Ainakin satoja, mutta ehkä jopa tuhansia yrittäjiä ja työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavia henkilöitä on jäseninä palkansaajien työttömyyskassoissa. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä. Kts. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
”Moni perheyrityksestä palkkaa saava perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen
Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi. Asia tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin kielteisen päätöksen

”Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien eläkevakuutusta”, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua mikäli oma tilanne muuttuu. Tilastojen mukaan Suomessa on kuitenkin noin 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

Minulla on haave. Ja minulla on huoli. Toivon, että tämä kirjoitus tavoittaisi edes osan niistä työntekijöistä, jotka työskentelevät perheenjäsenensä omistamassa yrityksessä!
Yrittäjä-määritelmä työttömyysturvassa on poikkeava ja kattaa myös perheenjäsenet, jotka työllistyvät toisen perheenjäsenen omistamassa yrityksessä ja asuvat samassa taloudessa. Tarkka määrittely perheenjäsenestä löytyy kotisivuiltamme: https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen
ESIMERKKI TAVALLISESTA TARINASTA:
Maija Möttönen on ammatiltaan kirjanpitäjä. Hän työskenteli vuosia palkkatöissä, mutta vaihtoi töihin puolisonsa firmaan kolme vuotta sitten. Puoliso Matti Möttönen on palkannut hänen 100-prosenttisesti omistamaansa kuljetusliikkeeseen hoitamaan yrityksen talousasiat. Yrityksen nimi on Mäkikylän Kuljetus Oy.
Maijalle on tehty työsopimus, jossa on määritelty työajaksi 40 h/viikko ja säännöllinen kuukausipalkka. Maija ei osallistu yrityksen hallitustyöskentelyyn eikä hänellä ole valtaa päättää yrityksen asioista. Maija saa tavallista TyEL-palkkaa, mistä peritään kaikki palkansaajan maksut. Työttömyysturvassa Maija katsotaan kuitenkin yrittäjäksi, koska hän työllistyy yrityksessä, josta hänen puolisonsa omistaa yli 50 %.

• Maija on palkansaajakassan jäsen. Oletetaan, että Maija kuuluu vaikkapa Erityisalojen ammattiliittoon ERTOon ja sitä kautta ERTO:n työttömyyskassaan. Maija on ollut kummankin jäsenenä 15 vuotta. Maija ilmoitti liittoon työpaikan vaihdoksesta kolme vuotta sitten, mutta siinä kohtaa ei tullut esiin, että kyseessä on puolison omistama yritys.
• Mäkikylän Kuljetus tekee konkurssin ja Maija hakee päivärahaa ERTOn kassasta.
• Maija saa kielteisen päätöksen, päivärahaa ei makseta, koska Maija ei täytä palkansaajan työssäoloehtoa, koska Maija katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, koska yrittäjä-asemassa tehty työ ei kerrytä päivärahaoikeutta palkansaajakassassa.
• Mitä Maijan olisi pitänyt tehdä? Maijan olisi pitänyt liittyä yrittäjän työttömyyskassaan aloittaessaan työt puolisonsa omistamassa yrityksessä. Yrittäjäkassan jäsenmaksu ja päiväraha määräytyvät jäsenen työtulon mukaan (yrittäjillä YEL tai MYEL, yrityksen osaomistajilla ja yrittäjän perheenjäsenillä TyEL-palkan), eli Maija olisi arvioinut yrittäjäkassaan vuosipalkkansa, mistä jäsenmaksu ja päiväraha olisi laskettu. Yrityksen mentyä konkurssiin yrittäjäkassa olisi maksanut Maijalle ansiopäivärahaa 400 päivää, mikäli Maija ei olisi työllistynyt muualle.

Kukaan ei tarkkaan ottaen tiedä kuinka paljon Maijan kaltaisia perheenjäseniä on jäsenenä palkansaajien työttömyyskassoissa. He voivat edelleen olla liitoissa jäseninä ammattinsa mukaan, mutta työttömyyskassan osalta he ovat väärin vakuutettuja.
Pääsääntöisesti asia valkenee vasta silloin kun päivärahaa haetaan, eli kaikkien osapuolten kannalta erittäin ikävään päivärahan epäämiseen. Näitä henkilöitä ei työttömyyskassajärjestelmässä saada viran puolesta kiinni heidän työssäoloaikanaan, vaan heillä olisi velvollisuus itse pitää huolta omasta vakuutusturvastaan.
Ja huom! Sinä joka luet tämän, niin kerrothan kaverillesi, jos hän on esimerkkitapauksen ”Maija”.
Aurinkoista helmikuuta,
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
(HUOM! Yrittäjän ei omistavan perheejäsenen työttömyysturvaan tuli parannus 1.7.2019, lue lisää https://syt.fi/yrittajan-ei-omistavien-perheenjasenten-asema-paranee-1-7-2019/)
 

Ansiopäiväraha verotetaan ansiotulona. Kassa saa verotuksen muututtua alkuvuodesta verohallinnolta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkuperäiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. portaikkoverokortti).
Tänä vuonna palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan ansiopäivärahaa maksettaessa niin, että ennakkopidätys on vähintään 25 %. Jos etuudensaaja kuitenkin toimittaa työttömyyskassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.
Verohallinto ja kassa suosittelevat muutosverokortin hakemista etuutta varten. Etuutta varten haetun verokortin pidätysprosenttia käytetään sellaisenaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä.
Jos haet verovuoden aikana ennakonpidätystietoihin muutosta, on sinun itse toimitettava työttömyyskassalle alkuperäinen muutosverokortti.
Lisätietoja verohallinnon sivuilta.

Pari päivää sitten oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa lainvalmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiseksi. Ykköskeinoksi on asiaa selvitelleen työryhmän joulukuisen raportin perusteella noussut, että alkavan yrittäjän yritystoiminta katsottaisiin ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimiseksi.
Tämä olisi erittäin hyvä uudistus- yritystoiminnan aloittamisen kynnys madaltuisi.
Asiaa selvitteli Jari Lindströmin asettama työryhmä ahkerasti viime syksyn ajan. Työryhmässä olivat mukana Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén ja Akavan johtajan Maria Löfgren, jotka kuulivat selittelytyön aikana lukuisia asian tiimoilla toimivia tahoja.
SYT-kassa toi kuulemisissa esiin, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi jopa kuusi kuukautta. Yritystoiminnan käynnistyminen on usein hidasta ja tulovirrat saattavat odotuttaa itseään, joten riittävän pitkä siirtymä takaa sen, että yrittäjäksi alkavan henkilökohtainen talous pysyy riittävissä kantimissa. Kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, samalta ajalta voidaan maksaa päivärahaa, josta vähennetään saadut tulot niin, että yli 300 euroa ylittävästä tulosta puolet vähentää päivärahaa.
Entäs se YEL ?
Pidämme tärkeänä myös sitä, että sivutoimisen jakson jälkeen yrittäjät ottaisivat itselleen kunnollisen yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:in. YEL-vakuutuksen alaraja on alle 8000 euroa, mutta raja on niin matala, että sillä ei kerry ansiosidonnaista vakuutusturvaa. Yrittäjän työttömyyskassan alin vakuutustaso on 12 564 euroa vuodessa, eli sillä YEL-tasolla voi saada jo perustasoa tuntuvamman vakuutusturvan. YEL-vakuutuksen mukaan määritellään eläkkeen lisäksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja vanhemmuuteen liittyvät päivärahat, joten se ei ole pelkkää eläkettä varten.
YEL-vakuutuksen ympärillä liikkuu keskustelua, joissa toinen ääripää pitää sitä jokseenkin turhana ja hukkaan heitettynä rahana, kun taas toinen laita vakuuttaa itsensä tulojensa mukaan ja pitää sitä parhaana mahdollisena yrittäjän sosiaaliturvan varmistamiskeinona. Se mikä tässä välillä ihmetyttää, on se, että vakuutustaso voi olla valinnainen eikä sen tarvitse vastata yrittäjän todellisia tuloja. Koska YEL-vakuutuksella on liittymäkohta työttömyysvakuutukseenkin, niin meidän mielestä olisi enemmän kuin aiheellista, että YEL-vakuutuksen määräytymistä pohdittaisi uudemman kerran ja se vastaisi paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Tämä karsisi asian ympärillä liikkuvaa ylimääräistä kikkailua, joka johtaa ainoastaan epäluottamukseen yrittäjävakuutuksia kohtaan.
 
