SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 16. – 20.7.2018. SYT on menossa mukana sekä keskusteluissa, että kasalaistorilla 16.-18.7.2018.
Maanantaina 16.7.2018 MTV:n lavalla klo 12 alkaen SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen julkistaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän 2018.
Tiistaina 17.7.2018 SYT järjestää yhdessä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa keskustelutilaisuuden otsikolla Yritä perässä – nuorten ja konkariyrittäjien esiinmarssi. Klo 10-11 Porin Puuvillan kauppakeskuksen lavalla nuoret ja konkariyrittäjät keskustelevat rohkeudesta, innosta ja riskinotosta. Mitä kaikkea pitää tehdä menestyksen eteen?
Puuvillan stagelle nousevat Madventuresin Riku Rantala, toimittaja/yrittäjä Katja Ståhl, yrittäjä Joel Harkimo sekä startup-yrittäjä Jaakko Männistö. Nuorten äänen keskusteluun antavat I´m Blue Oy:n Ida Salo, Böördigolfin Viljami Virta sekä JA-YE alumni Finland Ry:n Annika Liikamaa. Keskustelun juontaa Nuori Yrittäjyys Ry:n projektikoordinaattori Tomi Rytkönen.
Tervetuloa vierailemaan teltallemme nro 22. ja kuuntelemaan keskusteluitamme.
SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.
 

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittu Jutta Gustafsberg. Kilpailuun tuli 135 ehdotusta.
SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
-Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia. Tänä vuonna valinta oli erittäin vaikea. Suomen uhkarohkeimpana yrittäjänä halusimme tänä vuonna palkita yrittäjän, joka toimii kestävän kehityksen alalla. Valitsimme, lukuisten ehdotusten joukosta, uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi  toimitusjohtaja KTT, DI, Tomi Mäkipellon, jonka osa-omistama yritys LeaseGreen on lyhyessä ajassa mullistanut Suomen energia-alan markkinoita, kertoi Merja Jokinen.
Jokisen mukaan Mäkipelto otti viisi vuotta sitten ison riskin ja siirtyi pörssiyhtiön johtotehtävistä yrittäjäksi todella kilpaillulle energia-alalle. LeaseGreen parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja myy projektin suunnittelun, toteutuksen ja rahoituksen kiinteistöjen omistajille kuukausimaksullisena palveluna. Investointien rahoitusta varten yritys on kehittänyt energiatehokkuuspalvelun, jonka ansiosta asiakkaan ei tarvitse sitoa investointeihin omia pääomiaan. Säästöt nousevat yleensä suuremmiksi kuin palvelun kuukausimaksut, jolloin energiatehokkuus rahoittaa itse itsensä.
Ennusteiden mukaan Suomen energiankulutus tulee kasvamaan 34 % vuoteen 2035 mennessä. Energiantehokkuus ja energian säätö tulee olemaan tulevaisuuden avainsanoja. Energiatehokkuuden kehittämisen keskeisenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on tärkeää säästää myös muista syistä, sanoi Jokinen
Tomi Mäkipelto oli erittäin otettu kun hänet valittiin Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi. Hänen mukaansa palkinto kuuluu kaikille Suomalaisille yrittäjille, koska jokainen yrittäjä on rohkea. Oma yritys on ollut hänellä haaveena ihan pikkupojasta lähtien.
– Yrityksen perustaminen on ollut minulla haaveena ihan pienestä asti. Kun viisi vuotta sitten perustimme Juho Rönnin kanssa LeaseGreenin, tiesimme, että meillä pitää olla luotettava tekninen tausta, jotta pystymme pitämään lupauksemme. Tiesimme myös, että osaamme toteuttaa hankkeita, mutta tulosten osoittaminen oli se iso juttu. Aivan kuten tänäänkin. Aina kun laskemme ja mallinnamme mahdolliselle asiakkaalle energiansäästömahdollisuuksia, meidän pitää olla -varmoja, että voimme saavuttaa ne tulokset.
Mäkipellon mukaan esimerkiksi kerrostalossa asuville energiasäästöt voivat tuoda merkittäviä säästöjä yhtiövastikkeissa.
-Jos asunto-osakeyhtiöissä tehdään fiksuja energiatehokkuuden parantamishankkeita, jokainen asukas saa käytännössä tehdä kahden vuoden välein ilmaisen Lapin matkan, sillä rahalla mikä säästyy vastikkeissa. Se on huomattava summa, mikä pistetään harakoille, koska kiinteistöjen järjestelmät eivät toimi niin hyvin kuin niiden pitäisi toimia. Arviomme mukaan taloyhtiöiden säästöpotentiaali on 3-4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, sanoi Mäkipelto.
SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt kolmatta kertaa. SYT antoi tänä vuonna myös kaksi kunniamainintaa. Kunniamaininnan sai The Other Danish Guy / Lähde & Co Oy:n Tommi Lähde sekä Levi Wellness Club Oy:n Laura Peippo
Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenalla.
Katso Tomi Mäkipellon esittelyvideo https://m.youtube.com/watch?v=RsQ25XyHXu4

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan jo kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin tai sen tuntumaan. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides. Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan, tänään valitun, puheenjohtajan Susan Äijälän mukaan YEL-työtulon vaikutusta yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan ei ole tarpeeksi korostettu. Kassan kokouksessa puhunut Äijälä on huolissaan yrittäjien matalasta eläkevakuuttamisesta.

-Yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat verovähennyskelpoiset eläkevakuutusmaksut. Mielestäni eläkeyhtiöiden tulisi markkinoida YEL-vakuutus ennemminkin sosiaaliturvavakuutuksena kuin eläkevakuutuksena, sanoo Äijälä

Äijälän mukaan usein yritystoiminnan alussa määritellylle työtulotasolle ei tehdä aikojen saatossa mitään muutoksia vaikka yritystoiminta kasvaa. Usein tuudittaudutaan myös siihen, että sitten joskus myöhemmin nostan YEL-maksua. Valitettavasti usein liian myöhään. Ongelmia saattaa tulla kun taloudelliset suhdanteet pudottavatkin yrityksestä saatavaa tuloa, tai estävät yrityksen myymisen, puhumattakaan kiinteän omaisuuden arvojen laskusta.
-Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä eläkemaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena yrityksestä saatuun tuloon nähden ja sijoittavat säästyneet rahat muihin kohteisiin. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että monet yksinyrittäjät eivät vain yksinkertaisesti pysty maksamaan kalliita eläkemaksuja ja näin ollen heidän sosiaaliturvansa on perustulon varassa. Ehkä olisi viisainta korottaa pakollisen YEL-vakuutuksen alarajaa vastaamaan työttömyysturvan alarajaa, joka on tänä vuonna 12 576 €/v. Näin ollen yhä useampi yrittäjä pääsisi Kelan tai työttömyyskassan maksaman työttömyysturvan piiriin, kertoo Äijälä.
SYT:n jäsenyys kiinnostaa yrittäjiä
Suomalaiset yrittäjät liittyvät Äijälän mukaan tällä hetkellä aktiivisesti työttömyyskassan jäseneksi. Varsinkin juuri toimintansa aloittavat yrittäjät pitävät työttömyysvakuutuksen ottamista hyvin luonnollisena tapana hoitaa sosiaaliturvaansa, koska talous on syklistä ja seuraava taantuma tulee vääjäämättä 2020-luvun alkupuolella.
Hänen mukaansa juuri nyt on hyvä hetki varautua epävarmoihin aikoihin ja liittyä kassan jäseneksi.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa, kertoo Äijälä.
Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, voivat saada Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea, eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen.
– Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja suhteellisen edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan.  Toki yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta. Yrittäjäkassat maksavat päivärahasta itse noin 40 % kun taas palkansaajakassojen osuus on 5,5 %, sanoo Äijälä.
Suomen Yrittäjän Työttömyyskassan ylintä päätösvaltaa käyttävä kassan kokous valitsi 25.5.2018 Helsingissä Susan Äijälän jatkamaan puheenjohtajana seuraavan kolmevuotiskauden ajan. Äijälä on toiminut erikoiskaupan yrittäjänä vuodesta 2006 lähtien, ja hän ollut mukana SYT-kassan hallituksessa vuodesta 2011 lähtien.
 

Hallituksen kehysriihessä ehdotetaan irtisanomisen helpottamista alle 30-vuotiaiden ja alle 20 henkilöä työllistävien yritysten kohdalla. Ehdotus on kirvoittanut huikeaa keskustelua ja jossain määrin jopa yrittäjä-raivoa. Aika surullista, sanon minä.
Tarvitsemme työpaikkoja, joita luovat yrittäjät. Ja tarvitsemme työntekijöitä, jotka täyttävät tehtävänsä. Me kassassa olemme läheisessä yhteydessä työttömäksi jääneisiin jäseniimme, ja näemme, miten haasteellista elannon repiminen ajoittain on ja millaista taloudellista riskiä yrittäjät ottavat. Aika hurjalta tutuu lukea, millaisina riistäjinä näitä työpaikkojen luojia pidetään. Näemme myös sen, että yrittäjät tekevät kaikkensa, että saavat työntekijöiden palkat ja muut maksut maksetuksi vaikeissakin tilanteissa.
Yrittäjien ylivoimaisesti suurin este työntekijöiden palkkaamiselle on pelko rekrytoinnin epäonnistumisesta. Ajatus, että yrittäjät odottavat kieli pitkällä voidakseen irtisanoa työntekijöitä on täysin absurdi ja kohtuuton. Yrittäjät haluavat kaikin keinoin pitää kiinni osaavasta työvoimasta, joka on tae yrityksen menestykselle. Tämä on valtava este kasvulle ja lisätyöpaikkojen luomiselle. Tarvitsemme enemmän kasvuyrityksiä ja työllisyysasteen pitää kasvaa useita prosentteja, että tulevaisuudessa on varaa maksaa eläkkeitä ja sosiaalietuuksia. Lapsia ei synny tarpeeksi ja väki vanhenee, mikä on sangen huono yhtälö. Haluamme kuitenkin ylläpitää hyvinvointia ja jopa lisätä sitä.
Nyt on taloudessa kivaa vipinää ja toivotaan sen jatkuvan ja kannattelevan positiivista virettä mahdollisimman pitkään. Me SYT-kassassa näemme työttömyyden hienoisen laskutrendin, työttömyysaste kassan jäsenten keskuudessa on kolme prosenttia, kun se alkuvuodesta 2017 oli 3,7 prosenttia, eli mahtavaa laskua.
Aktiivimallin todelliset vaikutukset ja tilastot antavat vielä odottaa itseään. Saamme virallista tilastotietoa, kun huhtikuun hakemukset on käsitelty muutaman viikon kuluessa. Epävirallinen tuntuma on se, että kassan jäsenistä aika pieni osa olisi aktivoitunut. Kela tiedotti, että noin puolet heidän etuuden saajista olisi täyttänyt aktiivisuus edellytyksen, SYT:ssä se ei tule olemaan yhtä paljon. Mutta odotamme jännityksellä mitä tuleman pitää ja millaista aktivoituminen päivärahan saajien keskuudessa tulee olemaan.
Vielä lopuksi muistutus ja kutsu SYT-kassankokoukseen 25.5.2018 Helsinkiin. Kassankokous käyttää kassan ylintä valtaa ja kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Kokouksessa käydään läpi edellisen vuoden tilinpäätös ja muut keskeiset tapahtumat.
Kevätterveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Työttömyyskassat alkavat 1.1.2018 lähtien seurata päivärahanhakijan aktiivisuutta 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuutta tarkastellaan takautuvasti, jolloin ensimmäisen kerran aktiivisuutta tarkastellaan huhtikuun alussa. Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömyyspäivärahan hakijan täytyy osoittaa olevansa aktiivinen olemalla työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai harjoittamalla yritystoimintaa. Jos hakija ei ole ollut laissa säädetyllä tavalla aktiivinen, päivärahan tasoa alennetaan 4,65 %.
Alennus tehdään täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan. Päivärahaa alennetaan vain kerran, jolloin maksun suuruus seuraavan 65 päivän maksujakson jälkeen joko palautuu täysimääräiseksi tai jatkuu samansuuruisena. Alenema ei siis lisäänny, vaikka aktiivisutta ei olisikaan, vaan päiväraha pysyy samana, kunnes aktiivisuusedellytys seuraavalla 65 päivän jaksolla täyttyy. Yhdenjaksoisena aikana 65 päivää vastaa noin kolmea kuukautta.
Ensimmäisen aktiivimallin tarkastelujakso päättyy 1.4.2018 mikäli tarkastelujaksoon on sisältynyt hakijalla 65 maksettua päivää. Toinen tarkastelukausi alkaa 2.4.2018. Tuosta päivästä alkaviin päivärahahakemuksiin kohdistuu päivärahan alenema 4,65% mikäli hakijan aktiivisuusehto ei ole täyttynyt edellisellä jaksolla. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksuun tulee alkuvaiheessa joidenkin päivien viivästyksiä.
Olet tarkoitetulla tavalla aktiivinen, kun:

