Lakimuutoksia 2017

test

Työttömyysturvalakiin tulee taas vuodenvaihteessa useita muutoksia. Alle olemme koonneet pääkohdat lakimuutoksista.
Päivärahan enimmäisaika lyhenee ja omavastuuaika pitenee
Ansiopäivärahan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Jos työhistoriaa on alle 3 vuotta, päivärahan enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää. Uusi lyhyempi enimmäisaika koskee niitä henkilöitä, joiden päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään 1.1.2017 alkaen. Tänä vuonna omavastuuaika on viisi päivää. Seitsemän päivän omavastuuaika koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Päivärahan taso laskee
Ansiosidonnaisen päivärahan taso laskee 1.1.2017. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee 58/35 prosentista 55/25 prosenttiin 1.1.2017 alkaen.
Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää makseta omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskee opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omaehtoisten opintojen edellytykset väljenee hieman ja opintojen enimmäisaika pitenee 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.
Liikkuvuusavustus

Työttömyyskassat alkavat maksaa vuoden alusta liikkuvuusavustus-nimistä uutta etuutta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pitkän työmatkan päästä. Tarkista oikeutesi liikkuvuusavustukseen  SYT-kassasta, jos vastaanotat työttömänä kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustusta tulee hakea ennen työsuhteen alkamista, mutta aikaisintaan 1.1.2017, jolloin laki tulee voimaan.

Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että

  • sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista
  • työmatkasi on työn alkaessa kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä
  • työaikasi on vähintään 18 tuntia viikossa
  • työsi kestää vähintään kaksi kuukautta
  • olet hakenut avustusta ennen työn alkua.

Liikkuvuusavustuksen suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa ja se on ennakonpidätyksenalaista tuloa. Liikkuvuusavustus maksetaan maksukausittain jälkikäteen.
Liikkuvuusavustuksen maksamisen kesto riippuu työn kestosta seuraavasti

Työn kesto vähintään Avustuksen kesto
2 kk 30 päivän ajalta
3 kk 45 päivän ajalta
4 kk 60 päivän ajalta

Näin haet liikkuvuusavustusta
Jos luulet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, muista hakea avustusta SYT-kassasta ennen työn alkamista. Avustusta ei voi enää hakea työn alettua. Liikkuvuusavustusta haetaan liikkuvuusavustushakemus-lomakkeella Liikkuvuusavustushakemus.

  • Toimita Liikkuvuusavustushakemus ennen työsuhteesi alkamista SYT-kassaan (voit jättää aikaisintaan 1.1.2017)
  • Liitä hakemukseen työsopimus (sopimuksen voi toimittaa myöhemminkin)

Lisätietoja lakimuutoksista voi luke Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TyJ:n sivuilta www.tyj.fi
 
 

Nyt kannustetaan yritystoimintaan konkreettisesti

test

Itsensä työllistävien työttömyysturvaa selvittäneet selvityshenkilöt (Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät ja Maria Löfgren, Akava) esittävät, että kun työtön perustaa yrityksen, toiminta katsottaisiin neljän kuukauden sivutoimiseksi.

SYT kiittää ja kannattaa ehdotusta ja toteaa, että muutos kannustaisi merkittävästi yrittäjyyttä suunnittelevan uskallusta yrittäjyyteen, koska tällöin hänelle maksettaisi soviteltua päiväraha eikä henkilökohtainen talous olisi heti veitsen terällä.
”Samalla saisimme aloittavat yrittäjät kiinni, ja heille voitaisi tiedottaa yrittäjän ansiopäivärahaoikeudesta. Nyt on isona ongelmana väärinvakuuttaminen, eli yrittäjät ovat vuosia palkansaajakassojen jäsenenä, eivätkä voi saada ansiopäivärahaa työttömyyden aikana. Yrittäjien tulee vakuuttaa itsensä ylimenokauden jälkeen yrittäjäkassassa saadakseen oikeuden ansiopäivärahaan”, toteaa SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.
SYT kassa kiittää myös raportin ajatusta yritystoiminnan ja palkkatyön yhteensovittamisesta työttömyysturvassa.
”Olemme jo pitkään esittäneet, että nykyisten työmarkkinoiden moninaistuessa yrittäjän ja palkansaajan työttömyysturvan yhteensovittaminen on ehdottoman tärkeää. Yhä useamman työelämä koostuu erilaisista työrupeamista palkkatyö-yritystoiminta-toimeksiannot jne.”, sanoo Jokinen
SYT pitää tärkeänä, että toimeenpanon tulisi olla selkeää ja läpinäkyvää, jotta ihmiset voivat ennakoida, miten työttömyysturvajärjestelmä toimii erilaisissa tilanteissa.
”Samalla on tärkeää, että järjestelmä on kannustava sen sijaan että se ohjaisia erilaisiin kannattavuuslaskelmiin, jolloin lopputulemana työtä jätetään tekemättä. Pidämme myös tärkeänä perusajatusta, että yritystoimintaan liittyy aina tietty riski, mitä ei sinällään voi korvata etuusjärjestelmällä”, mainitsee Jokinen.
”Edelleen kehittämistä vaatii kevytyrittäjien aseman parantaminen. Tämän vuoden alusta kevytyrittäjät ovat voineet vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassassa, mutta yrittäjien eläkevakuutus YEL on osoittautunut jäykäksi. Lyhyitä yrittäjämäisiä työrupeamia tekevät ovat luontevasti yrittäjiä, joten heidän tulisi voida ottaa YEL-vakuutus, joka edellytetään yrittäjän työttömyyskassan liittymisehtona”, kertoo Jokinen

Oikeaa vai väärää tietoa?

test

Sosiaalinen media on  muuttanut vallankäyttöä ja käsityksiämme ympäröivästä maailmasta. Some-maailmassa oikeaa ja väärää tietoa on hankala erottaa. Kaikkinainen valetieto lisääntyy. Meitä trollataan mennen tullen ja oman mielipiteen muodostaminenkin alkaa olla vaikeaa.
Olemme halunneet uskoa puolueettomaan ja objektiiviseen tiedonvälityksen, mutta luottamus sitäkin kohtaan on saanut syviä lommoja matkan varrella ja erityisesti YLE-gaten vanavedessä. Tulee vaan mieleen, että mitähän vielä. Miten erotamme muunnellun totuuden faktasta?
Itselleni tunti aamuisin Hesarin ääressä on lähes pyhä mindfullness-retriitti, ja huomaan epäilevänä ja kyseenalaistavan lukemaani uudella tavalla. Vielä kun tietää, että media-talot kamppailevat kannattavuuden kanssa, niin mistä heille resurssit pohtivaan journalismiin? Sosiaalinen media kun pursuaa meidän jokaisen omaa tietoa ja mielipidettä.
Itseäni lähes pelottaa, miten paljon väärää tietoa esim. työttömyysturvasta ja yrittäjän työttömyysvakuutuksesta eri sivustoilla liikkuu, kun niitä ei mitenkään pysty oikaisemaan. Ja samaan aikaan suuri joukko ihmisiä niitä totena lukee. Meidän kaikkien pitäisi siten kiivetä ihan uudelle media-kriittisyyden asteelle!
Suomalaisia luonnehditaan rehellisiksi ja sanansa mittaisiksi ihmisiksi. Kaveria on autettu ja heikoimmista on pidetty huolta. Tämän soisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Sosiaaliturvajärjestelmämme alkuperäisen tarkoituksen merkitys tulisi kuitenkin kirkastaa. Eli sosiaaliturvalla paikataan ja tasoitetaan niitä lyhyehköjä aikoja, jolloin omaa ja perheen toimeentuloa ei muutoin, lähinnä työnteolla, voida turvata.
Jos rahavirtojen suunnat jyrkkenevät yhä kasvavien autettavien suuntaan, millä tulopuolen hanaa saadaan kiihtymään? Öljymaat pumppaavat rahapulassa enemmän ”mustaa kultaa”, mutta silloin öljyn hinta laskee eikä tulopuolelle saada kasvua.  Tämän aamun aviisissa toki kerrottiin positiivisia talousuutisia orastavasta talouskasvusta, mutta julkisen talouden kestävyysongelma on edelleenkin ratkaisematta.
Mielestäni meidän on kaikin keinoin pidettävä kiinni arvoistamme, joista meidät maailmalla tunnetaan, luotettavuus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja tasa-arvoisuus. Niiden voimalla voimme saavuttaa ihan uutta kiinnostusta yhteistyökumppanina ja sijoituskohteena, kuten jo tämän syksyiset useat hankkeet (laivat, biojalostamot, slushit yms.) ovat osoittaneet.
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan.
Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan.

 
 
 
 [/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Vaatiiko yrittäjäksi ryhtyminen kohtuuttomasti rohkeutta?

test

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.
Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.
Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.
Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.
Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.
Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.
SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan.
Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan.
[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]