Yrittäjien epävarmuus tulevasta jatkuu – 33 % yrittäjistä arvioi tarvitsevansa lisää julkista tukea

test

Toteutimme keväällä 2020 Yrittäjän Työttömyyskassan jäsenille suunnatun koronapandemiaan liittyvän kyselyn, jonka paljon puhuvat tulokset kertoivat yrittäjien taloudellisesta ahdingosta ja tulevaisuuden näkymien epävarmuudesta. Huhtikuussa tehtyyn kyselyyn vastanneista lähes 4000:sta Yrittäjäkassan jäsenestä 39 % aikoi hakea Kelan väliaikaista työmarkkinatukea. Kaiken kaikkiaan lähes kolme neljästä vastanneesta jäsenestä oli kohdannut merkittäviä ongelmia toiminnassaan koronakriisin aikana.

Ensimmäisen korona-aallon selättämisen jälkeen tilanne ehti jo näyttää paremmalta, mutta pelätty taudin toinen aalto on jälleen heikentänyt yrittäjien arvioita tulevaisuudesta. Yrittäjäkassan syksyllä toistamiseen toteuttama jäsenkysely paljastaa, että ilman tukia helpotusta toisen korona-aallon aiheuttamaan ahdinkoon ei ole luvassa. Kyselyyn vastasi tällä kertaa lähes 4200 jäsentä ja se toteutettiin verkossa aikavälillä 5.-9.10.2020.

Tuet ovat auttaneet yrittäjiä pysymään pinnalla

Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin keväällä pikaisesti laki väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Lain säätämisen ansiosta yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista. Lain voimassaolo päättyy kuitenkin tämän hetken tietojen mukaan vuoden 2020 lopussa.

Syksyn kyselyssämme yli kolmasosa vastaajista oli hakenut Kelan väliaikaista työmarkkinatukea. Lisäksi 60 % vastaajista oli hakenut julkista tukea. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kyselyn tulokset antavat osviittaa siitä, että yrittäjille myönnetyt tuet ovat tuottaneet tulosta.

– Tukien saaminen auttoi yrittäjiä ennakoimaan tulevaisuuden näkymiä ja pääsemään kertaalleen vaikean jakson yli. Kevään kyselyyn verraten lähes yhtä suuri joukko vastaajia arvioi vielä lokakuussa jatkavansa yritystoimintaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Myös koronakriisin aiheuttamien haasteiden määrä oli vähentynyt: huhtikuussa 40 % vastaajista kertoi koronan aiheuttaneen yritykselle erittäin paljon ongelmia, mutta lokakuussa sama luku oli laskenut 25 %:iin, kertoo Jokinen.

Uudelleen kiihtyvä koronapandemia lisää turvattomuuden tunnetta

Vaikka suurin osa yrittäjistä onnistuikin taistelemaan läpi ensimmäisen korona-aallon, tautitilanteen uudelleen heikentyminen on palauttanut monet takaisin ahdinkoon.

– Koronatilanteen uudelleen kiihtymisen seurauksena yrittäjät ovat entistäkin kuormittuneempia. Yritystoiminnan taloudellisen tilanteen lisäksi monet ovat huolissaan omasta ja lähimmäisten terveydestä. Samalla väsymys ja turhautuminen jatkuvasti vaihtuviin ja tiukentuviin rajoituskäytäntöihin nostavat päätään, kertoo Jokinen.

Jokinen arvioi, että määräaikaiselle työttömyysturvalainsäädännön muutokselle olisi todennäköisesti tarvetta myös jatkossa, jos koronatilanne jatkaa toisen aallon seurauksena pahenemistaan.

– Suomen Yrittäjät ovat esittäneet ehdotuksensa yrittäjien väliaikaisen työmarkkinatuen voimassaoloajan pidentämisestä kesäkuun 2021 loppuun asti. Järjestön mukaan konkurssien välttämiseksi olisi tärkeää lisätä yrittäjien mahdollisuuksia parantaa toimintaympäristön ennustettavuutta kriisiajan yli. Olemme Yrittäjäkassassa samalla linjalla sen suhteen, että nykyisen väliaikaisen työmarkkinatuen päättyminen vuoden lopussa riskeeraa monen yrityksen jatkamismahdollisuudet ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa konkurssiaallon. Kyselymme osoittaa, että myös suoran julkisen tuen tarve on lähitulevaisuudessa suuri: jopa kolmasosa vastaajista arvioi tarvitsevansa lisää julkista tukea lähitulevaisuudessa, Jokinen mainitsee.

