Naantalin nuoret parturit tarttuivat kassan turvaan

test

jäsenkuvaTurussa syntynyt ja nykyisin Raisiossa asuva Krista Oksa aloitti hiusten laiton jo rippikouluikäisenä kun hän teki kavereilleen palmikkoja jalkapallokentän laidalla. Ennen hiushommia tie vei kuitenkin ammattikoulun vaatturilinjalle.
– Sakset pysyvät hyvin kädessä ja osaan leikata ja tehdä vaikka miesten puvun. Parturin hommat kuitenkin kiinnosti vielä enemmän, Oksa sanoo.
– Vaatteen tekeminen vie aikaa monta päivää, mutta tässä kampaajan työssä näkee työnsä tuloksen saman tien. Tykkään tehdä käsilläni ja haluan laittaa hiuksia. Sen takia opiskelin vielä parturi-kampaajaksi Turussa. Oksa aloitti yrittäjäuran Raision Kauppakeskus Myllyn Hiuskeskuksessa syksyllä 2011. Elokuussa 2013 hän aloitti Naantalissa Hiusstudio Frescossa.
SYT-kassasta Oksa kuuli ensimmäisen kerran syksyllä 2012 kun Suomen Yrittäjistä soitettiin ja tarjottiin yrittäjäjärjestön jäsenyyttä. Sen jälkeen tuli toinen soitto SYT-kassasta ja jäsenyys myös kassassa alkoi.
– SYT-kassa tarjoaa taloudellista turvaa, jos jotain yllättävää sattuu. Yrittäjä ei voi koskaan tietää tulevasta, perustelee Oksa jäsenyyttään.
Pöytyällä syntynyt ja Loimaalla parturi-kampaaja-linjan opiskellut Niina Ketvell pääsi harjoittelijaksi Kauppakeskus Myllyn Hiuskeskukseen syksyllä 2011 ja sitä kautta hän tutustui Kristaan. Ketvellin oma yrittäjäura alkoi kesällä 2012.
– Kipinä hiusalalle syttyi minulla jo kotona. Äiti oli aina haaveillut ja puhunut kampaajan urasta ja pienenä laitoin usein pikkusiskoni hiuksia.
– Tämä on hieno ala. Muoti kiinnostaa minua ja saa toteuttaa itseään. En ole katunut päivääkään, että tälle uralle lähdin, Ketvell vakuuttaa.
Hänen mukaansa parasta on kun näkee tyytyväisen asiakkaan hymyn huulilla. Ja lapset ovat ihania asiakkaita kun he näyttävät tunteensa niin aidosti.
– Joskus hartiat ovat kovilla ja kädet väsyvät. Mutta liikunta koiran kanssa illalla auttaa jaksamaan. SYT-kassasta Niina kuuli Kristalta, ja hän liittyi kassan jäseneksi vuonna 2013.
– Halusin liittyä taloudellisen turvan takia. Ja kyllä yksi syy oli se, että Krista perusteli asian minulle niin hyvin.
Kerrostalollinen asiakkaita riittää
Hiusstudio Fresco on nuorekas parturi-kampaamo, jossa nuoret yrittäjät suhtautuvat innostuneesti työhönsä. Parivaljakon ura on vasta alussa ja asiakaskunnan hankinta on vielä käynnissä.
– Tyytyväinen asiakas on tietysti parasta mainosta. Hyvä työ puhuu puolestaan ja suurin osa uusista asiakkaista tuleekin jonkun toisen suosittelemana meille, Ketvell sanoo.
– Teemme myös omaa markkinointia ja jaamme flyereita postilaatikkoihin. Sitten meillä on eläkeläisille ja opiskelijoille suunnatut alennukset, Oksa kertoo.
Hänen mukaansa vanha sääntö on, että noin kerrostalollinen eli 200 vakituista asiakasta parturia kohti riittää. Frescon tyttöjen toiveasiakas on nainen, jolla on puolipitkät hiukset ja hän tietää, mitä haluaa. Iällä ei ole väliä. Toiveasiakas käy säännöllisesti, noin 4 – 6 viikon välien kampaajalla ja hän on sopivan puhelias, eikä mikään tuppisuu.
– Me tykätään tehdä myös miesten ja lasten hiuksia. Mutta kyllä tyypillinen asiakas on keski-ikäinen nainen.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Hiusstudio Frescon nuoret parturi-kampaajat Krista Oksa ja Niina Ketvell liittyivät heti yrittäjäuransa alussa SYT-kassaan. Naantalin hiustaiteilijatytöt tietävät, että kassan jäsenyys tarjoaa turvaa.
Hiusstudio Frescon nuoret parturi-kampaajat Krista Oksa ja Niina Ketvell liittyivät heti yrittäjäuransa alussa SYT-kassaan. Naantalin hiustaiteilijatytöt tietävät, että kassan jäsenyys tarjoaa turvaa.

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Moni yrittäjä kuuluu väärään työttömyyskassaan

test

Mo­net yrit­tä­jät ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan.
Väärän kassan ongelma paljastuu ikävästi yleensä juuri silloin kun työttömyyskassasta haetaan apua. Erityisesti osaomistajat tai perheenjäsenet, jotka työskentelevät puolisonsa kokonaan omistamassa yrityksessä, eivät useinkaan miellä itseään yrittäjiksi. Henkilö voi siis olla TyEL-vakuutuksen piirissä, vaikka työttömyysturvassa hänet luokiteltaisiinkin yrittäjäksi.
Väärän kassan ongelmaan on törmätty myös Yleisessä työttömyyskassassa eli YTK:ssa. Ja tässä tapauksessa tuo y-kirjain tarkoittaa yleistä eikä yrittäjää, minkä moni voi helposti sekoittaa.
Parin viime vuoden tilaston mukaan YTK on tehnyt yrittäjyyden perusteella kielteisiä jäsenyyspäätöksiä noin 200 vuodessa. Yrittäjyyden perusteella erotetaan tai kirjataan eronneeksi myös noin 200 jäsentä vuodessa.
 – Suhteutettuna YTK-kassan suureen jäsenmäärään, lähes 350.000, nämä määrät ovat melko pieniä. Kuitenkin jokainen henkilö, joka jää ilman ansioturvaa siitä syystä, että on vakuuttanut itsensä väärässä työttömyyskassassa, on liikaa, sanoo Loimaalla työskentelevä YTK:n toimitusjohtaja, VT Auli Hänninen.
YTK:n liittymislomakkeessa kysytään tarkasti yritystoiminnasta, omistuksesta ja perheenjäsenen omistuksesta.
– Jos näihin kohtiin ilmoitetaan jotakin yritystoimintaan viittaavaa, selvitämme asiaa ennen jäsenyyden hyväksymistä tai hylkäämistä, kertoo Hänninen.
Hänen mukaansa jokainen YTK:hon liittynyt jäsen saa postitse ”Jäsenyyden ABC:n”, jossa kerrotaan perusasiat työttömyyskassan jäsenyydestä.
Tässä oppaassa kerrotaan myös siitä, että YTK on palkansaajakassa ja yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa.
– Vaikka väärään työttömyyskassaan pyrkivien määrät ovat tilastojen valossa pienet, on asia yksittäisen jäsenen kannalta aina hyvin tärkeä. Tästä syystä pidämme asiaa säännöllisesti esillä. Käsityksemme mukaan liittymistilanne ei ole ongelmallinen, koska saamme tässä kohtaa hyvin kiinni ne, jotka ovat väärässä käsityksessä.
– Ongelmana ovat ne jäsenet, jotka jäsenyyden aikana aloittavat yritystoiminnan, eivätkä ole asiasta yhteydessä YTK:hon. Heitä ei saa oikein millään tavalla kiinni, huokaa Hänninen.
– Jos jäsen on YTK:hon yhteydessä, hänelle kerrotaan mahdollisuudesta liittyä yrittäjäkassaan tai säilyttää palkansaajakassan jäsenyys enintään 18 kuukauden ajan. Suosittelemme kuitenkin niin nettisivuilla kuin asiakaspalvelussakin sitä, että jäsen siirtyisi heti yrittäjäkassaan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoa.
 Vasta päivärahahakemus paljastaa
 Myös akavalaisen 195.000 jäsenen IAET-kassassa väärän kassan ongelma paljastuu usein vasta päiväraha-anomuksen yhteydessä.
– Emme törmää ennen päivärahan käsittelyä kovin usein tapauksiin, että henkilö on väärässä kassassa. Tällaisia tapauksia on joitakin vuodessa ja kyseessä ovat tilanteet, jossa henkilöt ryhtyvät yrittäjiksi jossain vaiheessa meillä jo jäsenenä ollessaan, sanoo IAET-kassan viestintävastaava Melina Argillander.
– Tiedotamme oikean kassan valinnasta heti jäseneksi liittymisvaiheessa ja yleisesti kotisivuillamme sekä oppaissamme. Päätoimisia yrittäjiä ei juurikaan yritä liittyä meidän kassaamme.
IAET-kassa on tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä antanut 6 hylkäävää päivärahapäätöstä, jossa henkilö on ollut yrittäjä yli 18 kuukautta sekä 41 hylkäävää työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittiseen lausuntoon perustuvaa päätöstä yrittäjyydestä. Määrä on pieni, koska kokonaisuudessaan päivärahapäätöksiä on samaan aikaan tehty IAET-kassassa lähes 40.000 kappaletta.
 – Käytäntönämme on, että kun saamme tietoomme, että henkilöllä on yritystoimintaa, lähetämme hänelle kirjeen, jossa kerromme palkansaaja- ja yrittäjäkassan jäsenyyksistä, jotta henkilö voi harkita kumpaan kassaan hänen kannattaa kuulua, selvittää Argillander.
Hänen mielestä työttömyysturva-asioiden tiedotus on ensiarvoisen tärkeää. IAET-kassalla ei ole omaa jäsenlehteä, mutta kassa tukee liittojensa (mm. Suomen Ekonomiliitto ja Insinööriliitto)
tiedotusta kirjoittamalla työttömyysturvaa käsitteleviä artikkeleja liittojensa jäsenlehtiin.
Työelämän muutos huomioon turvassa
YTK:n Hännisen mielestä työttömyysturvalaki on jäljessä nykyisen työelämän kehityksestä. Vielä 15 vuotta sitten työtä tehtiin huomattavan paljon enemmän perinteisesti palkansaajana tai yrittäjänä. Urat olivat myös pidempiä kuin nykyisin.
– Tällä hetkellä työura voi muodostua hyvinkin limittäin kulkevista palkansaajatöistä, yrittäjätöistä sekä töistä, jotka eivät ole kumpaakaan, kuvaa Hänninen.
– Työttömyysturvalain pitäisi tunnistaa tämä kehitys ja vakuuttaminen työttömyyden varalle pitäisi onnistua niin, että siinä pystyy yhdistämään erilaisilla tavoilla tehtyä työtä.
Tietynlaista yhdistelmävakuutusta pitäisi Hännisen mielestä selvitellä ja siinä pitäisi huomioida myös erilaiset palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastossa tehtävät työt.
– Tässäkin haasteena on se, miten saamme tiedon siitä, mistä ja millä tavalla jäsen on tulonsa hankkinut. Tämä vaatisi tietojärjestelmien kehittämistä ja automaattisen tietojen siirron lisäämistä, jolloin esimerkiksi eläkevakuutuksen muuttumisesta tulisi työttömyyskassaan heti tieto, sanoo Hänninen.
Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa: https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Juttu julkaistu alun perin SYTY 2/14 lehdessä http://www.e-julkaisu.fi/syty/2014/2/.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Yritystoiminnan aloittaminen kannattaa ilmoittaa heti omaan palkansaajakassaan, jotta ei maksa turhasta väärään kassaan.
Yritystoiminnan aloittaminen kannattaa ilmoittaa heti omaan palkansaajakassaan, jotta ei maksa turhaan väärään kassaan.

