Kesä-elokuun palveluajat

test

SYT-kassan puhelinpalvelu on avoinna kesällä 19.6. – 31.8.2017 ma-to klo 9-11. Puhelinpalvelun numero on (09) 622 4830.

SYT Suomiareenalla 10-12.7.2017

test


SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 10. – 14.7.2017. SYT on mukana SuomiAreenan kansalaistorilla ma-ke 10-12.7, telttapaikka nro 51a. Kts kartta http://suomiareena.fi/kansalaistori/yleista
SYT järjestää 10.7.2017 klo 10-11.15  Porin kaupungintalon pihalla, hallituskatu 12, tulevaisuuskeskustelun otsikolla paluu tulevaisuuteen vai menneisyyteen.  SYT:n järjestämässä keskustelussa puhuvat mm. Stan Saanila, Heikki Hiilamo, Jaakko Männistö, Silvia Modig, Timo Lindholm ja Merja Jokinen. Keskustelua ennen on näyttelijä Lars Hjeltin 15 minuutin näytelmä satavuotiaan Suomen historiasta.
Puheenvuoro MTV:n lavalla ti 11.7 klo 12.20-12.40, lavalla lapset haastavat ja palkitsevat Suomen uhkarohkeimman yrittäjän 2017. Uhkarohkein yrittäjä-kilpailu on käynnissä 2.7.2017 saakka osoitteessa http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html. Katso kilpailun mainosvideo: https://m.youtube.com/watch?v=wTBore6efAw
Tule vierailemaan SYT:n teltalla ja kuuntelemaan keskustelujamme.
Kansalaistorin kartan löydät tästä.SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.
 

Viime vuonna uhkarohkeimmiksi yrittäjiksi valittiin GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. Palkinnon jakoi viime vuonna yrittäjä Jethro Rostedt sekä kassanjohtaja Merja Jokinen.
Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 11.7.2017 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 12.20–12.40.

Kuka on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2017? Ilmianna hänet meille

test

Suomen uhkarohkeimman yrittäjän. Kilpailun keulakuvana toimii tänä vuonna uutisvuodosta tuttu yrittäjä Stan Saanila.

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa.
Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille ja voit voittaa lipun Slush 2017-teknologia ja kasvuyritystapahtumaan www.slush.org
Suomen uhkarohkein yrittäjä-kilpailulla etsitään yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkehalla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
Kilpailun keulakuvana toimii tänä vuonna uutisvuodosta tuttu yrittäjä Stan Saanila. Voit ilmiantaa uhkarohkeimman yrittäjän netissä uhkarohkeinyrittaja.fi. Kilpailu päättyy 2.7.2017.
Viime vuonna uhkarohkeimmiksi yrittäjiksi valittiin GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 11.7.2017 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 12.20–12.40.
Kilpailuun voit osallistua: http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html
Katso kilpailun mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=jQ6u0hpliXM&t=52s
 
Viime vuonna uhkarohkeimmiksi yrittäjiksi valittiin GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila.

 
 
 
 

Yrittäjän usko huomiseen todella vahvaa – eniten huolestuttaa Suomen talouskehitys

test

Yrittäjä luottaa yrityksensä menestykseen ja huomiseen. Tämä todettiin Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa, jossa kartoitettiin yrittäjän tulevaisuudenuskoa sekä huolenaiheita. Vastaajista 79 prosenttia kokee tilanteensa yrittäjänä juuri nyt melko tai erittäin positiivisena. Tulevaisuutensa näkee valoisena vielä suurempi osuus, 83 prosenttia.
Vaikka yrittäjien tulevaisuudenusko on positiivinen signaali SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen muistuttaa talouden realiteeteista.
– Tällä hetkellä puhutaan paljon työn muuttumisesta. Yrittäjien luottamus omaan tekemiseen on kuitenkin poikkeuksellisen vahvaa, sillä peräti 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä ei ole järjestänyt omaa työttömyysturvaansa. Kuitenkin digitalisaation ja robotiikan myötä kokonaisia ammatteja tulee käytännössä katoamaan. Myös yrittäjyyden arvioidaan lisääntyvän, jolloin myös kilpailua tulee lisää, sanoo Jokinen
Tilastojen mukaan Suomessa on noin 300 000 työttömyysturvalain mukaisesti luokiteltavaa yrittäjää, koska myös yrityksen osaomistajat ja yrittäjän yritystoiminnassa työllistyneet perheenjäsenet ovat lain mukaan myös yrittäjiä.  Silti vain noin 12 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassoihin. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 80 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä laisinkaan. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
Riittävätkö eläkkeet tulevaisuudessa? Eläkeköyhyys uhkaa yrittäjiä
Tutkimuksen mukaan yrittäjää eivät niinkään huolestuta työn muutos tai kiristyvä kilpailu vaan työttömyyden lisääntyminen, julkisen talouden maksurasite sekä eläkkeiden riittävyys tulevaisuudessa.  Ylipäätään vastaajat pelkäävät, että Suomen talouden kokonaistilanne heikentyy jatkuvasti kohti kestämätöntä tilannetta.
– Toimialoista kuljetus ja varastointi sekä kiinteistöalan toiminta ovat muita enemmän huolissaan kehitystrendeistä. Luottavaisimmin mielin ollaan teollisuudessa, rakentamisessa sekä palveluissa. Töitä arvioidaan riittävän tulevaisuudessa etenkin palveluissa, rakentamisessa, terveys- ja sosiaalialalla sekä ICT- alalla, kertoo Jokinen
60 prosenttia tutkimukseen vastaajista maksaa yrittäjän eläkevakuutusta eli YEL-vakuutusta tulojensa mukaan. Jos vakuutusta ei makseta, perusteluissa mainitaan tavallisimmin, että maksuihin ei ole varaa tai niitä ei kannata maksaa.
– Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon, mainitsee Jokinen
Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat vakuutusmaksut. Eläkemaksut ovat verovähennyskelpoisia.
– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä vakuutusmaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena. Se ei kuitenkaan kannata, sillä pieni työtulo kostautuu huonompana sosiaaliturvana ja eläkkeenä. Osa yrittäjistä on toki voinut kasvattaa eläkettään tekemällä yrittämisen ohella palkkatyötä. Jos se ei riitä, hyvällä tuurilla yrittäjä saa myytyä yrityksensä ennen eläkepäiville jäämistä. Riski on kuitenkin suuri, Jokinen muistuttaa.
Alhaisesta eläkevakuuttamisesta on seurannut se, että yrittäjien eläkkeet ovat palkansaajien eläkkeitä pienemmät.  Esimerkiksi vuonna 2015 keskimääräinen maksussa ollut yrittäjän eläke oli noin 1 100 euroa.
Tutkimukseen vastaajat arvioivat kuitenkin tulevaksi eläkkeekseen 2149 euroa. Tavallisimmin odotetaan eläkettä 1000–3000 euron väliltä. Mediaani eläkeodotus on 2000 euroa. Kun kysytään kohtuullisena pidettävää eläkettä, summa nousee peräti 2979 euroon, mediaanina 2500 euroon.
SYT-kassa toteutti tutkimuksen nyt toista kertaa, edellinen tutkimus on vuodelta 2015. Tutkimukseen vastasi 2321 yrittäjää, joista kassan nykyisiä jäseniä on 18 prosenttia. Vastaajien yrityksistä 41 prosenttia toimii valtakunnallisilla markkinoilla Suomessa, kansainvälisillä markkinoilla toimii 12 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Vastaukset kerättiin sähköisenä tutkimuksena ja puhelinhaastatteluina.
Tulevaisuustutkimuksen raportti:  SYT-kassa-Tulevaisuustutkimus 2017 9.6.2017
 

Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon