja ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin kassat ovat yhdistymässä, mikä edelleen vahvistaa SYT:n asemaa. Merkittävä osuus yhdistymisen hyödyissä on hallinnollinen, sillä kassojen kaikki hallinnollinen työ lisääntyy jatkuvasti. Esimerkkinä tietojärjestelmien kehittämiset, tietoturva, sisäinen tarkastus jne. jne.
Viime vuotiset lakimuutokset ovat myös aiheuttaneet sen, että kassan jäseneksi pääsyn rajoja on muutettu, oleellisempana työttömyysturvan alarajan nosto reilusta 8000 eurosta yli 12 500 euroon. Tulevana kesänä yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet siirtyvät palkansaajiksi, joten yrittäjäkassan jäsenprofiili kaventuu hieman. SYT-kassaan on kuitenkin liittynyt vuositasolla noin 4000 uutta jäsentä, eli vaikka edellä mainittujen poistumien lisäksi myös eläköityminen ja palkansaajaksi siirtyminen vie jäseniä, niin SYT on säilyttänyt asemansa hyvin toimivana kassana.
Sulautumisen myötä SYT:n jäsenmäärä nousee noin 30 000 jäseneen, ja saamme entistä enemmän vahvuutta ja vaikuttavuutta toimintaamme. Sulautumisneuvotteluissa SYT-kassan ehdoton edellytys on ollut se, että jäsenmaksuun ei saa kohdistua nostopainetta sulautumisesta johtuen, ja kun sitä vaaraa ei ole, niin olemme hyvillä mielin yhdistämässä toimintaamme.
Päätös sulautumisesta tehdään siis kassan kokouksessa 23.5.2019, ja toivotammekin mahdollisimman monen jäsenemme tervetulleeksi osallistumaan historiallisen päätöksen tekemiseen.
 
hyvää kesän odotusta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Kassan kokouksessa 23.5.2019 tehdään yksi kassan historian merkittävimmistä päätöksistä. Kun yrittäjien ansioturva mahdollistui lakimuutoksen myötä vuonna 1995, niin silloin perustettiin kaksi yrittäjäkassaa: Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa SYT ja ammatinharjoittajien ja yrittäjäien työttömyyskassa AYT. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin kassat ovat yhdistymässä, mikä edelleen vahvistaa SYT:n asemaa. Merkittävä osuus yhdistymisen hyödyissä on hallinnollinen, sillä kassojen kaikki hallinnollinen työ lisääntyy jatkuvasti. Esimerkkinä tietojärjestelmien kehittämiset, tietoturva, sisäinen tarkastus jne. jne.

