Sosiaalinen media pursui viime viikonvaihteessa ja alkaneella viikolla tarinoita yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvasta ja miten hankalaa asiointi TE-toimistossa on asian tiimoilta. Tällaiset tarinat ja keskustelut huolettavat meitä asiantuntijoita; niissä kerrotaan osat taustoista, mutta jotain jää pois, jolloin tarina saa vääristyneen lopputuleman.
Ilman että kertaan yksityiskohtaisetsi tarinaa, jossa perheenjäsenen edellytettiin täyttävän 12-sivuinen selvitys puolisonsa yrityksestä kun hän jäi omasta palkkatyöstään työttömäksi ja kuinka häntä painostettiin työllistymään perheyritykseen, niin korostan muutamaa perusasiaa.
Työttömyysturvalain säädökset yrittäjästä ja yrityksessä työllistymisestä ovat yksiselitteisiä. Perhesuhde yrittäjään ei tee kenestäkään työttömyysturvalain silmissä yrittäjää eikä mikään laki myöskään velvoita yrittäjää työllistämään perheenjäseniään missään tilanteessa. Perheenjäsen ei siis ole työttömyysturvassa yrittäjä, ellei hän työskentele perheyrityksessä.
Toinen asia on sitten se, että asia aina tutkitaan, kun ilmenee että perheenjäsen harjoittaa yritystoimintaa. Tästä TE-toimistoilla on toimintamalli. Selvittäminenhän sinänsä on perusteltavissa, tiedä sitten pitääkö lomakkeen olla 12-sivuinen… Mutta mikäli perheenjäsenen yrityksessä ei työllistytä, niin toiselle puolisolle/muulle perheenjäsenelle voitaisiin maksaa päivärahaa. Valitettavaahan tässä on se, että tämän asian selvittäminen vie aikaa, koska asiantuntijoita on vähän ja asioiden tutkimisessa lienee erilaisia käytäntöjä eri puolella maata.
Tämä asian vatvominen on harmillista, koska se antaa signaalin yritystoiminnan hankaluudesta ja kuinka silloin pitää pelätä etujen menettämistä lähes mielivaltaisesti. Eli selvästi este halukkuuteen aloittaa yritystoimintaa. TE-toimistoissa on monen asian osalta siirrytty kevennettyyn ilmoitusvelvollisuuteen ja toiminnan painopistettä on tarkoitus siirtää työnvälitykseen ennemminkin kun työttömyyteen liittyvien selvitysten tekemiseen. Hyvä niin. Tällöin olisi perusteltua, että yritystoiminnan selvittäminen annettaisi maksajan tehtäväksi, eli joko työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle. Ainakin meillä SYT-kassalla on rautainen ammattitaito asian hoitamiseen ja hakemusten käsittelyaika on vain muutama viikko, niin uskon vakaasti että tilanne hoituisi aika lailla rivakammin kun me kassat voisimme tehdä selvityksen ja ratkaista asian.
 

 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa
 
 

Työttömyysturvan leikkauksia valmistellut työryhmä on antanut ehdotuksensa työttömyysturvalakiin vuoden 2017 alussa tulevista muutoksista.
Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahaa voitaisiin jatkossa maksaa enintään 400 päivän ajalta nykyisen 500 päivän sijaan. 58 vuotta täyttäneillä kesto säilyisi 500 päivänä. Niille henkilöille, joilla on alle kolmen vuoden työhistoria, voitaisiin maksaa ansiopäivärahaa enintään 300 päivältä. Lisäksi työttömyyden alussa asetettava korvaukseton omavastuuaika pitenisi viidestä päivästä seitsemään päivään. Ehdotuksen mukaan myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotusosan taso laskisi.
Hallitus tavoittelee työllisyysasteen merkittävää nostoa. Hallitusohjelman mukaan hallitus uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja.
Lisätietoja: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-uudistaa-sosiaali-ja-tyottomyysturvaa
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Jokainen hallitus ja melkein jokainen poliitikko sanoo ääneen: “Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä ja yrityksiä”. Kuitenkaan mitään ei tapahdu. Yrityksiä syntyy, mutta ei siihen tahtiin kuin hallitukset toivovat. Miksi näin?
Yksi syy on varmasti siinä, ettei kaikista ole yrittäjiksi. Ehkä askel yrittäjyyteen lyhenee kun työpaikka menee alta ja muita työllistymiskeinoja ei ole näkyvissä. Korkeasti koulutettujen keskuudessa yrittäjyys ei ole ensimmäinen vaihtoehto työllistymiseen eikä yrittäjyydessä ole muutenkaan tarpeeksi imua. Johtuisiko tämä osaksi vääränlaisesta yrittäjän julkisuuskuvasta?
Jos esimerkiksi kysymme kadulla, mitä mieltä ihmiset ovat yrittäjistä? Usein kuulemme väitteen, että yrittäjähän on se rikas kroisos, joka asuu isossa talossa. Hän ajaa Mersulla tai Bemarilla. Hän harrastaa golfia, pukeutuu merkkivaatteisiin ja hän on aina hyvällä tuulella jne.
Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa Suomen yrityksistä on yhden naisen tai miehen yrityksiä, missä yrittäjä tienaa (jos hyvin menee) oman palkkansa ja hän joutuu itse maksamaan omat sosiaalikulunsa eli hän maksaa lakisääteistä YEL-vakuutusta (Yrittäjäeläkettä). Tämän lisäksi hän maksaa kaikki muut liiketoimintaan kuuluvat vakuutukset, verot ja kulut. Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään.
Kun asiaa katsoo tältä kantilta, niin yrittäjä ehkä ei olekaan niin rikas. Hän ei välttämättä aja sillä Bemarilla, harrasta golfia, pukeudu merkkivaatteisiin, eikä hän edes hymyile koko ajan. Tavallisen palkannauttijan kun ei tarvitse ajatella sosiaaliturvansa kuluja. Hänhän on vaan töissä ja saa siitä palkkansa – työnantaja huolehtii hänestä. Yrittäjän pitää sopeuttaa tulot, menot, varat ja velat, jotta hän pystyisi huolehtimaan myös omasta sosiaaliturvastaan.
Jotta hallituksen kaavailemat uudet yritykset syntyvät niin Suomeen on luotava vahva pohja sille, ettei yrittäjä yhtäkkiä jää tyhjän päälle, jos hänen työt loppuvat tai hän sairastuu vakavasti. SYT (Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa) on viimeisten 20 vuoden aikana tehnyt valtavasti töitä yrittäjien sosiaaliturvan eteen ja niin teemme jatkossakin
SYT:ssa on tällä hetkellä 26.000 jäsentä mikä on hyvä luku, mutta suhteutettuna yrittäjien kokonaislukuun se on kuitenkin suhteellisen pieni. Miksiköhän näin?
Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Moni aloitteleva yrittäjä ajattelee, että hänen liikeideansa on niin timantti, ettei mikään voi estää menestystä, mainetta ja mammonaa. Tällöin SYT:n luoma turvaverkko tuntuu kaukaiselta ja mahdottomalta ajatukselta. Eihän yrittäjä voi jäädä työttömäksi. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksestä menee todella hyvin. Mitä jos homma ei menekään niin kuin oppikirjoissa?
Kuka uskaltaa tai haluaa ajaa autoa ilman turvavöitä? Kuka uskaltaa kävellä kadun yli silmät peitettyinä? Tuskin kukaan, mutta yrittäjissä on monia, jotka luulevat ja uskovat, että heillä menee aina hyvin, koska he ovat tähänkin saakka pärjänneet.
Jospa palataan tuohon ensimmäiseen lauseeseen: Suomi tarvitsee lisää yrityksiä. Niitä syntyy varmasti, jos yrittäjillä on turvaverkkoja. Jos yrittäjä tietää, että hän voi elää suhteellisen hyvää elämää vaikka työt loppuu.
En ole pakottamisen puolestapuhuja, mutta olisiko politiikkojen syytä tarkistaa tilanne? Jos halutaan lisää yrittäjiä ja yrityksiä, niin turvankin pitäisi olla yrittäjillä kunnossa.
 
Christoffer Wiik
SYT- kassan hallituksen jäsen
Mediatoimisto Christoffer Wiik Oy
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Kuka on yrittäjä? Yrittäjän määritelmä ei aina ole itsestään selvä. Valtiolla on jopa neljä erilaista tapaa määrittää henkilölle yrittäjä-status.
Yrittäjien eläkevakuutuslaki (YEL) listaa ne henkilöt, jotka pitää vakuuttaa YEL:n mukaan. Yrittäjiä määritellään omaan malliin myös tapaturmavakuutuslainsäädännössä ja työttömyysturvalainsäädännössä. Lisäksi verottajalla on vielä neljäs tapa määritellä yrittäjänä pidettävät henkilöt. Yrittäjältä itseltään vaaditaan kyllä valppautta ottaa niistä kaikesta selvää.
Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää. Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.
Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä, jos hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 326 euroa vuodessa.
Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

• on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

• omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
• omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.
Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.
Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.
Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).
Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.
Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Turussa syntynyt ja nykyisin Raisiossa asuva Krista Oksa aloitti hiusten laiton jo rippikouluikäisenä kun hän teki kavereilleen palmikkoja jalkapallokentän laidalla. Ennen hiushommia tie vei kuitenkin ammattikoulun vaatturilinjalle.
– Sakset pysyvät hyvin kädessä ja osaan leikata ja tehdä vaikka miesten puvun. Parturin hommat kuitenkin kiinnosti vielä enemmän, Oksa sanoo.
– Vaatteen tekeminen vie aikaa monta päivää, mutta tässä kampaajan työssä näkee työnsä tuloksen saman tien. Tykkään tehdä käsilläni ja haluan laittaa hiuksia. Sen takia opiskelin vielä parturi-kampaajaksi Turussa. Oksa aloitti yrittäjäuran Raision Kauppakeskus Myllyn Hiuskeskuksessa syksyllä 2011. Elokuussa 2013 hän aloitti Naantalissa Hiusstudio Frescossa.
SYT-kassasta Oksa kuuli ensimmäisen kerran syksyllä 2012 kun Suomen Yrittäjistä soitettiin ja tarjottiin yrittäjäjärjestön jäsenyyttä. Sen jälkeen tuli toinen soitto SYT-kassasta ja jäsenyys myös kassassa alkoi.
– SYT-kassa tarjoaa taloudellista turvaa, jos jotain yllättävää sattuu. Yrittäjä ei voi koskaan tietää tulevasta, perustelee Oksa jäsenyyttään.
Pöytyällä syntynyt ja Loimaalla parturi-kampaaja-linjan opiskellut Niina Ketvell pääsi harjoittelijaksi Kauppakeskus Myllyn Hiuskeskukseen syksyllä 2011 ja sitä kautta hän tutustui Kristaan. Ketvellin oma yrittäjäura alkoi kesällä 2012.
– Kipinä hiusalalle syttyi minulla jo kotona. Äiti oli aina haaveillut ja puhunut kampaajan urasta ja pienenä laitoin usein pikkusiskoni hiuksia.
– Tämä on hieno ala. Muoti kiinnostaa minua ja saa toteuttaa itseään. En ole katunut päivääkään, että tälle uralle lähdin, Ketvell vakuuttaa.
Hänen mukaansa parasta on kun näkee tyytyväisen asiakkaan hymyn huulilla. Ja lapset ovat ihania asiakkaita kun he näyttävät tunteensa niin aidosti.
– Joskus hartiat ovat kovilla ja kädet väsyvät. Mutta liikunta koiran kanssa illalla auttaa jaksamaan. SYT-kassasta Niina kuuli Kristalta, ja hän liittyi kassan jäseneksi vuonna 2013.
– Halusin liittyä taloudellisen turvan takia. Ja kyllä yksi syy oli se, että Krista perusteli asian minulle niin hyvin.
Kerrostalollinen asiakkaita riittää
Hiusstudio Fresco on nuorekas parturi-kampaamo, jossa nuoret yrittäjät suhtautuvat innostuneesti työhönsä. Parivaljakon ura on vasta alussa ja asiakaskunnan hankinta on vielä käynnissä.
– Tyytyväinen asiakas on tietysti parasta mainosta. Hyvä työ puhuu puolestaan ja suurin osa uusista asiakkaista tuleekin jonkun toisen suosittelemana meille, Ketvell sanoo.
– Teemme myös omaa markkinointia ja jaamme flyereita postilaatikkoihin. Sitten meillä on eläkeläisille ja opiskelijoille suunnatut alennukset, Oksa kertoo.
Hänen mukaansa vanha sääntö on, että noin kerrostalollinen eli 200 vakituista asiakasta parturia kohti riittää. Frescon tyttöjen toiveasiakas on nainen, jolla on puolipitkät hiukset ja hän tietää, mitä haluaa. Iällä ei ole väliä. Toiveasiakas käy säännöllisesti, noin 4 – 6 viikon välien kampaajalla ja hän on sopivan puhelias, eikä mikään tuppisuu.
– Me tykätään tehdä myös miesten ja lasten hiuksia. Mutta kyllä tyypillinen asiakas on keski-ikäinen nainen.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Mo­net yrit­tä­jät ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan.
Väärän kassan ongelma paljastuu ikävästi yleensä juuri silloin kun työttömyyskassasta haetaan apua. Erityisesti osaomistajat tai perheenjäsenet, jotka työskentelevät puolisonsa kokonaan omistamassa yrityksessä, eivät useinkaan miellä itseään yrittäjiksi. Henkilö voi siis olla TyEL-vakuutuksen piirissä, vaikka työttömyysturvassa hänet luokiteltaisiinkin yrittäjäksi.
Väärän kassan ongelmaan on törmätty myös Yleisessä työttömyyskassassa eli YTK:ssa. Ja tässä tapauksessa tuo y-kirjain tarkoittaa yleistä eikä yrittäjää, minkä moni voi helposti sekoittaa.
Parin viime vuoden tilaston mukaan YTK on tehnyt yrittäjyyden perusteella kielteisiä jäsenyyspäätöksiä noin 200 vuodessa. Yrittäjyyden perusteella erotetaan tai kirjataan eronneeksi myös noin 200 jäsentä vuodessa.
 – Suhteutettuna YTK-kassan suureen jäsenmäärään, lähes 350.000, nämä määrät ovat melko pieniä. Kuitenkin jokainen henkilö, joka jää ilman ansioturvaa siitä syystä, että on vakuuttanut itsensä väärässä työttömyyskassassa, on liikaa, sanoo Loimaalla työskentelevä YTK:n toimitusjohtaja, VT Auli Hänninen.
YTK:n liittymislomakkeessa kysytään tarkasti yritystoiminnasta, omistuksesta ja perheenjäsenen omistuksesta.
– Jos näihin kohtiin ilmoitetaan jotakin yritystoimintaan viittaavaa, selvitämme asiaa ennen jäsenyyden hyväksymistä tai hylkäämistä, kertoo Hänninen.
Hänen mukaansa jokainen YTK:hon liittynyt jäsen saa postitse ”Jäsenyyden ABC:n”, jossa kerrotaan perusasiat työttömyyskassan jäsenyydestä.
Tässä oppaassa kerrotaan myös siitä, että YTK on palkansaajakassa ja yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa.
– Vaikka väärään työttömyyskassaan pyrkivien määrät ovat tilastojen valossa pienet, on asia yksittäisen jäsenen kannalta aina hyvin tärkeä. Tästä syystä pidämme asiaa säännöllisesti esillä. Käsityksemme mukaan liittymistilanne ei ole ongelmallinen, koska saamme tässä kohtaa hyvin kiinni ne, jotka ovat väärässä käsityksessä.
– Ongelmana ovat ne jäsenet, jotka jäsenyyden aikana aloittavat yritystoiminnan, eivätkä ole asiasta yhteydessä YTK:hon. Heitä ei saa oikein millään tavalla kiinni, huokaa Hänninen.
– Jos jäsen on YTK:hon yhteydessä, hänelle kerrotaan mahdollisuudesta liittyä yrittäjäkassaan tai säilyttää palkansaajakassan jäsenyys enintään 18 kuukauden ajan. Suosittelemme kuitenkin niin nettisivuilla kuin asiakaspalvelussakin sitä, että jäsen siirtyisi heti yrittäjäkassaan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoa.
 Vasta päivärahahakemus paljastaa
 Myös akavalaisen 195.000 jäsenen IAET-kassassa väärän kassan ongelma paljastuu usein vasta päiväraha-anomuksen yhteydessä.
– Emme törmää ennen päivärahan käsittelyä kovin usein tapauksiin, että henkilö on väärässä kassassa. Tällaisia tapauksia on joitakin vuodessa ja kyseessä ovat tilanteet, jossa henkilöt ryhtyvät yrittäjiksi jossain vaiheessa meillä jo jäsenenä ollessaan, sanoo IAET-kassan viestintävastaava Melina Argillander.
– Tiedotamme oikean kassan valinnasta heti jäseneksi liittymisvaiheessa ja yleisesti kotisivuillamme sekä oppaissamme. Päätoimisia yrittäjiä ei juurikaan yritä liittyä meidän kassaamme.
IAET-kassa on tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä antanut 6 hylkäävää päivärahapäätöstä, jossa henkilö on ollut yrittäjä yli 18 kuukautta sekä 41 hylkäävää työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittiseen lausuntoon perustuvaa päätöstä yrittäjyydestä. Määrä on pieni, koska kokonaisuudessaan päivärahapäätöksiä on samaan aikaan tehty IAET-kassassa lähes 40.000 kappaletta.
 – Käytäntönämme on, että kun saamme tietoomme, että henkilöllä on yritystoimintaa, lähetämme hänelle kirjeen, jossa kerromme palkansaaja- ja yrittäjäkassan jäsenyyksistä, jotta henkilö voi harkita kumpaan kassaan hänen kannattaa kuulua, selvittää Argillander.
Hänen mielestä työttömyysturva-asioiden tiedotus on ensiarvoisen tärkeää. IAET-kassalla ei ole omaa jäsenlehteä, mutta kassa tukee liittojensa (mm. Suomen Ekonomiliitto ja Insinööriliitto)
tiedotusta kirjoittamalla työttömyysturvaa käsitteleviä artikkeleja liittojensa jäsenlehtiin.
Työelämän muutos huomioon turvassa
YTK:n Hännisen mielestä työttömyysturvalaki on jäljessä nykyisen työelämän kehityksestä. Vielä 15 vuotta sitten työtä tehtiin huomattavan paljon enemmän perinteisesti palkansaajana tai yrittäjänä. Urat olivat myös pidempiä kuin nykyisin.
– Tällä hetkellä työura voi muodostua hyvinkin limittäin kulkevista palkansaajatöistä, yrittäjätöistä sekä töistä, jotka eivät ole kumpaakaan, kuvaa Hänninen.
– Työttömyysturvalain pitäisi tunnistaa tämä kehitys ja vakuuttaminen työttömyyden varalle pitäisi onnistua niin, että siinä pystyy yhdistämään erilaisilla tavoilla tehtyä työtä.
Tietynlaista yhdistelmävakuutusta pitäisi Hännisen mielestä selvitellä ja siinä pitäisi huomioida myös erilaiset palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastossa tehtävät työt.
– Tässäkin haasteena on se, miten saamme tiedon siitä, mistä ja millä tavalla jäsen on tulonsa hankkinut. Tämä vaatisi tietojärjestelmien kehittämistä ja automaattisen tietojen siirron lisäämistä, jolloin esimerkiksi eläkevakuutuksen muuttumisesta tulisi työttömyyskassaan heti tieto, sanoo Hänninen.
Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa: https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Juttu julkaistu alun perin SYTY 2/14 lehdessä http://www.e-julkaisu.fi/syty/2014/2/.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomen talous on lamaantunut. Yt-neuvottelut ovat arkipäivää. Investoinnit maassamme ovat vähäisiä. Talouskasvua pitäisi saada aikaiseksi, jotta meidän hyvinvointivaltiota voidaan pyörittää ilman jatkuvaa velaksi elämistä.
Ekonomistien talousennusteet eivät povaa hyvää. Onko Suomella mahdollisuuksia nousta kohta seitsemän vuotta jatkuneesta taantumasta? Varmasti on. Meidän pitää uskoa tulevaisuuteen eikä vaipua epätoivoon, vaikkakin jokainen Suomessa asuva joutuu osallistumaan tuleviin yhteiskunnallisiin talkoisiin.
Uutiset, joita päivittäin kuulemme tai luemme, ovat pääsääntöisesti negatiivisia. Miksi näin? Ilmeisesti positiivisten asioiden uutisointi on huomattavasti hankalampaa kuin negatiivisten.
Tilastokeskuksen ja EK:n elokuussa tekemän luottamuskyselyn mukaan kuluttajien ja yritysten tulevaisuudenusko on mollivoittoinen. Miten tämä jatkuva epävarmuudentila käännetään, jos vain harva Suomessa asuva uskoo tulevaisuuteen? Ei ainakaan sillä, että annamme negatiivisen ilmapiirin hallita elämäämme.
Pari kolme vuotta sitten eräs Suomalainen yritys tiedotti aloittavansa käänteiset yt-neuvottelut eli he palkkasivat lisää henkilökuntaa, samaan aikaan muut yritykset uutisoivat vähentävänsä työntekijöitänsä.  Käänteisten yt-neuvottelujen aikana kyseisessä yrityksessä sovittiin myös useista toimenpiteistä, joiden avulla yritys voisi jatkaa menestystään myös tulevaisuudessa. Tämä sama yritys on tällä hetkellä yksi Suomen nopeimmin kasvavista ja kannattavimmista yrityksistä.
Voisiko positiivisista asioista kertominen edesauttaa talouskasvua? Ainakin minua ilahduttaa, jos Kauppalehden päivittäinen protestilista on lyhempi kuin perustettujen yritysten listaus.
Pitäisiköhän Suomeen perustaa esim. nettipalvelu, jossa yritys tai yhteisö joka palkkaa työntekijän, saisi kertoa tämän ilouutisen maksutta? Palkkausuutiset kun tuppaavat jäädä usein huomiotta.  Uskoisin, että tällaisella palvelulla voisi olla tarvetta, ainakin näin korkean työttömyyden aikana.
Pekka Salokoski
SYT-kassa
 

 

Yrittäjien mielestä ylivoimaisesti parasta yrittämisessä on siihen liittyvä vapaus. Testasimme asian kesäisellä kyselyllä, ja tulos osoittaa, että vapauden merkitys voittaa lukemattomat haasteet mennen tulleen. Yrittäjiähän jurppii loputon byrokratia ja työntekijöiden palkkaamisen hankaluus, mitkä myös syövät varsinaiselta yrittämiseltä aikaa.
Samalla kun valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat viime päivinä latoneet madonlukuja Suomen taloudesta pöytään, niin yrittäjät edelleen uskovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita ehkä elämään vähän tiukemmalla vaikean ajan yli. Yrittäjien venymiskyky on huikeaa ja hyvä toimintamalli monistettavaksi muuhunkin työelämään. Malli lienee myös vapaasti käytettävissä vaikkapa yhteiskuntasopimuksesta neuvoteltaessa.
Kesäähän on vielä jäljellä, mutta aamuviileiden hiipiessä on mukava muistella kesän kohokohtia. SYT-kassa osallistui Porissa Suomi-Areena tapahtumaan ensimmäistä kertaa, ja tapahtuman vetovoima kyllä imee. Teimme Porissa jossain määrin viihteellistä katugallupia teemalla ”ovatko kaikki yrittäjät rikkaita kroisoksia”? Aluksi näytti siltä, että vastaajista 60 % puolsi väitettä, mutta tapahtuman edetessä enää 40 % oli sitä mieltä. Tosiasiassahan suurin osa yrittäjistä on aika tavanomaiseen työntekijäporukkaan verrattavissa, tosin yrittäjien keskimääräinen tulotaso jää palkansaajista. Varsinainen haaste on eläköitymisvaihe, kun eläkemaksut on pitänyt yrittäjäuran aikana maksaa itse, niin jos siinä vaiheessa on säästellyt, niin eläke saattaa jäädä aika pieneksi, jopa koko eläkkeelle siirtymistä pitää siitä johtuen siirtää.
Myös työttömyyteen tai yritystoiminnan yllättävään loppumiseen on varaudutta aika huonosti. Me SYT-kassassa olemme kontaktoineet kymmeniä tuhansia yrittäjiä tämän vuoden aikana ja muistuttaneet asiasta. Työttömyyskassan jäsenyys on simppeli keino turvata oma ja perheen talous siinä tilanteessa. Aiomme edelleen jatkaa kontaktointia, joten olkaahan kuulolla !
 

 
 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa
 
 
 

Yrittäjien tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia, silti noin 40 % vastaajista on enemmän tai vähemmän huolissaan nykytilanteesta.
Tämä selviää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan SuomiAreenassa julkaisemasta tutkimuksesta.
Investointihalut ovat hiipuneet
Tutkimuksen mukaan 66 % yrittäjistä kokee tilanteensa yrittäjänä juuri nyt joko erittäin tai melko positiivisena. Yrittäjien tulevaisuuden näkymät ovat myös valoisat, sillä 75 % yrittäjistä näkee tulevaisuuden erittäin tai melko positiivisena.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan johtaja Merja Jokisen mielestä tulos on suhteellisen hyvä.
– Yrittäjien tulevaisuuden usko on hieman parantunut kevään pk-yritysbarometrin tilanteesta, jolloin lähes joka kolmas pk-yrittäjä arvio suhdanteinen heikkenevän kuluvan vuoden aikana.
Tämä osoittaa yrittäjien sisukkaan ja työteliään asenteen. Toisaalta Suomi tarvitsee kasvuyrittäjiä, ja tätä ei tutkimuksen mukaan ihan riittävästi näy. Voimakasta kasvua hakee 8 % vastanneista. 45 % pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, mutta 45 % ei sitten laisinkaan.
Jokisen mukaan työvoiman palkkaamisen pitäisi olla helpompaa, koska lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille.
– Kasvua pitäisi saada aikaiseksi, koska muuten eivät investoinnit käynnisty eivätkä yritykset lisää työvoimaa. Suomessa on yli 260 000 yritystä, joista noin 170 000 on yksinyrittäjiä. Mikäli yksinyrittäjistä puolet palkkaisia yhden työntekijän, toisi se helposti yli 80 000 uutta työpaikkaa, mainitsee Jokinen
Pelko sairastumisesta ja työttömyydestä huolestuttaa
Yrittäjien suurimmat tulevaisuuden huolenaiheet liittyvät sosiaaliturvan ympärille. 36 % vastaajista piti sairastumista eniten huolestuttavana asiana. Kolmasosa vastaajista piti velkaantumista ja konkurssia suurimpana uhkana.
Erityisen huolestuttavaa Jokisen mielestä on se, että yrittäjät ovat huonosti varautuneet sairastumiseen ja mahdolliseen työttömyyteen.
– Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon.
Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat vakuutusmaksut.
– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä vakuutusmaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena. Se ei kuitenkaan kannata, sillä pieni työtulo kostautuu huonompana sosiaaliturvana ja eläkkeenä, Jokinen muistuttaa.
Vaikka tutkimuksen mukaan yrittäjät pitävät työttömyyttä melko suurena uhkakuvana, silti vain noin 13 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan kun taas palkansaajista noin 70 % kuuluu johonkin kassaan.
Työttömyyskassan jäsenyys on helppoa riskienhallintaa
Merja Jokisen mukaan suurin syy on yksinkertaisesti tietämättömyys kassan olemassaolosta vaikkakin yrittäjien työttömyyskassa on ollut toiminnassa jo 20 vuotta.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä laisinkaan. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
–Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, saavat Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea. Eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen, mainitsee Jokinen.
– Olemme juuri kuulleet Microsoftin hurjat henkilökunnan vähennysuutiset. Samalla porukkaa innostetaan yrittäjyyteen, mihin aina liittyy riskinsä. SYT-kassan jäsenyys on tässäkin tilanteessa oiva mahdollisuus yrittäjyyden kokeiluun ilman pelkoa tippumisesta ansioturvan ulkopuolelle.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Innolink Research Oy teetti touko-kesäkuussa tutkimuksen yrittäjien tulevaisuuden näkymistä ja peloista Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erityisesti sitä, miten pitkään jatkunut matalasuhdanne vaikuttaa yrittäjien tulevaisuudenuskoon, mielenrauhaan ja miten yrittäjät ovat varautuneet sairastumiseen, työttömyyteen ja eläkkeeseen.
Tutkimus toteutettiin Internet-ja puhelinkyselynä ja siihen vastasi yhteensä 2216 yrittäjää.
Lue otos tutkimuksen tuloksista SYT tiedotustilaisuus Pori 160715 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Pelkkä korkolappujennaputus naisten kenkiin ei riitä. Yhä useampi yrittäjä on tänä päivänä monialayrittäjä. Niin myös naantalilainen Maarit Lievejärvi, jonka Suutariesteri-liike on myös kenkäkauppa, avainseppä ja pesulan palvelupiste. Ja paljon muuta
Ompelijasta tie suutariksi
43-vuotiaalla Lievejärvellä on monipuolinen koulutus suutarin töihin. Pitkään kirjapainossa työskennellyt nainen valmistui ensin ompelijaksi ja aikuisiällä hän opiskeli vielä verhoilijaksi Teuvan Teakissa.
–  Olen aina tykännyt tehdä käsilläni. Sitten suutaritöiden alettua kävin vielä Kankaanpäässä lyhyellä kenkäalan kurssilla, jossa muun muassa tehtiin kolmet kengät itselle, Lievejärvi kertoo.
–  Oma verhoomoyritys oli ensin tähtäimessä, mutta sitten Naantalista löytyi eläkkeelle jäävä suutari, joka haki liikkeelleen jatkajaa.
Noin 40 prosenttia töistä on perinteistä suutarin hommaa, jossa korjataan talvikenkiä tai vaikka ommellaan mamman kassiin uusi vetoketju. Viidenneksen työllistää avainten teko. Pyykin vastaanottopalvelusta kertyy joka kymmenes euro ja loput 30 prosenttia töistä koostuu muun muassa kaiverruksista, teroituksista ja erilaisista ompelutöistä sekä kenkien myynnistä.
Yhden naisen yrityksenä toimiva Suutariesteri täytti juuri viisi vuotta. Aurinkokaupungin ainoana alan liikkeenä Lievejärvi on saanut asiakkaita aina Helsinkiä myöden kun Naantalin Kylpylässä vierailevat asiakkaat tuovat kenkänsä Esterin hoitoon. Keskivertopäivänä Lievejärven liikkeen oven avaa noin 25 asiakasta.
 Yksinyrittäjä kaipaa apua
Yksinyrittäjän arki on haastavaa. Perheellisenä Lievejärvi on päättänyt pitää liikkeen viikonloppuisin kiinni, vaikka monet toivovat suutaripalveluja myös lauantaina.
– Olen myös pitänyt kolmen viikon kesälomat. Heinäkuussa ulko-ovessa on tyttäreni kuva, jonka alla lukee, että olemme lomalla. Aika pienen lapsen kanssa ei ole rahassa korvattavissa.
Lievejärvi ei halua palkata ketään, eikä laajentaa liikettään. Eniten häntä huolestuttaa tilanne, jos lapsi sairastuu tai hän itse sairastuu pitkäksi aikaa. Silloin tarvitaan apua. Lyhytaikainen tuuraaja hänellä on. SYT-kassan Lievejärvi löysi miehensä kautta. Kassa antaa turvaa, jos jotain yllättävää ikävää sattuu.
 Suutarin lapsen kierrätyskengät
Lievejärvi on myös 3-vuotiaan tyttären äiti ja hän on saanut kuulla jatkuvasti huumoria suutarin lasten repaleisista kengistä ja tyttären pihan pihlajapuusta.
– Kyllä lapsella kengät on. Me käytetään paljon kierrätyskenkiä. Mieluummin ostan vähän käytetyt kunnon Eccot, kuin uudet kiinalaiset. Ja suutarina voin aina vähän tuunata ja parannella kierrätyskenkiä. Lievejärven mukaan tytär tykkää myös askarrella käsillään ja tyttö pyytää usein päästä töihin äitiään auttamaan.
Keski-ikäinen nainen työllistää
Suutariesterin tyypillinen asiakas on keski-ikäinen nainen. Ja usein työkohteena ovat silloin uudet korkokengät, joihin pitää saada pitoa, pehmeyttä ja ottaa turha kopina pois. Lievejärvi vaihtaa liukkaiden muovipalojen tilalle kumiset korkolaput ja kengät paranevat huomattavasti.
Toinen työllistävä palvelu on jumittuneiden vetoketjujen vaihto talvikenkiin, laukkuihin tai nahkatakkeihin. Kolmanneksi eniten tehdään avaimia. Mustapäisten Abloy Exec -avainten vapauttaminen hiljattain on lisännyt entisestään liikkeen avainjyrsimen käyttöä. Talvella suutarin kauppaa vauhdittaa Naantalin kaupungin päätös jakaa joka toinen vuosi 65 vuotta täyttäneille asukkaille uudet liukuesteet.