 
 
 [/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Positiivisia uutisia kehiin

test

Suomen talous on lamaantunut. Yt-neuvottelut ovat arkipäivää. Investoinnit maassamme ovat vähäisiä. Talouskasvua pitäisi saada aikaiseksi, jotta meidän hyvinvointivaltiota voidaan pyörittää ilman jatkuvaa velaksi elämistä.
Ekonomistien talousennusteet eivät povaa hyvää. Onko Suomella mahdollisuuksia nousta kohta seitsemän vuotta jatkuneesta taantumasta? Varmasti on. Meidän pitää uskoa tulevaisuuteen eikä vaipua epätoivoon, vaikkakin jokainen Suomessa asuva joutuu osallistumaan tuleviin yhteiskunnallisiin talkoisiin.
Uutiset, joita päivittäin kuulemme tai luemme, ovat pääsääntöisesti negatiivisia. Miksi näin? Ilmeisesti positiivisten asioiden uutisointi on huomattavasti hankalampaa kuin negatiivisten.
Tilastokeskuksen ja EK:n elokuussa tekemän luottamuskyselyn mukaan kuluttajien ja yritysten tulevaisuudenusko on mollivoittoinen. Miten tämä jatkuva epävarmuudentila käännetään, jos vain harva Suomessa asuva uskoo tulevaisuuteen? Ei ainakaan sillä, että annamme negatiivisen ilmapiirin hallita elämäämme.
Pari kolme vuotta sitten eräs Suomalainen yritys tiedotti aloittavansa käänteiset yt-neuvottelut eli he palkkasivat lisää henkilökuntaa, samaan aikaan muut yritykset uutisoivat vähentävänsä työntekijöitänsä.  Käänteisten yt-neuvottelujen aikana kyseisessä yrityksessä sovittiin myös useista toimenpiteistä, joiden avulla yritys voisi jatkaa menestystään myös tulevaisuudessa. Tämä sama yritys on tällä hetkellä yksi Suomen nopeimmin kasvavista ja kannattavimmista yrityksistä.
Voisiko positiivisista asioista kertominen edesauttaa talouskasvua? Ainakin minua ilahduttaa, jos Kauppalehden päivittäinen protestilista on lyhempi kuin perustettujen yritysten listaus.
Pitäisiköhän Suomeen perustaa esim. nettipalvelu, jossa yritys tai yhteisö joka palkkaa työntekijän, saisi kertoa tämän ilouutisen maksutta? Palkkausuutiset kun tuppaavat jäädä usein huomiotta.  Uskoisin, että tällaisella palvelulla voisi olla tarvetta, ainakin näin korkean työttömyyden aikana.
Pekka Salokoski
SYT-kassa
 
IMG_0097