Tunnelin päässä myös valoa – osa yrittäjistä on selvinnyt kriisiajasta kokonaan ilman vaikeuksia

Kaikki yrittäjät eivät ole kärsineet kriisiajasta yhtä paljon kuin toiset. Osa yrittäjistä nimittäin kertoo, ettei koronapandemialla ole ollut mitään vaikutusta liiketoimintaan – kaikki pyörii normaalisti ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

– Myös Yrittäjäkassan käsittelytilanne on tällä hetkellä rauhallinen. On kuitenkin huomioitava, että yrittäjien työttömyys tulee palkansaajiin verrattuna jälkijunassa. Hakemusmäärien nousemisen riski on olemassa niin pitkään, kun koronakriisi jyllää ja vielä sen jälkeenkin. Olemme kuitenkin varautuneet kassassa nouseviin hakemusmääriin ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta pystymme palvelemaan jäseniämme mahdollisimman hyvin, kertoo Jokinen.  

Lisätietoja:

Yrittäjäkassa varmistaa jäsentietojen salauksen

test

Tietomurtokeskustelu osoittaa tietojärjestelmien haavoittuvuuden ja salaamisen kriittisen tärkeän merkityksen. Myös me työttömyyskassassa ylläpidämme rekisteriä, jossa on jäsentemme salassa pidettäviä henkilötietoja. Pelkästään työttömyyskassan jäsenyys on jo sinällään salassa pidettävää tietoa.

Jäsentemme yksityisyys on kaikessa toiminnassamme keskeisen tärkeä asia, noudatamme viranomaistehtävää hoitavana tahona esim. EU-tietosuoja-asetusta, Suomen tietosuojalain edellyttämää hyvää tietojen käsittelytapaa ja tietojen suojaamista koskevia säännöksiä ja pidämme huolen, että käsittelemme jäsentemme henkilötietoja aina turvallisella tavalla. Edellytämme myös, että palveluntarjoajamme ovat sitoutuneet ja sertifioineen tietojärjestelmät tietoturvallisiksi.

Työttömyyskassa tarvitsee jäsenten henkilötietoja ja työttömyyteen liittyviä tietoja, jotta etuuksia voidaan maksaa lakien ja määräysten mukaan, eli tietoja on kerättävä. Varmistamme kaikin keinoin, että toimintamme on varmistettua joka osa-alueella. Kassan palvelut tuotetaan ja kehitetään Suomessa, ylläpito tapahtuu Suomessa ja Pohjoismaissa. Tietoturvallisuutta kehitetään koko ajan ja se on Yrittäjäkassassa jatkuva prosessi.

Tällainen Vastaamo-keissi herättää meissä kaikissa epäluuloa, että onhan tietoni varmasti turvassa. Ja entä jos se hakkeri onkin askeleen edellä, mitä sitten? Vaikka tähän asti ei järjestelmiimme ole tehty tietomurtoja, niin onko se tae, ettei niin voisi joskus käydä?

Jäsenemme voivat olla turvallisin mielin. Tietojärjestelmissämme olevat varmisteet, salausprotokollat ja kirjautumistavat perustuvat vahvaan ja korkean tason suojautumiseen. Tietosuojamme varmistamisesta voi lukea tarkemmin näillä sivuilla olevasta Tietosuojaselosteesta.

Jatketaan turvallista yhteistyötä

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Eduskunta hyväksyi eilen työttömyysturvan suojaosaa ja liikkuvuusavustusta koskevien muutosten jatkon

test

Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa osa-aika- tai keikkatyön tuloille on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.12.2020. Liikkuvuusavustusta voi  puolestaan saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.12.2020.

Alla on päivitetty koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja niiden voimassaolosta uusimpien muutosten myötä.