Työttömyysturva ei ole tuttu juttu yrittäjille

test

Yrittäjät eivät tunne työttömyysturvaansa kovinkaan hyvin. Tämä selviää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan tekemästä tutkimuksesta.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Innolink Research Oy teetti helmikuussa tutkimuksen työttömyyskassan jäsenyyden kiinnostavuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yrittäjien tietoisuus työttömyyskassasta, kassaan liitetyt mielikuvat sekä ylipäätään tietoisuus yrittäjän mahdollisuudesta työttömyysturvaan.
Kartoitukselle on tarvetta, sillä Suomessa on laskutavasta riippuen noin 300 000 työttömyysturvalain mukaiseksi luokiteltavaa yrittäjää, koska 260 000 YEL- ja MYEL-vakuutettujen yrittäjien lisäksi yrittäjän perheenjäsenet, yrityksen osaomistajat luetaan useimmiten työttömyysturvassa yrittäjiksi ja yrittäjä-asemassa tehdyn työn määrä lisääntyy koko ajan.
SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen on huolissaan tilanteesta, sillä 38 prosenttia tutkimuksen vastaajista ei tiennyt lainkaan, että yrittäjälläkin on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos yritystoiminta joudutaan lopettamaan.
-Valitettavasti vain harva yrittäjä tietää, että he voivat myös liittyä työttömyyskassaan tai ylipäätänsä edes saada työttömyysturvaa. Meillä on suuri haaste tiedottaa asiasta.  Monet yrittäjät saattavat lisäksi kuulua virheellisesti entisen palkkatyön perusteella palkansaajakassaan eli he ovat tällöin vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa,sanoo Jokinen.
Jokinen kehottaakin yrittäjiä, osakkaita ja yrittäjän perheenjäseniä tarkistamaan oman statuksensa ennen kuin on liian myöhäistä.
-Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa. Tosi paikan tullen yrittäjä ei kuitenkaan saa palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan. Onneksi yrittäjän ei-omistavien perheenjäsenten asema paranee heinäkuun alussa, ja he voivat tällöin liittyä palkansaajakassan jäseneksi, kertoo Jokinen.
Jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi
Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia Suomen kaikista yrittäjiksi luokiteltavista henkilöistä on ottanut itselleen vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen, kun taas palkansaajista yli 80 prosenttia kuuluu johonkin kassaan.
Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassaan rajoittavat Jokisen mukaan työttömyysturvan YEL-sidonnaisuus, virheellinen käsitys jäsenyyden kustannuksesta sekä yleinen asenne työttömyysturvajärjestelmää kohtaan.
-YEL-sidonnaisuus vaikuttaa osaltaan jäsenyyden kiinnostavuuteen, koska yhä useammalla yrittäjällä YEL-työtulo on alle työttömyysturvan alarajan 12 816 euroa vuodessa ja näin ollen he eivät voi myöskään liittyä kassan jäseneksi.
Jokinen myöntää, että yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta.
-Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä. Lopusta rahoituksesta yrittäjäkassa vastaa itse eli kulut katetaan jäsenmaksuilla. Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia, palkansaajakassojen omavastuuosuus on 5,5 %.
-SYT-kassan jäsenyys on kuitenkin nykyisin suhteellisen edullista ja simppeliä riskien hallintaa. Tutkimuksessa keskimääräiseksi jäsenmaksuksemme arvioitiin 53,5 €/kk, mutta todellisuudessa keskimääräinen verovähennyskelpoinen jäsenmaksumme on noin 28 €/kk, eli hintamielikuvassa on 25 euron heitto. Tällä summalla ansiosidonnainen päiväraha on jo 511 € enemmän kuukaudessa kuin Kelan maksama työttömyyskorvaus, mainitsee Jokinen.
Tulevaisuus kannattaa turvata ajoissa
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yrittäjän kannattaa miettiä tulevaisuutta silloin kun menee hyvin.
–  Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, niin silloin työttömyysturva-asiat eivät häntä juurikaan kiinnosta. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
-Tutkimustulosten valossa positiivisena signaalina voidaan pitää, että noin 49 prosenttia vastaajista oli erittäin tai melko kiinnostunut liittymään SYT-kassan jäseneksi ja 63 prosenttia piti kassan jäsenmaksua kohtuullisena, kertoo Jokinen
Helmikuussa tehty sähköpostikysely lähetettiin 28 024 pk-yrityksen toimitusjohtajalle. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1489 yrittäjää, joista 22 % kuului työttömyyskassaan. Tutkimusotos koostui pk-yrityksistä jakautuen tasaisesti maantieteellisesti sekä eri toimialoille. Valtaosa tutkimukseen vastaajista oli toiminut yrittäjänä pidempään kuin 3 vuotta. Tutkimuksen tuloksiin voit tutustua: SYT-kassa – Potentiaalikartoitus 2019 12.4.2019
 

Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, niin silloin työttömyysturva-asiat eivät häntä juurikaan kiinnosta. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.

Onko eläkevakuutuksesi työtulo tänä vuonna alle 12 816 €/V? Ota yhteyttä eläkeyhtiöösi

test

YEL-työtulo on yrittäjän eläkkeen ja muun sosiaaliturvan perusta. Vuonna 2019 alin mahdollinen yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä eläkevakuutusperuste on 12 816 euroa vuodessa, kun viime vuonna vähimmäistaso on ollut 12 576 €/v.
Jos eläkevakuutuksesi (YEL tai MYEL) peruste oli viime vuonna alle 12 582 €, se ei noussut eläkevakuutusyhtiössäsi automaattisesti vuoden 2019 työttömyysturvan vähimmäisvakuutustasoon 12 816 €/v, vaan jäi indeksikorotuksella hiukan alle tuon summan.
Suosittelemme, että otat yhteyttä eläkevakuutusyhtiöösi vakuutustason saattamiseksi ajan tasalle kuluvan vuoden osalta.
Jos et pysty nostamaan eläkevakuutuksesi vuosityötuloa, voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua. Hakuohjeet löydät tämän kirjeen kääntöpuolelta tai kotisivuiltamme https://syt.fi/tietoa-jasenille/huojennettu-jasenmaksu/ .
 
Eläkeyhtiöiden yhteystietoja:
Elo www.elo.fi puh. 020 703 50
Ilmarinen www.ilmarinen.fi puh. 010 195 000
Maatalousyrittäjien eläkelaitos www.mela.fi puh. 029 435 2650
Varma www.varma.fi 010 2440
Veritas Eläkevakuutus www.veritas.fi puh. 010 55 010

Perheenjäsenestä palkansaaja

test

Nyt otetaan iso loikka lainsäädännössä, kun yrittäjän perheenjäsenestä on viimeinkin tulossa palkansaaja. Tähän asti hänet on luokiteltu työttömyysturvalaissa yrittäjäksi. Ja kyse on aina sellaisesta perheenjäsenestä, joka työllistyy puolison tai perheenjäsenen omistamassa tai osa-omistamassa yrityksessä. Tuleva lakimuutos koskee siis perheenjäseniä, jotka eivät omista yhtään tästä yrityksestä, jossa he työskentelevät.
Tämän epäkohdan puolesta on puhuttu pitkään ja hartaasti. Yrittäjyyteen liittyy aina omia erityispiirteitään, ja tämän muutoksen etenemistä on hidastanut se fakta, että omistavalla puolisolla tai muulla perheenjäsenellä on aina määräysvalta työllistämäänsä perheenjäsensä suhteen. Nyt kuitenkin tunnustetaan siis se, että nämä perheenjäsenet työllistyvät työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna työsuhteessa eivätkä yrittäjinä.
Lakiesitys on paraikaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä ja esityksen mukaan se tulisi voimaan heinäkuussa 2019. Esityksessä on muutama kohta, mitä me SYT-kassassa olemme kritisoineet. Ensinnäkin näiden omistamattomien puolisoiden työssäoloehto, eli se aika joka heidän tulee olla vakuutettuna ennen ansiopäivärahaoikeutta, on 52 kalenteriviikkoa, kun se muilla palkansaajilla on 26 kalenteriviikkoa.
Toinen oleellinen epäkohta esityksessä on se, että ne perheenjäsenet, jotka ovat nyt vakuuttaneet itsensä oikein yrittäjäkassassa, mutta eivät ehdi kerryttämään 1.7.2019 mennessä yrittäjän 15 kk työssäoloehtoa, eivät saisi hyvitystä yrittäjäkassan jäsenyysajasta palkansaajakassan työssäoloehtoon eli käytännössä tämä epäkohta koskee niitä ei omistavia perheenjäseniä, jotka ovat liittyneet 1.4.2018 jälkeen yrittäjäkassan jäseneksi.
Tämä on aika poikkeuksellista siihen nähden, miten lakimuutoksia on tähän asti tehty. Yleensä aina on pyritty kaikin keinoin kampittamaan mahdolliset väliinputoamistilanteet ja varmistamaan, että oikein vakuutetut saavat hyötyä jäsenyydestä. Tästä olemme kirjelmöineet isoilla kirjaimilla sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajille, ja pidän peukkuja viimeisen asti pystyssä, että tämä epäkohta korjaantuisi lopullisessa lakimuutoksessa.
SYT-kassassa on jäsenenä noin 600 ei omistavaa perheenjäsentä.  Yrittäjän ei-omistavien perheenjäsenten tulisi siis siirtyä palkansaajakassaan heinäkuun alussa, jotta heidän työskentelynsä perheyrityksessä kerryttää edelleen työttömyysvakuutusta.  SYT-kassassa kerrytetty päivärahaoikeus säilyy palkansaajakassassa kunnes palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt.
 
Joulukuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT