Jäsenmaksu alenee 2018, jäsenmaksulaskut lähetetään helmikuussa

test

Jäsenmaksut 2018 paljonko jäsenyys maksaa?

Finanssivalvonta hyväksyi SYT-kassan hakemuksen, ja sen myötä kassan jäsenet saavat edullisemmat jäsenmaksut ensi vuonna. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta, kun viime vuonna vastaava prosentti on ollut 2,65%.
Vuoden 2018 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 12 576 €/v (1048 €/kk) jäsenmaksu on 12,70 €/kk eli 152,46 euroa vuodessa. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Vuoden 2018 jäsenmaksulaskut lähetetään pääsääntöisesti helmikuussa kaikille jäsenille, jotka ovat maksaneet edellisvuoden jäsenmaksun kokonaan. 12 erässä maksaville laskut lähetetään tammikuun aikana.
Uudet jäsenet saavat laskut 1-2 viikon kuluessa liittymislomakkeen saapumisesta kassaan.
Laskurien avulla voit kätevästi selvittää yrittäjäpäivärahasi ja jäsenmaksusi suuruuden. Siirry laskuriin tästä. 
Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.
Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-palkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 576 euroa.
Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 576–19 850.
SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2018 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €. 
Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2018

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Jäsenmaksu €/vuosi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 576 12,71  152,46 39,73 854,20 157,60
15 000 17,25  207,00 43,98 945,57 248,97
18 000 22,88  274,50 49,22 1058,23 361,63
20 000 26,63  319,50 52,7 1133,05 436,45
25 000 36,00  432,00 61,42 1320,53 623,93
26 000 37,88  454,50 63,17 1358,16 661,56
30 000 45,38  544,50 70,15 1508,23 811,63
35 000 54,75 657,00 78,87 1695,71 999,11
40 000 64,13  769,50 84,62 1819,33 1122,73
45 000 73,50  882,00 88,49 1902,54 1205,94
50 000 82,88 994,50 92,37 1985,96 1289,36
60 000 101,63  1 219,50 100,12 2152,58 1455,98
70 000 120,38 1 444,50 107,87 2319,21 1622,61
80 000 139,13 1 669,50 115,63 2486,05 1789,45
90 000 157,88 1 894,50 123,38 2652,67 1956,07

 

Liikkuvuusavustus laajenee, ansiopäivärahaa yrittäjyyden alkukuukausina 

test

Eduskunta on hyväksynyt liikkuvuusavustusta ja yritystoimintaa koskevat hallituksen esittämät lakimuutokset työttömyysturvaan. Vuoden 2018 alusta lukien liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös alle 18 viikkotunnin osa-aikatyöhön sekä työsuhdetta edeltävään koulutukseen. Työttömän yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan jatkossa vasta 4 kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta.

Liikkuvuusavustuksen tarkoituksena on kannustaa ottamaan työtä vastaan pitkän matkan päästä eli korvata työmatka- ja muuttokuluja. Se on peruspäivärahan suuruinen (32,40 euroa päivässä vuonna 2018). Liikkuvuusavustusta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa.
Liikkuvuusavustus laajenee vuoden 2018 alussa niin, että avustusta voi muiden edellytysten täyttyessä saada myös alkavaan työhön liittyvän koulutuksen perusteella. Laki ottaa näin vastedes huomioon tilanteet, joissa työtön aloittaa työhön liittyvän koulutuksen tai muuttaa koulutukseen osallistumisen vuoksi ennen varsinaisen työsuhteen alkamista. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa ensin koulutuksen ja sen jälkeen työsuhteen perusteella.
Liikkuvuusavustusta voi vuoden alusta lukien saada myös sellaiseen osa-aikatyöhön, jossa työaika on alle 18 tuntia viikossa. Osa-aikatyöhön liikkuvuusavustusta maksetaan tehdyiltä työpäiviltä. Liikkuvuusavustusta ei voi saada enimmäiskestoa pidemmältä ajanjaksolta, vaikka etuutta maksettaisiin vain yksittäisiltä päiviltä.
Perheellisillä liikkuvuusavustuksen taso nousee ensi vuonna, sillä etuuteen voidaan vuoden alusta lukien maksaa lapsikorotusta ansiopäivärahan tapaan. Liikkuvuusavustukseen voivat lisäksi kaikki ensi vuoden alusta lukien saada korotusosan, mikäli työpaikka tai työhön liittyvän koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta tai muuttoa edeltävästä asuinpaikasta. Korotusosa työmatkan pituuden perusteella on 4,74 euroa päivässä (vuoden 2017 taso).
Liikkuvuusavustuksen hakijaa helpottaa se, että etuutta voi vuoden 2018 alusta lukien hakea myös koulutuksen tai työn jo alettua. Tähän asti liikkuvuusavustusta on tullut hakea ennen työsuhteen alkamista. Jatkossa liikkuvuusavustuksen hakemista koskee sama 3 kuukauden määräaika kuin ansiopäivärahaa.

Alkavan työn kesto vähintään Liikkuvuusavustusjakson enimmäiskesto
2 kk 30 päivää
3 kk 45 päivää
4 kk 60 päivää

Liikkuvuusavustuksen saamisen edellytykset: https://syt.fi/jos-jaat-tyottomaksi/liikkuvuusavustus-1-1-2017-alkaen/

Ansiopäivärahaa yrittäjyyden alkukuukausina

Työttömänä aloitetun uuden yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei vuoden 2018 alusta lukien arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Työtön voi näin ollen jatkossa saada ansiopäivärahaa ainakin neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloitettuaan. Yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahan määrää sovittelua koskevien säännösten mukaisesti. Jos yritystoiminta katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa.
Uusi neljän kuukauden päivärahamahdollisuus koskee työttömänä aloitettua yritystoimintaa, joka alkaa aikaisintaan 1.1.2018 tai sen jälkeen. Yritystoiminnan aloittamisesta tulee ilmoittaa TE-toimistoon heti sen alkaessa.
Starttirahaa ja ansiopäivärahaa/soviteltua päivärahaa ei myönnetä samanaikaisesti, jolloin jatkossa hakija käytännössä valitsee kumpaa etuutta hakee.
Työttömyysturvan aktiivimallin mukaisen aktiivisuusedellytyksen voi myös täyttää toimimalla yrittäjänä.  Yrittäjillä aktiivisuusedellytys täyttyy, jos yritystoiminnasta on tuloa 241,04 euroa 65 maksupäivän aikana.
 
 

Työttömyyspäivärahan aktiivimalli voimaan, omavastuuaika lyhenee viiteen päivään 1.1.2018 alkaen

test

Työttömien työnhakijoiden aktiivisuutta aletaan seurata 1.1.2018 alkaen. Mikäli työtön työnhakija ei täytä aktiivisuusedellytystä, hänen työttömyysetuutensa tasoa leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 etuuden maksupäivän eli noin kolmen kuukauden ajan. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.

Aktiivisuuden seuranta tarkoittaa sitä, että työttömän työnhakijan on täytettävä 65 etuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana niin kutsuttu aktiivisuusedellytys, jotta hänelle voidaan maksaa etuutta täysimääräisenä tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää. Maksupäivillä tarkoitetaan päiviä, joilta maksetaan työttömyyspäivärahaa täytenä, soviteltuna tai vähennettynä.
Vuoden 2018 alkaessa etuutta saavilla henkilöillä 65 maksupäivän tarkastelujakso alkaa 1.1.2018. Tämän jälkeen tarkastelujaksot alkavat sitä mukaa, kun työtön alkaa saada työttömyyspäivärahaa.
Aktiivisuusedellytys täyttyy, jos 65 maksupäivän aikana

  • on työssä yhteensä yhden palkansaajan työssäoloehtoviikon verran eli 18 tuntia
  • ansaitsee yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (2018: 241 euroa)
  • on yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa tai
  • viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa tai
  • viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta maksetaan työttömyysetuutta.

Yhdistelmiä edellä mainituista aktiivisuuden osoittamisen tavoista ei voida laskea yhteen. Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että.
Työttömyyskassat seuraavat aktiivisuutta
Tarkastelujaksoja seuraavat, aktiivisuuden tutkivat ja päätökset aktiivisuusedellytyksen täyttymisestä antavat työttömyysetuuksien maksajat eli työttömyyskassat ja Kela. Jos aktiivisuusedellytyksen katsotaan täyttyneen, etuus maksetaan seuraavalta 65 maksupäivältä täytenä. Ensimmäiset etuuden alentamista koskevat päätökset annetaan käytännössä huhtikuussa 2018.
Seuraava 65 maksupäivän aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa edellisen jakson päättyessä. Lisäksi tietyissä tilanteissa, muun muassa työssäoloehdon täyttyessä tai yli 2 viikkoa kestäneen kokoaikatyön jälkeen, tarkastelujakso alkaa alusta ja etuutta maksetaan täytenä seuraavat 65 maksupäivää. Myös karenssin jälkeen tarkastelujakso alkaa alusta ja etuutta maksetaan täytenä seuraavat 65 maksupäivää.
Tietyissä tilanteissa etuutta saavan aktiivisuutta ei seurata eikä etuuden tasoa myöskään alenneta. Aktiivisuusedellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos työnhakija

  • on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa päätöstä
  • työskentelee omais- tai perhehoitajana
  • saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta
  • yhdenjaksoinen työttömyyspäivärahan saanti kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää.

Työttömän työnhakijan kannattaa ilmoittaa etuuden maksajalle tällaisesta tilanteesta viipymättä.
Omavastuuaika lyhenee viiteen päivään
Aktiivimallin myötä työttömyyden alussa asetettava korvaukseton omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen niillä, joilla omavastuuaika alkaa 1.1.2018 tai sen jälkeen.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen niin kutsutusta työttömyysturvan aktiivimallista 19.12.2017. Laki tulee voimaan 1.1.2018.

Lähde www.tyj.fi
 

Päivärahan verotus 1.1.2018 alkaen ja verokorttien toimittaminen

test

Uudet verokortit tulevat voimaan 1.2.2018. Vuoden 2017 verokorttisi on voimassa vielä tammikuun 2018 ajan. Nollaamme verokorttisi tulokertymän vuodenvaihteessa ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.
Verottajan automaattisesti kotiin postittamaa palkkaverokorttia ei tarvitse toimittaa SYT-kassaan, koska työttömyyskassat saavat nämä samat tiedot suoraan verottajalta. Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos toimitat SYT-kassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.
Muutosverokortin tiedot eivät välity SYT-kassaan automaattisesti, joten muutosverokortti täytyy lähettää tai postittaa SYT-kassaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä esim eAsioinnin kautta.
Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua osoitteesta www.vero.fi/verokortti. Verkkopalvelussa voit, joko tulostaa verokortin itse tai tilata verokortin suoraan SYT-kassaan. Jos tilaat verokortin suoraan SYT-kassaan, se ei ole kassassa saman tien, koska se lähetetään postitse. Tämä kannattaa ottaa huomioon, sillä postinkulku voi kestää pari päivää.
 
Lisätietoja verohallinnon sivuilta.
 

Kohti vuotta 2018

test

Kaikki talouden mittarin viittaavat kasvun jatkumiseen vuonna 2018. Samaan aikaan kokonaistyöttömyys laskee suhteessa paljon hitaammin, ja yhä selkeämmin sen syyksi osoittautuvat rakenteelliset syyt. Esimerkiksi ICT-ala olisi valmis palkkaamaan tuhansia työntekijöitä, mutta osaavaa työvoimaa ei tahdo löytyä.
Viime vuosina koulutuksesta on leikattu, mutta tämä konkretisoituu nyt siis osaamispulana. Rahaa pitäisi saada reippaasti etenkin erilaiseen muuntokoulutukeen, jolla vanhentunutta osaamista saataisi päivitettyä tämän ajan tarpeisiin.
Työttömyys kuitenkin vähenee, mikä näkyy myös SYT-kassassa. Hakemuksia saimme tammikuussa 2017 yhteensä 1090, kun marraskuussa luku oli 802, eli vuoden aikana pudotusta oli 26 %.

 
 
 
 
 
 
Myös euromääräinen päivärahan maksu on laskenut merkittävästi. Kun tammikuussa maksoimme etuuksia lähes 1,2 miljoonaa euroa, niin marraskuussa enää 970 000 euroa. Laskua oli lähes 18 prosenttia. Kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi kassan jäsenmaksu laskee 2,65 prosentista 2,25 prosenttiin eli verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan alle 13 €/kk.

 
 
 
 
 
 
 
 
Näistä positiivisista tunnelmista siirrytään ensi vuoteen, jolloin työttömyysturvalakiin tulee muutama merkittävä muutos. Ensinnäkin alkavan yrittäjän yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Eli jos saa yritystoiminnasta tuloa, maksetaan soviteltua päivärahaa. Uskomme tämän rohkaisevan työttömiä aloittamaan yritystoimintaa. Toivottavasti huomaavat myös liittyä SYT-kassaan, koska usein kassajäsenyys jää vaihtamatta kun siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi.
Toinen merkittävä muutos on ns. aktiivimallin käyttöönotto. Tästä emme ole ihan yhtä ilahtuneita. Aktivoiminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa, mutta kun katsomme tätä mallia puhtaasti kassan näkökulmasta, niin toteutus on maksajille, eli kaikille työttömyyskassoille ja kelalle, työlästä ja perustuu manuaaliseen työhön. Olemme kehittäneet tietojärjestelmiämme ja automatisoineet prosessejamme niin, että päivärahan maksu sujuisi nopeasti ja tehokkaasti. Aktiivimallin toteutus ei harmillista kyllä ole nopeaa eikä tehokasta. Aiomme kuitenkin hoitaa asian niin, etteivät työttömät jäsenemme kärsi vaan saavat päivärahansa viiveettä. Kassamaailmassa olemmekin todenneet, että tällä puolella aktivoinnissa ainakin onnistutaan hyvin!
Nyt on kuitenkin aika siirtyä hetkeksi juhlapyhiä viettämään.
Lämmin Kiitos kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta 2018
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Lämmin Kiitos kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta 2018

Aktivointia vai aktivointia

test

Ensi vuoden alkuun odotellaan lakimuutosta työttömien aktivoitumisesta. Suunniteltu aktiivimalli menee lyhyesti niin, että mikäli työtön ei kolmen kuukauden jaksoissa osoita aktiivisuutta työpätkällä, koulutuksella tai esim. yrittäjyydellä, hänen päivärahansa laskee 4,65 %.
Aktivointi on ehdottomasti kannatettava ja suositeltava toimintamalli. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että sen sijaan että aktivoitumisesta palkittaisiin, hallituksen esityksen mukaan aktivoitumattomia rangaistaan. Ei oikein kuulosta nykyaikaiselta eikä kannustavalta toimintamallilta.
Itse kannattaisin ajattelutapaa, jota on jo tähän astikin toteutettu, eli palkitaan korkeammalla päivärahalla niitä, jotka osoittavat aktiivisuutta. Voisi enemminkin miettiä, että olisiko perustasoa syytä hieman alentaa, mikäli muutoksella haetaan säästöjä. Tosin säästöjä saadaan ensi vuoden alussa jo muutoinkin, kun etuuksissa yleisesti sovellettavat indeksikorotukset on jäädytetty, eli onkohan tässä mitään järkeä?
Lakimuutosta ei ole vielä vahvistettu, ja siihen liittyviä perustuslaillisia ongelmia yritetään ratkoa. Ongelmana on ennen kaikkea kysymys siitä, onko työttömien joka puolella Suomea mahdollista löytää töitä tai koulutusta. Perustuslain mukaan ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti eli aika huonolta näyttää sen osalta.
Mikäli muutos kuitenkin astuu voimaan, työttömyysetuuksien maksajilla astutaan digitalisaation ja automaattimaksatuksen hyödyntämisessä aika monta askelta taaksepäin. Hakemukset pitäisi jatkossa käsitellä manuaalisesti, konekielisiä päätöksiä ei edes selvissä tapauksissa voitaisi antaa. Ja hyvä lukija, luet viestiäni aivan oikein – maksatukseen tulee vääjäämättä viivytystä. Kaikkein eniten tästä kärsivät kokonaan työttömät, joilla ei ole muuta tuloa kuin työttömyysetuus.
Yritämme edelleen kehittää tietojärjestelmiämme ja luoda niin paljon automatikkaa kuin ikinä mahdollista, jotta työttömät jäsenemme kärsisivät mahdollisimman vähän. Jokainen muutos lainsäädännössä merkitsee kuitenkin suuria muutoksia järjestelmiin, joilla kassat maksavat päivärahaa jäsenilleen. Jos laki tulee voimaan joulunpyhinä, on aika haasteellista saada järjestelmä toimimaan oikein 1.1.2018.
Olisiko viisainta, että me kaikki aktivoituisimme ja löisimme viisaat päämme yhteen ja keksimme yhdessä paremmat tavat työllistää ja kouluttaa työttömät muuttuville työmarkkinoille, joita itse kukin voi näinä päivinä käydä ihmettelemässä esimerkiksi SLUSH –tapahtumassa. Maailma muuttuu idea kerrallaan, muutummeko mukana?
joulukuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

Maailma muuttuu idea kerrallaan, muutummeko mukana?