Tuhat uutta ystävää

test

SYT-kassan alkuvuosi on alkanut vauhdikkaasti. Kassaan on liittynyt Ystävänpäivään mennessä yli tuhat uutta jäsentä, mikä on yli 15 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Yrityksiä ei perusteta merkittävästi enempää kuin aiempana vuonna, mutta yrityksillä menee juuri nyt taloudellisesti vähän paremmin, eli tuloksesta voidaan irrottaa kassan jäsenmaksun verran rahaa. Ehkä myös uskalletaan ottaa vähän uusia liiketoiminnallisia riskejä, mutta samalla halutaan varautua siltä varalta, etteivät uudet avaukset onnistukaan. Kaiken kaikkiaan työttömyyskassan jäsenyydestä on tullut yrittäjien keskuudessa astetta arkisempi asia, eli tiedostetaan se mahdollisuus, että yritystoiminta voi loppua, olla syklistä tai yhteiskunnalliset muutokset voivat johtaa kannattamattomuuteen. Myös yrittäminen alkaa olla monimuotoista, yhä yleisempää on kevytyrittäjyys, eli pieniä työkeikkoja tehdään laskutusosuuskuntien kautta niin, että laskutusosuuskunta hoitaa kirjanpidon ym. viralliset asiat.
Erilaiset megatrendit mietityttävät perinteisillä aloilla toimivia yrittäjiä melkoisesti. Digitalisaatio, robotisaatio, mobilisaatio ja keinoäly kuuluvat yhä useammissa keskusteluissa ja hyvä niin, koska ne ovat jo arkipäivää ja vähintään oven takana useimmilla aloilla. Nyt ehkä mietitään, miten niitä voidaan hyödyntää, minkä hintaista se on ja mistä siihen löytyy resursseja ja osaamista. Toki aivan ymmärrettävästi aihepiiri myös ahdistaa ja herättää pelkoja, mitä voidaan helpottaa ainoastaan tietoa lisäämällä.
Suomen yrittäjät järjestivät viime viikolla koulutusjohdon keskustelufoorumin, missä useat asiantuntijat keskustelivat näistä kysymyksistä. Yrittäjän ja kaiken työelämää pärjäämisen kulmakiviä ovat ”minä selviän” -asenne, osaaminen ja oppiminen sekä itsensä jatkuva kehittäminen sekä ylipäänsä yrittäjämäinen työote. Myös yhä enemmän puhutaan yhdessä tekemisestä, eli yrittäjät kokoavat eri osaamisaloista entistä vanhempia pooleja ja osaavat näin tarjota entistä yksilöllisempää asiantuntijuutta suoraan asiakkaan tarpeisiin.
Kaiken kaikkiaan yrityksiä perustetaan rohkeasti uusille aloille. Yrittäjyyskasvatus alkaa yhä aikaisemmin, meillä on Pikkuyrittäjät, Nuori Yrittäjyys on kasvattanut jo 30 000 nuorta ja koulujen opetussuunnitelmiin lisätään yrittäjyyttä. Nämä antava hyvän sysäyksen ja yrittämiseen liittyvät ennakkoluulot vähenevät. Ja samaan aikaan yrittäjyyteen liittyvä riski tai jaksottaisuus on luonnollista, mitä luontevasti paikataan SYT-kassan jäsenyydellä.
vauhdikkain terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

SYT-kassaan on alkuvuonna liittynyt jo yli 1000 yrittäjää. Liity sinäkin SYT:n jäseneksi.

 