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

 

Nyt näkyy, kuuluu ja tuntuu, että muutoksia on ilmassa. Yrittäjät ovat liittyneet tammikuun alussa SYT-kassaan muutamaa vuotta selvästi aktiivisemmin. Puhelinkeskusteluissa ovat liittymissyiden osalta nousseet esiin etenkin epätietoisuus tulevien vuosien muutoksista. Eli kärjessä ovat hallituksen isot hankkeet: sote, liikennekaari ja maakuntahallinto. Yrittäjät ovat selvästi huolissaan, miten muutokset vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa toimia yrittäjinä ja miten he pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa.
Sosiaali- ja terveysuudistuksen osalta sanotaan, että yhä useampi pieni yritys pääsee mukaan hankintakilpailuihin, mutta nyt on noussut esiin kysymys, millä hinnalla palveluja joudutaan myymään ja tuoko se yrittäjälle riittävästi tuloja. Kela-korvaukset puhuttavat niin ikään, eli jos yksityinen toimija ei kuulu sote-porukkaan, hänen palveluistaan ei korvauksia enää saisi. Tyssääkö yritystoiminta asiakaskatoon?
Liikennekaari huolettaa etenkin  taksi-autoilijoita. Kuka jatkossa hoitaa koulukyydit yms, ja onko muilla enää toimintaedellytyksiä? Liikenneministeri Anne Berner keskusteli kanssamme viime kesän Suomi Areenassa Porissa, ja toi vahvasti esiin positiivisen suhtautumisensa kaikkeen jakamistalouteen. Jakamistaloutta ovat AirBNB ja Uberit yms. Uberien toiminta ei edelleenkään ole Suomessa luvallista, mutta miten jatkossa ja miten se vaikuttaa vakiintuneeseen taksiliikenteeseen?
Maakuntahallinto on meille monelle vielä iso kysymysmerkki. Me SYT-kassassa jo tiedämme, että nykyisten työkkäreiden (TE-toimistojen) toiminta työttömyysetuuksien saamiseen liittyen loppuu. Tähän asti työttömäksi jäänyt on käynyt ilmoittautumassa työkkäriin työnhakijaksi, minkä jälkeen työkkäri lähettää päivärahan maksajalle lausunnon voiko päivärahaa maksaa, ja sitten joko Kela tai työttömyyskassa maksaa päivärahan. Jatkossa maksaja tutkii itse voiko päivärahaa maksaa. Me SYT-kassassa otamme tämän muutoksen ilolla vastaan, uskomme että pystymme palvelemaan jäseniämme nopeammin ja tehokkaammin kuin nyt.
Mutta aika paljon tässä on sulateltavaa itse kullakin. Onneksi useat yrittäjät ovat valveutuneita ja tiedostavat, että nyt jos koskaan on hyvä varmistaa oma taloudellinen turvansa ja liittyvät SYT.n jäseneksi.
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 13 €/kk.
SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2018 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.
Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-bruttovuosipalkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 576 euroa.
Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 576–19 850.
SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2018 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2018

 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”][fusion_button link=”https://syt.fi/jaseneksi/liity-jaseneksi/” color=”default” size=”large” type=”” shape=”” target=”_self” title=”” gradient_colors=”|” gradient_hover_colors=”|” accent_color=”” accent_hover_color=”” bevel_color=”” border_width=”0px” shadow=”” icon=”fa-user” icon_position=”left” icon_divider=”yes” modal=”” animation_type=”” animation_direction=”down” animation_speed=”1″ alignment=”left” class=”” id=””]Liity jäseneksi[/fusion_button]
 
 
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]