MuutosVoimassa/koskee
Ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa.Koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 16.3.-31.12.2020.
Ansiopäivärahaa voi saada lyhimmillään kolmen kuukauden työskentelyn (13 kalenteriviikkoa) jälkeen. Työskentelyn aikana on oltava palkansaajakassan jäsen. *Koskee niitä henkilöitä, joiden työskentelyedellytys ei muuten täyty, joiden työskentelyedellytykseen on laskettu yksi työskentelyviikko ajalta 1.3.2020 jälkeen ja joiden ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 31.12.2020. **
Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu lomautuksen aikana.Koskee sellaisia lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Enimmäisaika ei tällöin kerry ajalla 16.3.-30.6.2020.
Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu (missään tilanteessa).Enimmäisaika ei kerry ajalla 1.7.-31.12.2020.
Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille on väliaikaisesti 500 euroa kuukaudessa.Koskee 1.6.-31.12.2020 alkavia hakujaksoja.
Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella.Koskee 12.6.-31.12.2020 alkavia työsuhteita.
Yrittäjä voi saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on on laskenut koronan vuoksi.Työmarkkinatukea voi saada ajalla 16.3.-31.12.2020.
Lomautetun yritystoimintaa ja opintoja ei tutkita TE-toimistossa.Voimassa 16.3.-31.12.2020.
Työnhakijoiden haastatteluista TE-toimistossa luovutaan osin.Voimassa 16.3.-31.12.2020.
Oikeus työttömyysturvaan säilyy poikkeuksellisesti seuraavissa tilanteissa:Henkilö ei ole vastannut TE-toimiston verkkopalvelussa palvelutarpeen arvioimiseen liittyviin kysymyksiin tai laatinut luonnosta työllistymissuunnitelmaksi.Henkilö ei ole toteuttanut TE-toimiston työllistymissuunnitelmaa.Henkilö keskeyttää työllistymistä tukevan palvelun koronaepidemiasta johtuen.Lyhytaikaiset opinnot pitkittyvät yli 6 kuukauden mittaisiksi koronaepidemian vuoksi.Voimassa 16.3.-31.12.2020
TE-toimisto voi poiketa työnhakijan omaehtoisten opintojen etenemisvaatimuksesta vuoden loppuun asti sekä antaa lisäaikaa opintoihin silloin, kun opinnot myöhästyvät koronasta johtuen.Voimassa 1.8.-31.12.2020.

* Yrittäjän perheenjäsenten kohdalla työskentelyedellytys puolitettu 26 viikkoon.

** Jos peruspäivärahan enimmäismaksuaika on kesken, palkansaajan 13 viikon työssäoloehtoa voidaan soveltaa vain silloin, kun työskentelyedellytykseen on luettu työviikko 1.7.2020 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että peruspäivärahalta siirtyvät lisättiin muutoksen piiriin myöhemmällä lakimuutoksella.

Lisätietoa

Ansiopäiväraha auttoi yrittäjyyden jälkeen

test

Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri

Hallitus esittää: Työttömyysturvan suojaosa 500 euroa vuoden loppuun asti

test

Hallitus on antanut eduskunnan käsiteltäväksi lakimuutoksen, jolla työttömyysturvan suojaosaa sekä liikkuvuusavustusta koskevia väliaikaisia lakimuutoksia jatkettaisiin vuoden loppuun asti. Muutoksen myötä suojaosa osa-aika- tai keikkatyön ajalle olisi 500 euroa myös loppuvuoden aikana.

Muita työttömyysturvan väliaikaisia muutoksia on jatkettu vuoden loppuun asti jo aiemmin. Suojaosaa ja liikkuvuusavustusta koskevat muutokset olivat puolestaan säädetty päättymään lokakuun lopussa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää muutosta hyvänä, sillä se selventää väliaikaisten lakimuutosten voimassaoloa. On kuitenkin hyvä huomata, että voimassaolon päättyminen vaihtelee jonkin verran muutoksesta riippuen.

Lakimuutosehdotuksen mukaan 500 euron suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.12.2020. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.1.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.12.2020.  Jos työsuhde alkaa 1.1.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen 3 tuntia.

Tällä hetkellä voimassa olevista työttömyysturvan väliaikaista muutoksista löytyy tietoa esim. täältä:https://yrittajakassa.fi/tyottomyysturvan-valiaikaiset-lakimuutokset/. Taulukko päivitetään uusiempien lakimuutosten myötä, kun lakimuutos on hyväksytty eduskunnassa.

Lisätietoa

Hallituksen esitys (suojaosa ja liikkuvuusavustus): HE 231/2020