Ensimakua aktiivimallista

test

Paljon parjattu aktiivimalli on ollut voimassa kuukauden päivät. Tähän mennessä SYT-kassan käyttämä tietojärjestelmä (YAP Solutions) on viilattu käyttövalmiuteen eikä maksatukseen odoteta merkittäviä ongelmia sen suhteen. Toki käytännön tilanteet tuovat esiin yllättäviä päivitystarpeita, mutta ne saataneen hoidettua ilman että työttömille jäsenille koituu haittaa.
Tähän mennessä olemme huomanneet, että erilaiset TE-toimiston järjestämät työllisyyttä edistävät palvelut ovat lisääntyneet, etenkin viikon kestävä työnhakuvalmennus –koulutus. Uudenmaan TE-toimisto juuri uutisoikin, että kurssien toteutusta on siirretty alkuvuoteen, mutta silti kaikki kurssit alkavat olla täynnä.  Seuraavaksi odotamme, että hallitus myöntäisi lisärahoitusta kurssien ja muiden palvelujen toteuttamista varten. Joulukuussa 2017 maksoimme päivärahaa 70 TE-palveluissa olevalle, kun tammikuussa 2018 yhteensä 91 jäsenellemme — nousua peräti 30 prosenttia. Tämä osoittaa, että ainakin SYT-kassan työttömät ovat aktiivisia.
Aktiivimallin työaikavelvoitteen voi täyttää työskentelemällä 18 tuntia tai ansaitsemalla 241 euroa yritystoiminasta 65 päivän aikana. Jäsenten uusia lyhyitä yrittäjyys-jaksoja ei vielä ole tullut vastaan. Jo tähänkin asti lyhyt- tai osa-aikaista palkkatyötä tekeville on maksettu soviteltua päivärahaa. Sovitellun päivärahan saajien määrä on noussut, joulukuussa maksoimme sitä 153 jäsenellemme ja tammikuussa 171 jäsenellemme, eli kasvua 12 prosenttia.
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arveli, että 40 prosenttia Kelan asiakkaista tulisi täyttämään aktiivisuusvelvoitteen. Me SYT-kassassa toivomme luvun olevan suurempi. Tammikuussa aktiivisuuden täytti 30 prosenttia työttömistä jäsenistämme, joten alku ainakin näyttää ihan hyvältä. Pitää kuitenkin muistaa, että aktiivimallin yksi merkittävimpiä epäkohtia on se, että alueelliset erot työnsaannille ja mahdollisuudelle osallistua erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin ovat merkittäviä, joten varisnaisia lukuja saamme vasta huhtikuussa, kun alennettua päivärahaa ensimmäistä kertaa maksetaan.
Aktiivimallin onnistumisen arviointi tulee olemaan haasteellista. Elämme nyt taloudellisessa nousukaudessa, uusia työpaikkoja syntyy ja työttömyys alenee. Eli kuinka paljon ihmisten aktivoituminen johtuu työmarkkinatilanteesta tai siitä että aktiivimalli ”potkii heitä eteenpäin” jää osittain arvailujen varaan. Edelleen työttömyyttä vaivaavat rakenteelliset ongelmat, joten jos niitä ei ratkota, ei aktiivimallikaan ihmisten työtilannetta pelasta.
Helmikuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT

Aktiivimallin työaikavelvoitteen voi täyttää työskentelemällä 18 tuntia tai ansaitsemalla 241 euroa yritystoiminasta 65 päivän aikana. Jäsenten uusia lyhyitä yrittäjyys-jaksoja ei vielä ole tullut vastaan. Jo tähänkin asti lyhyt- tai osa-aikaista palkkatyötä tekeville on maksettu soviteltua päivärahaa.

Vuosi yrittäjänä

test

Toissa vuoden syksyllä viimeistelin liiketoimintasuunnitelmaani. Siinä konkretisoitui kirjallisessa muodossa, kuinka itseni tulevaisuudessa elätän. Oli perhosia vatsassa, kuten yritykseni uudessa logossakin. Päivät olivat kuluneet tutustuessani laskutusohjelmiin, kirjanpitoyrityksiin, web-hotelleihin ja domain-tarjoajiin. Valmennuskeskuksen järjestämän yrittäjäkurssin ”vertaisryhmän” ja siellä solmittujen suhteiden avulla sparrasimme toinen toisiamme. Yksin yrittäminen tulisi olemaan yksinäistä puuhaa, joten verkostoituminen kannattaa. Verkostoitumisen voimaa ei korosteta koskaan liikaa. Verkostoon kuuluvat paitsi oman ammattialan piiriin kuuluvat tahot, myös lähiverkosto eli oma perhe ja ystävät.
Olin yritykseni rekisteröintivaiheessa useaan otteeseen yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH), koska firmani nimi aiheutti päänvaivaa. On syytä varautua siihen, että PRH ei hyväksy ensimmäistä ehdotusta. Nimen taustatutkimukseen kannattaa nähdä vaivaa ja varautua muuttamaan sitä tai sen muotoa. Itselleni kävi juuri näin, joskaan jälkeenpäin ajateltuna sillä ei ole ollut kovin suurta merkitystä. Viestintäviraston verkkosivuilta voi etsiskellä .fi -domainia ja varata heti sopivan sen löytyessä.
Olin tuskaisen tietoinen siitä, että minua tullaan ensimmäisenä lähestymään lähinnä laskujen merkeissä. Vakuutusyhtiö; YEL ja vastuuvakuutukset. Markkinointiin upposi oma siivunsa, verkkosivut ja käyntikortit tosin saivat tässä vaiheessa riittää. Käännätin sivuni myös ruotsiksi ja suppeammin englanniksi, sillä alallani on hyvä pystyä palvelemaan vähintään myös toisella kotimaisella. Useista pienehköistä kuluista kertyy helposti sievoinen summa aloituskustannuksia, joihin pitää olla varautunut. Erilaiset markkinointitahot alkavat soittelemaan ja tarjoamaan palveluitaan – näistä on löydettävä jyvät akanoista. Enimmäkseen on valitettavasti niitä akanoita, joten kannattaa pitää pää kylmänä ja muotoilla ystävällisen jämäkkä ”ei-kiitos” -fraasi jo valmiiksi.
Viranomais- ym. tahot ohjaavat asiakaskontaktit mielellään verkkoon, mikä on luonnollista. Surffaaminen netissä tietoja etsiessä oli välillä hieman sekavaa ja aikaa vievää, mutta tarvittaessa olen aina löytänyt myös puhelinnumeron, josta olen saanut henkilökohtaista palvelua. NewCo Helsingin konsultaatiota ja sparrausta kiitän. Arvostan suuresti, kuinka mahtavaa palvelua Helsingin kaupunki tarjoaa yrittäjilleen. NewCo:ssa on jatkuvasti tarjolla erilaisia verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia.
Vuoden varrella toimeksiantoni ovat olleet hyvin vaihtelevia. Liiketoimintasuunnitelma on elänyt valtavasti. Jotkut todennäköisiksi ajattelemani asiakasryhmät eivät olekaan osoittautuneet omikseni. Olen todennut, ettei kannata jumiutua liikaa siihen, mitä on suunnitellut. On jatkuvasti oltava avoinna uusille mahdollisuuksille. Uusi asiakassuhde on saattanut löytyä yllättävältä taholta, joka etukäteen ei ollut käynyt edes mielessä. Silti suunnitelmallisuus on hyvä, suorastaan ehdoton edellytys yrittäjänä toimimiselle.
Kaikki tuntemani yrittäjät korostivat etukäteen hyvän kirjanpitäjän merkitystä. Tämä siis niille, jotka haluavat käyttää työaikansa omaan osaamisalueeseensa ja jättää kirjanpidon sen ammattiosaajalle. Kävin etukäteen tutustumassa pariin tilitoimistoon kirjanpidon merkeissä. Tunsin jo etukäteen kokeneen kirjanpitäjän, joka myös on yksityisyrittäjä ja jonka kanssa olimme alun perin keskustelleet yhteistyöstä. Onneksi päädyin tähän tuttavaani, alansa ammattilaiseen, joka itsekin yksityisyrittäjänä pystyi samaistumaan tilanteeseeni ja lisäksi oli todellakin kilpailukykyinen hinnoitellultaan. Olen tämän vuoden varrella tullut läheiseksi kirjanpitäjäni kanssa ja saanut rahanarvoisia neuvoja, myös jämäköitä ohjeita erilaisissa itselleni hankalissa tilanteissa. Saamani neuvon –  Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän parhaita ystäviä – allekirjoitan painavalla musteella.
Yksinyrittäjänä olen tullut huomaamaan, kuinka yksin olen arjen keskellä. On hyvä pitää arkirytmi mahdollisimman normaalina ja säännöllisenä. Työni luonteen vuoksi saattaa usein olla töitä, kun muut ovat jo kotona. Arki olisi silti hyvä saada rytmittymään muun maailman menon mukaiseksi. Omasta kunnosta, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Liikunta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit ystäviin – sekä vanhoihin että uusiin – ovat itselleni olleet henkireikiä.
On myös suuri etuoikeus tehdä töitä erilaisissa paikoissa ja poikkeaviin aikoihin. Kahviloissa kirjoittaminen on inspiroivaa, yhteistyökumppanin tapaaminen lounaan tai aamiaisen merkeissä, ulkoilu keskellä päivää ja suuntaaminen asiakkaan luo, kun normityöaika päättyy ovat yrittäjyyden parhaita puolia.  Kohta taakse jäävä vuosi yrittäjänä on antanut paljon ja opettanut itsestäni. Parhaimmillaan, yrityksen ja erehdyksen kautta, ehkä myös muutaman huonosti nukutun yön jälkeen, saattaa löytää itsenä unelmatyössään, jossa huomaakin tekevänsä juuri sitä, minkä parhaiten osaa ja pystyvänsä keskittymään sellaisiin työtehtäviin, jotka itselle ovat erityisen mielekkäitä. Toivotan kaikille rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta ottaa askeleet kohti yrittäjyyttä!
Kirjoittaja
Mari Wilenius
Taidearviointi kultainen Valööri
www.valoori.fi
 

Yksinyrittäjänä olen tullut huomaamaan, kuinka yksin olen arjen keskellä. On hyvä pitää arkirytmi mahdollisimman normaalina ja säännöllisenä. Työni luonteen vuoksi saattaa usein olla töitä, kun muut ovat jo kotona. Arki olisi silti hyvä saada rytmittymään muun maailman menon mukaiseksi. Omasta kunnosta, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Liikunta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit ystäviin – sekä vanhoihin että uusiin – ovat itselleni olleet henkireikiä.