Kevytyrittäjä voi pudota tyhjän päälle työttömyysturvassaan

test

Laskutuspalvelut yleistyvät ja “kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan. Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta.
Työttömyysturvajärjestelmässä kyse on kuitenkin ns. omasta työstä, joka ei kerrytä oikeutta työttömyyspäivärahaan, koska työtä ei tehdä yrittäjäasemassa eikä työntekijänä.
– Jos kevytyrittäjä on ollut palkansaaja ja saa nyt työttömyysetuuden palkansaajan työttömyyskassasta, jatkuu päivärahan saaminen pääsäännön mukaan osittain soviteltuna päivärahana jonkin aikaa. Pidemmällä tähtäimellä kevytyrittäjän olisi syytä selvittää oma tilanteensa, ettei hän menetä työttömyysturvaoikeuttaan, muistuttaa SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen.
Hänen mukaansa tässä on vähän kaksinainen tilanne.
– Jos henkilöllä jo on oikeus työttömyysturvaan, niin sitä ei pääsääntöisesti menetä kevytyrittäjyydellä. Toisaalta kevytyrittäjyystyö ei tuo siihen uutta turvaa.
– Jos taas henkilöllä ei ole aiempaa työttömyyskassataustaa, niin hän ei pääse minkään työttömyyskassan jäseneksi vain omaa työtä tekemällä laskutuspalvelussa, selvittää Jokinen.

SYT-kassa on huolissaan tilanteesta

Palkansaajakassan jäsenyysaika kerryttää työssäoloehtoa vain palkkatyöllä ja yrittäjäkassassa aikaa tulee vain yritystoiminnalla. ”Oma työ” ei kerrytä uutta työssäoloehtoa kummassakaan kassassa.
Jokisen mukaan tilanne on kevytyrittäjien kannalta epäreilu.
– Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan. Tämä ongelma pitäisi ratkaista nopeasti, sillä laskutuspalvelujen suosio on kasvanut nopeasti ja tänä päivänä näitä ns. kevytyrittäjiä on tuhansia.
1.5.2017 Päivitys juttuun
Laskutusosuuskuntien ja -osakeyhtiöiden kautta työllistyvät ns. kevytyrittäjät voivat myös vakuuttaa itsensä SYT-kassassa, kun eläkevakuuttamisen laji muuttui 1.5.2017 työntekijän TyEL:stä yrittäjän YEL-vakuutukseen. SYT:n jäseneksi voi liittyä, jos YEL-vakuutuksen vahvistettu vuosityötulo on vähintään 12 576€, jolla SYT:n jäsenmaksu on 12,71 €/kk..
Kevytyrittäjiä koskevat samat lait ja säännökset kuin muitakin yrittäjiä. Lue lisää: https://syt.fi/jaseneksi/kevytyrittajan-tyottomyysturva/
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan.
Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan.

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Vapaus rulettaa

test

Yrittäjien mielestä ylivoimaisesti parasta yrittämisessä on siihen liittyvä vapaus. Testasimme asian kesäisellä kyselyllä, ja tulos osoittaa, että vapauden merkitys voittaa lukemattomat haasteet mennen tulleen. Yrittäjiähän jurppii loputon byrokratia ja työntekijöiden palkkaamisen hankaluus, mitkä myös syövät varsinaiselta yrittämiseltä aikaa.
Samalla kun valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat viime päivinä latoneet madonlukuja Suomen taloudesta pöytään, niin yrittäjät edelleen uskovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita ehkä elämään vähän tiukemmalla vaikean ajan yli. Yrittäjien venymiskyky on huikeaa ja hyvä toimintamalli monistettavaksi muuhunkin työelämään. Malli lienee myös vapaasti käytettävissä vaikkapa yhteiskuntasopimuksesta neuvoteltaessa.
Kesäähän on vielä jäljellä, mutta aamuviileiden hiipiessä on mukava muistella kesän kohokohtia. SYT-kassa osallistui Porissa Suomi-Areena tapahtumaan ensimmäistä kertaa, ja tapahtuman vetovoima kyllä imee. Teimme Porissa jossain määrin viihteellistä katugallupia teemalla ”ovatko kaikki yrittäjät rikkaita kroisoksia”? Aluksi näytti siltä, että vastaajista 60 % puolsi väitettä, mutta tapahtuman edetessä enää 40 % oli sitä mieltä. Tosiasiassahan suurin osa yrittäjistä on aika tavanomaiseen työntekijäporukkaan verrattavissa, tosin yrittäjien keskimääräinen tulotaso jää palkansaajista. Varsinainen haaste on eläköitymisvaihe, kun eläkemaksut on pitänyt yrittäjäuran aikana maksaa itse, niin jos siinä vaiheessa on säästellyt, niin eläke saattaa jäädä aika pieneksi, jopa koko eläkkeelle siirtymistä pitää siitä johtuen siirtää.
Myös työttömyyteen tai yritystoiminnan yllättävään loppumiseen on varaudutta aika huonosti. Me SYT-kassassa olemme kontaktoineet kymmeniä tuhansia yrittäjiä tämän vuoden aikana ja muistuttaneet asiasta. Työttömyyskassan jäsenyys on simppeli keino turvata oma ja perheen talous siinä tilanteessa. Aiomme edelleen jatkaa kontaktointia, joten olkaahan kuulolla !
 
merja ja koira
 
 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa