Laskutusosuuskuntien kautta työllistyvät YEL:in ja yrittäjän työttömyysturvan piiriin 1.5.2017 lähtien

test

Laskutusosuuskuntien kautta työllistyvät ns. kevytyrittäjät voivat myös vakuuttaa itsensä SYT-kassassa, kun eläkevakuuttamisen laji muuttuu 1.5.2017 työntekijän TyEL:stä yrittäjän YEL-vakuutukseen. SYT:n jäseneksi voi liittyä, jos YEL-vakuutuksen vahvistettu vuosityötulo on vähintään 12 564€.
Ansiopäivärahaan on oikeus yrittäjäkassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 kuukauden ajan, ja joka on vakuutettuna ollessaan täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.
SYT-kassaan voi liittyä koska tahansa. Kassaan liitytään liittymislomakkeella. Jäsenyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin liittymislomake saapuu kassaan ja josta alkaen myös jäsenmaksu on maksettu. Jäsenmaksua maksetaan liittymiskuukaudesta lukien. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Laske jäsenmaksusi ja päivärahasi suuruus laskureilla.
 

Jos kevytyrittäjän työtulot ylittävät 12 564 euroa vuodessa, YEL-vakuutettu yrittäjä voi liittyä yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi ja kerryttää yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa.

 
 

Kokouskutsu kassan kokoukseen 19.5.2017 klo 10

test

SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSA                                                     ESITYSLISTA
 
KASSAN KOKOUS
Aika: Perjantai 19.5.2017 klo 10
Paikka: Lappeenrannan kylpylä, Lasiterassi, Ainonkatu 17, 53100 Lappeenranta

  1. Kokouksen avaus
  1. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
  1. Pöytäkirjan tarkastajien (2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta
  1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  1. Esityslistan hyväksyminen
  1. Hallituksen toimintakertomus, tilipäätös ja tilintarkastajien kertomus vuodelta 2016

6.1. tilinpäätöksen vahvistaminen
6.2. esitys yli- tai alijämän käytöstä

  1. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen

Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja kassanjohtajalle.

  1. Hallituksen ja hallintoelinten jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot
  1. Hallituksen jäsenten vaalit

Nykyisen hallituksen kokoonpano:
Puheenjohtaja:                                                   Varapuheenjohtaja:
Toimitusjohtaja Juhani Hopsu                            Toimitusjohtaja Susan Äijälä
Varsinainen jäsen:                                         Varajäsen:
Asianajaja Esa Airaksinen                                     Yrittäjä Auli Suutarinen
Sairaanhoitajayrittäjä Päivi Peltomaa                Yrittäjä Ann-Sofi Ilkka
Yrittäjä Juha-Pekka Harju                                    Yrittäjä Pasi Vänttinen
Yrittäjä Christoffer Wiik                                        Yrittäjä Harri Kekkonen
Toimitusjohtaja Susan Äijälä                               Yrittäjä, KTM Max Gylling
Kassan 1.1.2017 voimaan tulleen sääntömuutoksen myötä hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä, kun aiemmin kokoonpano oli puheenjohtaja, viisi jäsentä sekä puheenjohtajaa lukuunottamatta jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. Nykyisen puheenjohtajan Juhani Hopsun toimikaudet ovat täynnä ja erovuorossa ovat Esa Airaksinen (varalla Auli Suutarinen) sekä Christoffer Wiik (varalla Harri Kekkonen).
9.1. Toimitetaan puheenjohtajan ja hänen varamiehen vaali kaudelle 2017-2020.
9.2. Toimitetaan kahden hallituksen jäsenen ja heidän varajäsenensä vaali toimikaudelle 2017-2020.

  1. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta vuodelle 2017
  1. Jäsenmaksun perusteiden määrääminen vuodelle 2018
  1. Päätetään sijoitustoiminnan periaatteista
  1. Kassan sääntöjen muuttaminen
  1. Työttömyyskassajärjestelmään suunnitellut muutostavoitteet
  • lainsäädäntötavoitteet
  • muutosten vaikutukset kassojen toimintaan
  • kassojen välisen yhteistyön kartoittaminen
  1. Ilmoitusasiat ja keskustelua
  1. Kokouksen päättäminen

Muita kuin edellä mainittuja asioita ei saa ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäviksi.
Työttömyyskassan toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien kertomus vuodelta 2016 pidetään nähtävänä kassan toimistossa 8.–18.5.2017.
Kaikki SYT-kassan jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan kokoukseen. Pyydämme ilmoittautumaan ennakkoon keskiviikkoon 17.5.2017 mennessä, sähköposti neuvonta@syt.fi, fax (09) 622 4830 tai puhelin (09) 622 4830.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
 
Helsingissä 20. päivänä huhtikuuta 2017
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa
Hallitus
 
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
toimeksisaaneena

Työttömyyskassoista työttömyystavarataloja

test

Työttömyyskassojen asemaa ja tehtäviä pohditaan jatkuvasti. Lähtökohtaisesti työttömyyskassat ovat yksityisiä toimijoita, jotka hoitavat julkista tehtävää, eli suurin osa kassojen maksamista etuuksista on rahoitettu julkisilla varoilla.
Palkansaajakassat rahoittavat itse etuusmenoistaan 5,5 % ja yrittäjäkassat noin 40 %. Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana. Kassaan kuulumaton voi saada työttömyyden aikana Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 696 €/kk.
Yleinen työttömyyskassa YTK avasi isosti aamun lehdissä, että työttömyyskassat ja Kela voisivat hoitaa työnvälitystä. Tämä sopisi sikäli hyvin kassojen toimintakenttään, koska vuoden 2019 alussa osa TE-toimistojen tehtävistä siirtynee kassoille ja Kelalle ja toisaalta siksi, että kassoissa ja Kelassa tiedetään ne henkilöt, jotka ovat työttöminä ja hakevat päivärahaa. Työnhakijoilta jäisi tässä systeemissä yksi välikäsi työttömyysasioiden hoidossa pois, kun ei tarvitsi asioida TE-toimistojen kanssa. TE-toimistot muuttunevat maakuntauudistuksen myötä jo nykyisilläkin suunnitelmilla joksikin ihan muiksi toimijoiksi, ja tämä voisi olla luonteva askel eteenpäin.
Tänä päivänä työtä välittää TE-toimisto sekä lukuisat yksityiset työnvälittäjät.  YTK:n toimitusjohtajan Auli Hännisen mukaan YTK-kassa tekisi yhteistyötä jo olemassa olevan toimijan kanssa. Myös jotkin ammattiliitot ovat kertoneet kiinnostuksestaan välittää työtä juuri yhdessä ulkoisen toimijan kanssa. Haluaisin katsoa asiaa vähän pidemmälle ja miettiä tehokkaampaa synenergiaa.
Voisiko alustataloudessa eri toimijat yhdistää niin, että työttömälle riittäisi kirjautuminen yhteen paikkaan, mistä hän voisi kartoittaa kaikki profiiliinsa sopivat työpaikat? Järjestelmä vaatisi toki aika paljon yhteistyötä yksityisiltä toimijoilta tai ainakin uuden ajatuksen työnvälittäjien kustannusten ja palkkioiden muodostumistekniikasta.
Yksittäiselle työnhakijalle se olisi huikea parannus sen sijaan, että hänen pitää etsiä avoimia työpaikkoja tai jättää työnhakuilmoituksia useaan verkkopalveluun. Myös työntekijää hakeva yritys tai organisaatio saisi kattavamman kontaktipinnan.
Työnhakuun liittyvän prosessin siirto ei kuitenkaan ole kokonaisuutena ihan näin simppeli juttu. Saadakseen työttömyysetuutta pitää työnhakijan olla aktiivinen. Jos esimerkiksi työtön ei ota tarjottua työtä vastaan, hän ei hae tarjottua työtä tai hän eroaa työstään ilman hyväksyttävää syytä, TE-toimisto määrää siitä hänelle ns. karenssia eli korvauksetonta määräaikaa.
Mikä on tai mikä taho haluaisi olla tulevaisuudessa se ”pahis” ja karenssien jakaja? Itse näkisin aika herkullisena tilanteen, että kassa voisi välittää jäsenilleen töitä ja maksaa etuutta, mutta joku toinen taho esim. maakunta hoitaisi karenssien antamiset jatkossa.
Työttömyyden hoitaminen ja työttömyysetuuksien maksaminen ovat nyt erityisen aktiivisen keskustelun ja kehittämisen kohteena. Vahvuutena meillä Suomessa on hyvin toimiva kassajärjestelmä, jonka ympärille kokonaisuus on hyvä rakentaa tulevaisuudessa.
keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT

Työttömyyden hoitaminen ja työttömyysetuuksien maksaminen ovat nyt erityisen aktiivisen keskustelun ja kehittämisen kohteena. Vahvuutena meillä Suomessa on hyvin toimiva kassajärjestelmä, jonka ympärille kokonaisuus on hyvä rakentaa tulevaisuudessa.

13 yrittäjää liittyy päivittäin SYT:n jäseneksi

test

Suomen taloudessa on havaittavista hienoista kasvua. Työttömyys on vähenemässä. Kotitalouksien ostovoima paranee. Kuluttajaluottamus on ennätyslukemissa. Helmikuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 44 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Silti alkuvuonna SYT-kassaan on liittynyt 1386 yrittäjää.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat kuten esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros ja yrittäjien asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta. Yhteiskuntamme tarvitsee digiherätysliikkeen, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela.
 

Rohkeasti yrittäjyyteen kevytyrittäjyyden kautta!

test

Kiinnostaako sinua yrittäjyys, mutta et vielä uskalla perustaa yritystä? Mitä jos kokeilisit ensin kevytyrittäjyyttä?
Tule tiistaina 13.6.2017 klo 10 Tampereelle kuulemaan käytännön esimerkkejä kevytyrittäjyydestä ja kevytyrittäjän työttömyysturvasta. Paikalla puhumassa mm. Uusyrityskeskus Ensimetrin kehittämispäällikkö Kaj Heiniö, SYT:n Teemu Ariluoma ja Omapajan toimitusjohtaja Markku Jääskeläinen.
Osoite: Uusyrityskeskus Ensimetri, Technopolis Yliopistonrinne, Kalevantie 2, kokoustila, nh. Pappkoff,  http://www.technopolis.fi/vapaat-toimitilat/tampere/yliopistonrinne/osoite/
Tilaisuudessa kahvitarjoilu

Ti 13.6. klo 10.00 –12.00
Uusyrityskeskus Ensimetri, Technopolis, Yliopistonrinne, kokoustila, nh. Pappkoff