• olet tarkastelujakson aikana työssä yhteensä vähintään 18 tuntia eli niin paljon, että työ yhden kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. Opetusalalla 8 tunnin työskentelyä tarkastelujaksolla. Työn pitää olla vakuutuksenlaista ja palkan on oltava vähintään alan työehtosopimuksessa määritetty vähimmäispalkka.
• olet tarkastelujakson aikana ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (1048 € x 0,23 = 241,04 €)
• olet viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa
• olet viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa
• olet viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta sinulle maksetaan päivärahaa

Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että.
Alennettuna maksettu päiväraha palautuu täysimääräiseksi, kun

• täytät työssäoloehdon
• sinulla on yli kaksi viikkoa kestävää yritystoimintaa
• sinulla on yli kaksi viikkoa kestävää palkkatyötä
• päivärahasi hylätään joko työajan ylittymisen tai työajan valvonnan puuttumisen vuoksi
• päivärahasi hylätään tulojen perusteella
• sinulle määrätään korvaukseton määräaika (ns. karenssi) tai työssäolovelvoite

Tietyissä tilanteissa etuutta saavan aktiivisuutta ei seurata eikä etuuden tasoa myöskään alenneta. Aktiivisuusedellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos

• sinulla on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus
• työskentelet omais- tai perhehoitajana
• saat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä sosiaalietuutta
• yhdenjaksoinen päivärahan saanti kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää

Lue lisää: https://syt.fi/jos-jaat-tyottomaksi/
 

Mo­net työttömyysturvassa yrit­tä­jäksi luokiteltavat ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat kiltisti jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä – väärään kassaan kuuluminen huomataan usein liian myöhään.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.
-Moni perheyrityksestä normaalia kuukausipalkkaa saava yrittäjän perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä perheenjäsen on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen
Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä. Väärään kassaan kuuluminen tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö on jäänyt työttömäksi ja hän hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin sieltä kielteisen päätöksen.

-Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina eli TyEL-vakuutettuina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien YEL-eläkevakuutusta. Tämä kannattaa huomioida myös yrityksen omistajanvaihdostilanteissa ja Startup-maailmassa, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua, mikäli oma tilanne muuttuu palkansaajasta yrittäjäksi. Tilastojen valossa Suomessa on yli 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää, yrityksen osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

Oletko oikean työttömyyskassan jäsen? Testaa oletko työttömyysturvassa yrittäjäasemassa https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/
 
 

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) etsii jälleen Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Oletko se sinä vai kaverisi?
SYT avaa tänään nettikampanjanjan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi, jossa voi ilmiantaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän. Kilpailun keulakuvana toimii tänä vuonna, viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittu, hyvinvointialan yrittäjä ja tv-persoona Jutta Gustafsberg 
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena on löytää yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lippu Nordic Business Forumiin.
– Suomen taloudella porskuttaa hyvin; työttömyys vähenee, vienti on alkanut vetämään ja suomalaiset suhtautuvat entistä suopeammin yrittäjyyteen. Tämä voisi olla hyvä hetki myös yrittäjille ja mahdollisille tuleville yrittäjille ottaa rohkea askel yrittämiseen tai yritystoiminnan kasvattamiseen, kertoo Jokinen.
Suomen uhkarohkein yrittäjä kilpailu järjestetään nyt kolmatta kertaa. Jokisen mukaan kilpailuun tuli viime vuonna toista sataa ilmiantoa. Nyt tavoitteena on vähintäänkin tuplata ilmiantojen määrä.
-Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, jopa uhkarohkeita yrittäjiä tai yrittäjätiimejä. Suomi tarvitsee lisää heidän kaltaisiaan riskinottajia ja oman tiensä kulkijoita, sanoo Jokinen
SYT:n kilpailu pyörii uhkarohkeinyrittaja.fi –sivuilla 30.6.2018 saakka.
Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 16.7.2018 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 12.00.
Kilpailuun voit osallistua: http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html
Katso kilpailun mainosvideo:

 

Sinisten suht koht näkymätön ministeri Pirkko Mattila heräsi männä viikolla eloon ja asetti selvitysmiehen pohtimaan työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä. Selvitysmieheksi valittiin Mauri Kotamäki, jolla on jo valmiiksi mielipide millainen järjestelmän pitää olla – toivottavasti tämä ei kahlitse selvityksen objektiivisuutta.
Tosiasia on se, että palkansaajien ansiopäivärahan rahoituksessa on epäkohta –  kaikki palkansaajat maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksua. Myös työnantajat maksavat työnantajan osuuden. Näillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiopäivärahan ansio-osuutta. Vain työttömyyskassaan kuuluville maksetaan kuitenkin ansiopäivärahaa. Ne jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, saavat Kelan maksamaa peruspäivärahaa, joka on valtion verovaroin rahoittamaa. Valtio rahoittaa myös ansiopäivärahasta peruspäivärahan osuuden. Viime aikoina käydyissä keskustelussa jää kuitenkin pääsääntöisesti huomioimatta se, että osa työttömyysvakuutusmaksuista siirretään kuitenkin Kelan etuuksien rahoittamiseen, eli asia ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin annetaan ymmärtää.
Lähes kaikki palkansaajat voisivat halutessaan liittyvä työttömyyskassaan ja saada työttömänä ansiopäivärahaa. Kassaan kuuluminen jokaisen oma valinta. Vuosikustannus eri kassoissa vaihtelee, mutta asian voi hoitaa esimerkiksi keskimäärin 100 eurolla. Erittäin, jopa käsittämättömän, edullista kun ajattelee mitä sillä saa.
Palkansaajapuolella asiaa voisi kehittää kahdella eri tavalla. Joko yrittää saada nykyiset kassoihin kuulumattomat palkansaajat kassojen jäseniksi tai kumota koko systeemin ja rakentaa universaali malli. Nykyinen malli on toimiva ja kustannustehokas. Itsenäisesti toimivat työttömyyskassat osaavat hoitaa lakisääteisen tehtävänsä.
Koko työttömyysturva-reformi on ollut keskustelussa jo vuosia. Nykyjärjestelmä on paikoin äärettömän monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Miten ikinä järjestelmää kehitettäisiinkin, joku aina tarvitaan etuuksia maksamaan, joten nykyisten maksajien ammattitaidon hyödyntäminen olisi ensisijainen vaihtoehto tavalla tai toisella.
Universaalin mallin kritiikiksi on jo heti todettu, että kalliiksi tulisi. Eli todennäköisetsi kävisi niin kuten monessa Euroopan maassa, että kaikille maksettaisi ansiopäivärahaa, mutta taso olisi pienempi kuin nykyinen. Ja tällöin lisätoimeentulo jouduttaisiin hakemaana Kelan asumis- ja toimeentulotuesta. Tiedä sitten olisiko siinäkään mitään järkeä!
Yrittäjät erikseen
Entäpä yrittäjät? Meillä yrittäjäkassoissa etuuksien rahoitus poikkeaa oleellisesti palkansaajapuolesta. Valtio osallistuu etuuksien rahoituksiin peruspäivärahan osuudella, mutta koko ansio-osa rahoitetaan jäseniltä kerätyillä jäsenmaksuilla. Järjestelmä on siis puhtaammin vakuutuspohjaista. Yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat selvästi korkeammat kuin palkansaajakassoissa, mutta se saa ansiopäivärahaa kuka siitä maksaa. Yrittäjistä kuitenkin alle 15 prosenttia on työttömyyskassan jäsenenä, eli reilut 32 000 yrittäjää on tehnyt tämän ratkaisun – tuhannet työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavat kuuluvat virheellisesti palkansaajakassoihin.
Yrittäjälle kassan jäsenyys on keino varautua yritystoimintaa liittyvän riskin varalle. Koskaan ei voi tietää onnistuuko yritystoiminta. SYT-kassasta maksetaan päivärahaa tällä hetkellä noin 800 jäsenellä kuukausittain. Jokainen heistä on varmasti tyytyväinen ratkaisustaan liittyä aikoinaan kassan jäseneksi. Aika paljon mukavampi saada päivärahaa tuplasti peruspäivärahan verran.
kevättä odotellessa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

SYT-kassan alkuvuosi on alkanut vauhdikkaasti. Kassaan on liittynyt Ystävänpäivään mennessä yli tuhat uutta jäsentä, mikä on yli 15 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Yrityksiä ei perusteta merkittävästi enempää kuin aiempana vuonna, mutta yrityksillä menee juuri nyt taloudellisesti vähän paremmin, eli tuloksesta voidaan irrottaa kassan jäsenmaksun verran rahaa. Ehkä myös uskalletaan ottaa vähän uusia liiketoiminnallisia riskejä, mutta samalla halutaan varautua siltä varalta, etteivät uudet avaukset onnistukaan. Kaiken kaikkiaan työttömyyskassan jäsenyydestä on tullut yrittäjien keskuudessa astetta arkisempi asia, eli tiedostetaan se mahdollisuus, että yritystoiminta voi loppua, olla syklistä tai yhteiskunnalliset muutokset voivat johtaa kannattamattomuuteen. Myös yrittäminen alkaa olla monimuotoista, yhä yleisempää on kevytyrittäjyys, eli pieniä työkeikkoja tehdään laskutusosuuskuntien kautta niin, että laskutusosuuskunta hoitaa kirjanpidon ym. viralliset asiat.
Erilaiset megatrendit mietityttävät perinteisillä aloilla toimivia yrittäjiä melkoisesti. Digitalisaatio, robotisaatio, mobilisaatio ja keinoäly kuuluvat yhä useammissa keskusteluissa ja hyvä niin, koska ne ovat jo arkipäivää ja vähintään oven takana useimmilla aloilla. Nyt ehkä mietitään, miten niitä voidaan hyödyntää, minkä hintaista se on ja mistä siihen löytyy resursseja ja osaamista. Toki aivan ymmärrettävästi aihepiiri myös ahdistaa ja herättää pelkoja, mitä voidaan helpottaa ainoastaan tietoa lisäämällä.
Suomen yrittäjät järjestivät viime viikolla koulutusjohdon keskustelufoorumin, missä useat asiantuntijat keskustelivat näistä kysymyksistä. Yrittäjän ja kaiken työelämää pärjäämisen kulmakiviä ovat ”minä selviän” -asenne, osaaminen ja oppiminen sekä itsensä jatkuva kehittäminen sekä ylipäänsä yrittäjämäinen työote. Myös yhä enemmän puhutaan yhdessä tekemisestä, eli yrittäjät kokoavat eri osaamisaloista entistä vanhempia pooleja ja osaavat näin tarjota entistä yksilöllisempää asiantuntijuutta suoraan asiakkaan tarpeisiin.
Kaiken kaikkiaan yrityksiä perustetaan rohkeasti uusille aloille. Yrittäjyyskasvatus alkaa yhä aikaisemmin, meillä on Pikkuyrittäjät, Nuori Yrittäjyys on kasvattanut jo 30 000 nuorta ja koulujen opetussuunnitelmiin lisätään yrittäjyyttä. Nämä antava hyvän sysäyksen ja yrittämiseen liittyvät ennakkoluulot vähenevät. Ja samaan aikaan yrittäjyyteen liittyvä riski tai jaksottaisuus on luonnollista, mitä luontevasti paikataan SYT-kassan jäsenyydellä.
vauhdikkain terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Paljon parjattu aktiivimalli on ollut voimassa kuukauden päivät. Tähän mennessä SYT-kassan käyttämä tietojärjestelmä (YAP Solutions) on viilattu käyttövalmiuteen eikä maksatukseen odoteta merkittäviä ongelmia sen suhteen. Toki käytännön tilanteet tuovat esiin yllättäviä päivitystarpeita, mutta ne saataneen hoidettua ilman että työttömille jäsenille koituu haittaa.
Tähän mennessä olemme huomanneet, että erilaiset TE-toimiston järjestämät työllisyyttä edistävät palvelut ovat lisääntyneet, etenkin viikon kestävä työnhakuvalmennus –koulutus. Uudenmaan TE-toimisto juuri uutisoikin, että kurssien toteutusta on siirretty alkuvuoteen, mutta silti kaikki kurssit alkavat olla täynnä.  Seuraavaksi odotamme, että hallitus myöntäisi lisärahoitusta kurssien ja muiden palvelujen toteuttamista varten. Joulukuussa 2017 maksoimme päivärahaa 70 TE-palveluissa olevalle, kun tammikuussa 2018 yhteensä 91 jäsenellemme — nousua peräti 30 prosenttia. Tämä osoittaa, että ainakin SYT-kassan työttömät ovat aktiivisia.
Aktiivimallin työaikavelvoitteen voi täyttää työskentelemällä 18 tuntia tai ansaitsemalla 241 euroa yritystoiminasta 65 päivän aikana. Jäsenten uusia lyhyitä yrittäjyys-jaksoja ei vielä ole tullut vastaan. Jo tähänkin asti lyhyt- tai osa-aikaista palkkatyötä tekeville on maksettu soviteltua päivärahaa. Sovitellun päivärahan saajien määrä on noussut, joulukuussa maksoimme sitä 153 jäsenellemme ja tammikuussa 171 jäsenellemme, eli kasvua 12 prosenttia.
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arveli, että 40 prosenttia Kelan asiakkaista tulisi täyttämään aktiivisuusvelvoitteen. Me SYT-kassassa toivomme luvun olevan suurempi. Tammikuussa aktiivisuuden täytti 30 prosenttia työttömistä jäsenistämme, joten alku ainakin näyttää ihan hyvältä. Pitää kuitenkin muistaa, että aktiivimallin yksi merkittävimpiä epäkohtia on se, että alueelliset erot työnsaannille ja mahdollisuudelle osallistua erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin ovat merkittäviä, joten varisnaisia lukuja saamme vasta huhtikuussa, kun alennettua päivärahaa ensimmäistä kertaa maksetaan.
Aktiivimallin onnistumisen arviointi tulee olemaan haasteellista. Elämme nyt taloudellisessa nousukaudessa, uusia työpaikkoja syntyy ja työttömyys alenee. Eli kuinka paljon ihmisten aktivoituminen johtuu työmarkkinatilanteesta tai siitä että aktiivimalli ”potkii heitä eteenpäin” jää osittain arvailujen varaan. Edelleen työttömyyttä vaivaavat rakenteelliset ongelmat, joten jos niitä ei ratkota, ei aktiivimallikaan ihmisten työtilannetta pelasta.
Helmikuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT