Susan Äijälä SYT-kassan johtoon

test

Erikoiskaupan yrittäjä Susan Äijälä on valittu tänään Suomen suurimman yrittäjien työttömyyskassan SYT-kassan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi.
Kassan kokouksessa puhunut Äijälä onkin ilahtunut siitä, että yrittäjät ja itsensätyöllistäjät kokevat työttömyyskassan jäsenyyden tärkeämmäksi kuin ennen.
-Varsinkin juuri toimintansa aloittavat yrittäjät pitävät työttömyysvakuutuksen ottamista hyvin luonnollisena tapana hoitaa sosiaaliturvaansa, koska talous on syklistä ja seuraava taantuma tulee vääjäämättä 2020-luvun alkupuolella, sanoi Äijälä
Hänen mukaansa juuri nyt on hyvä hetki varautua epävarmoihin aikoihin ja liittyä kassan jäseneksi, koska yrittäjän pitää olla kassan jäsenenä vähintään 15 kuukautta, jotta hän voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. SYT-kassaan onkin liittynyt tämän vuoden aikana lähes 1800 uutta jäsentä
-Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja suhteellisen edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan.  Toki yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta. Yrittäjäkassat maksavat päivärahasta itse noin 40 % kun taas palkansaajakassojen osuus on 5,5 %, Äijälä täsmensi.
Kevytyrittäjät ovat löytäneet SYT-kassan
Laskutusosuuskuntien kautta työllistyvät ns. kevytyrittäjät voivat myös vakuuttaa itsensä SYT-kassassa, kun heidän eläkevakuuttamisen laji muuttui, työeläkeyhtiöiden linjauksen myötä, toukokuun alussa työntekijän TyEL:stä yrittäjän YEL-vakuutukseen. Lukuisat kevytyrittäjät ovatkin huomanneet muutoksen positiivisen ilmiön ja liittyneet SYT-kassan jäseneksi.
-Työeläkeyhtiöiden linjaus oli oikeudenmukainen. Nyt kevytyrittäjät eivät ole enää väliinputoajien asemassa työttömyysturvassa. Päätoimiset kevytyrittäjät voivat liittyä yrittäjäkassan jäseneksi ja näin ollen kerryttää oikeuden yrittäjän ansiopäivärahaan. Tämä muutos parantaa tuhansien itsensätyöllistäjien sosiaali- ja työttömyysturvaa.  Nyt kuitenkin tarvitaan vielä uutta ajattelua sen suhteen, että yrittäjyys ja palkkatyö voisivat rinnakkain kerryttää vakuutuskautta ja toisaalta, että yritystoiminta voitaisiin katsoa helpommin sivutoimiseksi, sanoi Äijälä
SYT-kassan ylintä päätösvaltaa käyttävä kassan kokous valitsi 19.5.2017 Lappeenrannassa Susan Äijälän SYT:n uudeksi puheenjohtajaksi. Äijälä seuraa tehtävässä kuusi vuotta kassaa johtanutta Talousjuristit Oy:n osakasta, varatuomari Juhani Hopsua.
Äijälä on toiminut yrittäjänä vuodesta 2006 lähtien ja hän ollut mukana SYT-kassan hallituksesta vuodesta 2011 lähtien.  SYT-kassan uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin asianajaja Esa Airaksinen, Asianajotoimisto Esa Airaksinen.

SYT-kassan ylintä päätösvaltaa käyttävä kassan kokous valitsi Susan Äijälän uudeksi puheenjohtajaksi. Äijälä seuraa tehtävässä kuusi vuotta SYT-kassaa johtanutta Talousjuristit Oy:n osakasta, varatuomari Juhani Hopsua.

Lähtökuopissa yrittäjyyteen

test
“Unelmaani vei eteenpäin ajatus, että voisi tehdä juuri sitä mitä parhaiten osaa. Voisi olla oma pomonsa. Voisi valita mihin keskittyä. Voisi hankkia mielenkiintoista lisäkoulutusta ja todeta, että vielä voi saada aikaan jotain erilaista vielä tässä elämässä”.

Keväällä 2016 tein päätöksen ryhtyä yrittäjäksi. Olen koko tähänastisen työurani ollut toisen työnantajan palveluksessa toimien asiantuntijatehtävissä museo- ja huutokauppa-alalla. Nyt olisi sopiva aika tehdä muutos työelämässäni.
Fakta oli myös se, ettei valintani ollut omani ja ”täysin vapaaehtoinen”. Jäin työttömäksi. Työnäkymät melkein viisikymppiselle eivät näyttäneet kovin valoisilta. Olin monesti aiemmin miettinyt millaista olisi ryhtyä yrittäjäksi. Pitäisi olla humanistin koulutuksen lisäksi myös kaupallista koulutusta. Pitäisi olla suvussa yrittäjätaustaa. Pitäisi olla paljon pääomaa. Väärin, väärin, väärin. Lisäkoulutusta voi hankkia, yrittäjäsukutausta on vain pinttynyt myytti, pääomahan minulla on – paljon osaamista, verkostoja jne. –  muuta esim. taloudellista tukea on saatavilla. Tietysti aikamoista riskinottoa yrittäjäksi lähteminen vaatii, mutta mitkä olivat vaihtoehdot. Jäädä ansiosidonnaiselle odottamaan, että töitä tarjottaisiin?
Unelmaani vei eteenpäin ajatus, että voisi tehdä juuri sitä mitä parhaiten osaa. Voisi olla oma pomonsa. Voisi valita mihin keskittyä. Voisi hankkia mielenkiintoista lisäkoulutusta ja todeta, että vielä voi saada aikaan jotain erilaista vielä tässä elämässä.
Viime kevät, kesä ja syksy kuluivat pohdiskelun, opiskelun, laskelmien, suunnittelun, verkostojen verestämisen ja uusien luomisen merkeissä. Oli onnekasta tuntea ja huomata, että en ole yksin painiskelemassa näiden asioiden parissa. Sain valtavasti tukea eri tahoilta; valtiolta (TE-toimisto, verovirasto), kaupungilta (NewCo, Helsingin uusyrityskeskus), muilta yrittäjiltä, entisiltä kollegoilta, eri yhteisöiltä, unohtamatta lähitukiverkostoani, joka jaksoi ja jaksaa edelleen valaa uskoa ja innostua kanssani yritysideastani ja sen kannattavuudesta. Suuri merkitys oli myös rohkaisuilla puhua ääneen ja kertoa avoimesti tilanteestani. Ei ole häpeällistä eikä tavatonta olla työtön ja joutua vaihtamaan työelämän suuntaviivoja. Se on osoittautunut suureksi mahdollisuudeksi.
Muutaman asian haluan mainita vielä tarkemmin, TE-toimisto järjesti yrittäjä-kurssin korkeakoulutaustaisille yrittäjäksi aikoville. Pääsin tähän kuukauden mittaiseen koulutukseen, jonka järjesti Valmennuskeskus. Sen systemaattisesti rakennettu sisältö sekä ammattitaitoiset kouluttajat Marika Roth ja Pia Petäjä valoivat ryhmäämme todellisen yrittäjähengen.
Tästä kehittyi minulle henkilökohtaisesti todella tärkeäksi muodostunut Creatiimi -yhteisö – 15:n aloittavan yrittäjän porukka, jonka kanssa saatoimme vaihtaa ajatuksia kokemuksia, ideoita, myös epätoivon hetkiä ja onnistumisia. Vuorotellen joku meistä on rekisteröinyt yrityksen. Jotkut ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Tapaamme säännöllisesti edelleen ja sparraamme toisiamme. Myöskään ei voi unohtaa hyvän kirjanpitäjän merkitystä, joka monen asi antuntijan mukaan on ”yrittäjän paras ystävä”. Tämän kyllä myös allekirjoitan.
Yrittäjänä aloittamisen varjopuolena olen kokenut mm. tiedonsaannin vaikeuden. Verkkoviidakko jossa elämme, on hämmästyttävän monimutkainen ja aikaa viepä. Myös markkinointiosaaminen on taito, jota ei ole korostettu tarpeeksi missään vaiheessa – ilman tätä ei ole asiakkaita ja kassavirtaa. Tässä vaiheessa se viekin leijonanosan työpäivästäni – sparraajani tekee kanssani korvaamatonta työtä. Haastavaa on myöskin uskaltaa laskuttaa ja hinnoitella oikein ja tarpeeksi, jotta on mahdollista peittää kustannukset ja tehdä vielä tulostakin.
Olen kiitollinen SYTille, jonka jäsen nykyään olen, siitä että saan kertoa omista kokemuksistani yrittäjyyden alkutaipaleella. Nyt on ensimmäinen kvartaali takana ja olen päässyt jo jonkinlaisten rutiinien herraksi. Katson innostuksella tulevaan ja uusiin mielenkiintoisiin haasteisiin. Kevät tulee iloisella ja vaihtelevaisella kohinalla.
Jutun kirjoittaja,
Mari Wilenius
Taidearviointi kultainen Valööri
www.valoori.fi