Myyntivoiton selvittäminen

Home/Asiantuntijoille/Myyntivoiton selvittäminen
Myyntivoiton selvittäminen 2017-11-09T14:22:13+00:00

Myyntivoiton selvittäminen

Yrittäjyyden päättyessä selvitetään aina yritystoiminnan taloudellinen tilanne. Ensin tehdään tasetarkastelu. Jos on tarvetta, selvitetään myös myyntivoitto. Jos sitä jää, se jaksotetaan eli jäsenen pitää elää myyntivoitolla jaksotusaika. Sen jälkeen päivärahaa voi saada maksimissaan enimmäisajan (300, 400 tai 500 päivää). Myyntivoittoa saattaa lain mukaan syntyä, vaikka yrittäjälle ei olisi jäänyt rahaa yrityksen luovuttamisesta.

Myyntivoittoasia selvitetään omalla lomakkeella Kaikki päivärahan hakijat täyttävät lomakkeen, ainakin osittain. Jos yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta, päättynyt konkurssiin tai päivärahaoikeus on syntynyt yritystoiminnan keskeyttämisen perusteella, lomakkeella ilmoitetaan vain tiedot yrityksestä ja toiminnan kestoajasta. Samoin perheenjäsen, joka ei itse omista yrityksestä mitään, ilmoittaa lomakkeella yrityksen tiedot ja muiden perheenjäsenten omistusosuudet. Päivärahaoikeus alkaa seitsemän (7) omavastuupäivän jälkeen. Muut jatkavat lomakkeen täyttämistä tasetarkastelulla.

Tasetarkastelu tarkoittaa, että viimeisen täyden tilikauden taseen loppusummasta vähennetään samassa taseessa olevat yrityksen velat (vieras pääoma). Jos tämän vähennyslaskun tulos on enintään 20 000 euroa, ei myyntivoiton selvityskohtaa tarvitse täyttää. Lomakkeen liitteeksi riittää tase, josta luvut on otettu.

Jos tasetarkastelun tulos on yli 20 000 euroa, jatketaan lomakkeen täyttämistä mahdollisen myyntivoiton selvittämiseksi. Myyntivoitto lasketaan siten, että myyntihinnasta vähennetään suurempi seuraavista summista: joko poistamaton hankintameno sekä myyntikulut, tai hankintameno-olettama, joka on mm. verolainsäädännöstä poiketen työttömyysturvan yhteydessä aina 50 % myyntihinnasta. On tärkeää huomata, että myyntivoittoa saattaa lain mukaisella laskelmalla joskus syntyä, vaikka yrityksestä ei ole varsinaisesti jäänyt käteistä myyntituloa. Toisaalta yritysomaisuutta on voitu myydä, mutta jaksotettavaa myyntivoittoa ei silti synny. Tämä johtuu siitä, että yrityksen velat yritystoiminnan loppuessa ja niiden erääntyneet korot voivat olla suuremmat kuin myyntivoitto.

Myyntivoiton laskemisesta tarkemmat ohjeet löytyvät lomakkeelta Myyntivoittolaskelma

Selvityslomakkeen laskelman loppusumma on jaksotettava myyntivoitto. Jaksotus tarkoittaa käytännössä, että siitä työtulosta, jonka mukaan jäsen on ottanut vakuutuksen, kullekin arkipäivälle lasketaan työtulo eli ”päiväpalkka”. Laskettu myyntivoitto jaetaan sitten niin monen päivän ”palkaksi” kuin sitä riittää. Jaksotusajalta ei jäsen vielä saa päivärahaa. Vaikka voittoa olisi jäänyt enemmänkin, on pisin jaksotusaika kaksi vuotta.

Myyntivoittoa ei lasketa eikä jaksotusta tehdä sellaiselle puolisolle tai muulle perheenjäsenelle, joka ei ole omistanut lainkaan yritystä. Heidänkin on silti täytettävä myyntivoiton selvityslomake. Jos työttömäksi jäänyt perheenjäsen on omistanut osan yrityksestä, esimerkiksi 20 %, myyntivoitosta tulee hänen osalleen 20 %:n osuus, joka jaksotetaan hänelle tuloksi. Jaksotus tehdään siis kullekin omistajalle erikseen hänen omistusosuutensa mukaan.

Karkealla tasolla voi jaksotusaikaa arvioida vertaamalla omaa vakuutustasoaan, josta päiväraha lasketaan ja jaksotettavaa myyntivoittoa. Jos vakuutustaso on 20 000 € ja jaksotettava myyntivoitto samansuuruinen, on jaksotusaika yksi vuosi. Käytännössähän yritysomaisuuden myyntihinta on voinut olla 40 000 €, josta voi vähentää puolet hankintamenona, jolloin jaksotettavaa myyntivoittoa jää 20 000 €. Vastaavasti 20 000 € vakuutustaso ja 10 000 € jaksotettava myyntivoitto tarkoittaa noin puolen vuoden odotusaikaa päivärahan maksamiselle.

Jaksottaminen siirtää päivärahan saamista eteenpäin, mutta ei vähennä päivärahan määrää eikä lyhennä sen maksamisaikaa. Kuten edellä mainittiin, myyntivoiton jaksottaminen voi kestää enintään 24 kuukautta. Jaksotusajan jälkeen jäsen saa, myyntivoiton määrästä riippumatta, vakuutusturvansa mukaista päivärahaa enimmäisajan (300, 400 tai 500 päivää), mikäli hän edelleen on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa.