Suurin osa pk-yrittäjistä luottaa tulevaisuuteen – pelkoa on kuitenkin ilmassa

test

Yrittäjien tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia, silti noin 40 % vastaajista on enemmän tai vähemmän huolissaan nykytilanteesta.
Tämä selviää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan SuomiAreenassa julkaisemasta tutkimuksesta.
Investointihalut ovat hiipuneet
Tutkimuksen mukaan 66 % yrittäjistä kokee tilanteensa yrittäjänä juuri nyt joko erittäin tai melko positiivisena. Yrittäjien tulevaisuuden näkymät ovat myös valoisat, sillä 75 % yrittäjistä näkee tulevaisuuden erittäin tai melko positiivisena.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan johtaja Merja Jokisen mielestä tulos on suhteellisen hyvä.
– Yrittäjien tulevaisuuden usko on hieman parantunut kevään pk-yritysbarometrin tilanteesta, jolloin lähes joka kolmas pk-yrittäjä arvio suhdanteinen heikkenevän kuluvan vuoden aikana.
Tämä osoittaa yrittäjien sisukkaan ja työteliään asenteen. Toisaalta Suomi tarvitsee kasvuyrittäjiä, ja tätä ei tutkimuksen mukaan ihan riittävästi näy. Voimakasta kasvua hakee 8 % vastanneista. 45 % pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, mutta 45 % ei sitten laisinkaan.
Jokisen mukaan työvoiman palkkaamisen pitäisi olla helpompaa, koska lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille.
– Kasvua pitäisi saada aikaiseksi, koska muuten eivät investoinnit käynnisty eivätkä yritykset lisää työvoimaa. Suomessa on yli 260 000 yritystä, joista noin 170 000 on yksinyrittäjiä. Mikäli yksinyrittäjistä puolet palkkaisia yhden työntekijän, toisi se helposti yli 80 000 uutta työpaikkaa, mainitsee Jokinen
Pelko sairastumisesta ja työttömyydestä huolestuttaa
Yrittäjien suurimmat tulevaisuuden huolenaiheet liittyvät sosiaaliturvan ympärille. 36 % vastaajista piti sairastumista eniten huolestuttavana asiana. Kolmasosa vastaajista piti velkaantumista ja konkurssia suurimpana uhkana.
Erityisen huolestuttavaa Jokisen mielestä on se, että yrittäjät ovat huonosti varautuneet sairastumiseen ja mahdolliseen työttömyyteen.
– Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon.
Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat vakuutusmaksut.
– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä vakuutusmaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena. Se ei kuitenkaan kannata, sillä pieni työtulo kostautuu huonompana sosiaaliturvana ja eläkkeenä, Jokinen muistuttaa.
Vaikka tutkimuksen mukaan yrittäjät pitävät työttömyyttä melko suurena uhkakuvana, silti vain noin 13 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan kun taas palkansaajista noin 70 % kuuluu johonkin kassaan.
Työttömyyskassan jäsenyys on helppoa riskienhallintaa
Merja Jokisen mukaan suurin syy on yksinkertaisesti tietämättömyys kassan olemassaolosta vaikkakin yrittäjien työttömyyskassa on ollut toiminnassa jo 20 vuotta.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä laisinkaan. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
–Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, saavat Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea. Eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen, mainitsee Jokinen.
– Olemme juuri kuulleet Microsoftin hurjat henkilökunnan vähennysuutiset. Samalla porukkaa innostetaan yrittäjyyteen, mihin aina liittyy riskinsä. SYT-kassan jäsenyys on tässäkin tilanteessa oiva mahdollisuus yrittäjyyden kokeiluun ilman pelkoa tippumisesta ansioturvan ulkopuolelle.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Innolink Research Oy teetti touko-kesäkuussa tutkimuksen yrittäjien tulevaisuuden näkymistä ja peloista Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erityisesti sitä, miten pitkään jatkunut matalasuhdanne vaikuttaa yrittäjien tulevaisuudenuskoon, mielenrauhaan ja miten yrittäjät ovat varautuneet sairastumiseen, työttömyyteen ja eläkkeeseen.
Tutkimus toteutettiin Internet-ja puhelinkyselynä ja siihen vastasi yhteensä 2216 yrittäjää.
Lue otos tutkimuksen tuloksista SYT tiedotustilaisuus Pori 160715 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

kassanjohtaja Merja Jokinen ja kansanedustaja Maria Tolppanen (ps) keskustelevat yrittäjien tulevaisuuden näkymistä ja peloista
kassanjohtaja Merja Jokinen ja kansanedustaja Maria Tolppanen (ps) keskustelivat yrittäjien tulevaisuuden näkymistä ja peloista

 [/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Suutariesteri on monialayrittäjä

test

suutariesteri
Pelkkä korkolappujennaputus naisten kenkiin ei riitä. Yhä useampi yrittäjä on tänä päivänä monialayrittäjä. Niin myös naantalilainen Maarit Lievejärvi, jonka Suutariesteri-liike on myös kenkäkauppa, avainseppä ja pesulan palvelupiste. Ja paljon muuta
Ompelijasta tie suutariksi
43-vuotiaalla Lievejärvellä on monipuolinen koulutus suutarin töihin. Pitkään kirjapainossa työskennellyt nainen valmistui ensin ompelijaksi ja aikuisiällä hän opiskeli vielä verhoilijaksi Teuvan Teakissa.
–  Olen aina tykännyt tehdä käsilläni. Sitten suutaritöiden alettua kävin vielä Kankaanpäässä lyhyellä kenkäalan kurssilla, jossa muun muassa tehtiin kolmet kengät itselle, Lievejärvi kertoo.
–  Oma verhoomoyritys oli ensin tähtäimessä, mutta sitten Naantalista löytyi eläkkeelle jäävä suutari, joka haki liikkeelleen jatkajaa.
Noin 40 prosenttia töistä on perinteistä suutarin hommaa, jossa korjataan talvikenkiä tai vaikka ommellaan mamman kassiin uusi vetoketju. Viidenneksen työllistää avainten teko. Pyykin vastaanottopalvelusta kertyy joka kymmenes euro ja loput 30 prosenttia töistä koostuu muun muassa kaiverruksista, teroituksista ja erilaisista ompelutöistä sekä kenkien myynnistä.
Yhden naisen yrityksenä toimiva Suutariesteri täytti juuri viisi vuotta. Aurinkokaupungin ainoana alan liikkeenä Lievejärvi on saanut asiakkaita aina Helsinkiä myöden kun Naantalin Kylpylässä vierailevat asiakkaat tuovat kenkänsä Esterin hoitoon. Keskivertopäivänä Lievejärven liikkeen oven avaa noin 25 asiakasta.
 Yksinyrittäjä kaipaa apua
Yksinyrittäjän arki on haastavaa. Perheellisenä Lievejärvi on päättänyt pitää liikkeen viikonloppuisin kiinni, vaikka monet toivovat suutaripalveluja myös lauantaina.
– Olen myös pitänyt kolmen viikon kesälomat. Heinäkuussa ulko-ovessa on tyttäreni kuva, jonka alla lukee, että olemme lomalla. Aika pienen lapsen kanssa ei ole rahassa korvattavissa.
Lievejärvi ei halua palkata ketään, eikä laajentaa liikettään. Eniten häntä huolestuttaa tilanne, jos lapsi sairastuu tai hän itse sairastuu pitkäksi aikaa. Silloin tarvitaan apua. Lyhytaikainen tuuraaja hänellä on. SYT-kassan Lievejärvi löysi miehensä kautta. Kassa antaa turvaa, jos jotain yllättävää ikävää sattuu.
 Suutarin lapsen kierrätyskengät
Lievejärvi on myös 3-vuotiaan tyttären äiti ja hän on saanut kuulla jatkuvasti huumoria suutarin lasten repaleisista kengistä ja tyttären pihan pihlajapuusta.
– Kyllä lapsella kengät on. Me käytetään paljon kierrätyskenkiä. Mieluummin ostan vähän käytetyt kunnon Eccot, kuin uudet kiinalaiset. Ja suutarina voin aina vähän tuunata ja parannella kierrätyskenkiä. Lievejärven mukaan tytär tykkää myös askarrella käsillään ja tyttö pyytää usein päästä töihin äitiään auttamaan.
Keski-ikäinen nainen työllistää
Suutariesterin tyypillinen asiakas on keski-ikäinen nainen. Ja usein työkohteena ovat silloin uudet korkokengät, joihin pitää saada pitoa, pehmeyttä ja ottaa turha kopina pois. Lievejärvi vaihtaa liukkaiden muovipalojen tilalle kumiset korkolaput ja kengät paranevat huomattavasti.
Toinen työllistävä palvelu on jumittuneiden vetoketjujen vaihto talvikenkiin, laukkuihin tai nahkatakkeihin. Kolmanneksi eniten tehdään avaimia. Mustapäisten Abloy Exec -avainten vapauttaminen hiljattain on lisännyt entisestään liikkeen avainjyrsimen käyttöä. Talvella suutarin kauppaa vauhdittaa Naantalin kaupungin päätös jakaa joka toinen vuosi 65 vuotta täyttäneille asukkaille uudet liukuesteet.

YEL-taso vaikuttaa yrittäjän sosiaaliturvaan

test

Kari Björklöv
Kuka on yrittäjä? Yrittäjän määritelmä ei aina ole itsestään selvä. Valtiolla on jopa neljä erilaista tapaa määrittää henkilölle yrittäjä-status.
Yrittäjien eläkevakuutuslaki (YEL) listaa ne henkilöt, jotka pitää vakuuttaa YEL:n mukaan. Yrittäjiä määritellään omaan malliin myös tapaturmavakuutuslainsäädännössä ja työttömyysturvalainsäädännössä.
– Kaiken huipuksi verottajalla on vielä neljäs tapa määritellä yrittäjänä pidettävät henkilöt. Yrittäjältä itseltään vaaditaan kyllä valppautta ottaa niistä kaikesta selvää, vakuutusyhtiö Fennian johtaja Kari Björklöv sanoo.
Hänen mielestä yrittäjäkäsite vaatii edelleen selkeyttämistä, vaikka käsitteet ovat vuosien saatossa lähestyneetkin toisiaan. Selkeyttäminen edellyttää päättäjiltä toimenpiteitä.
– Yrittäjämääritelmän nykyiset ristiriitaisuudet aiheuttavat monia yllätyksiä varsinkin perheyrityksissä. Kolmen eri lain ja verottajan yrittäjämääritelmät pitäisi yhdenmukaistaa.
– Samalla pitäisi linjata, miten niissä huomioidaan uudenlaiset yrittäjyyden muodot, kuten laskutuspalvelujen kautta toimivat kevytyrittäjät, toteaa Björklöv.
Ennen Fenniaa Björklöv toimi Suomen Yrittäjissä ja oli mukana perustamassa SYT-kassaa vuonna 1995 toimien myös sen ensimmäisenä kassanjohtajana. Sen takia hän on edelleen aktiivisesti ajamassa yrittäjien työttömyys- ja sosiaaliturva-asioita selkeämpään kuosiin.
YEL-tulo ratkaisee aika monta juttua
Erityistä tarkkuutta tarvitaan myös yrittäjän oman YEL-vuosityötulon määrittelyssä. Björklöv peräänkuuluttaa YEL-ratkaisun kokonaisvaltaista ymmärtämistä.
– Se ei ole vain eläkeratkaisu. YEL-tason linjaus vaikuttaa myös yrittäjän sosiaaliturvaan.
– YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- ja TyEL-eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin, Björklöv luettelee.
– Usein yritystoiminnan alussa määritellylle työtulotasolle ei tehdä aikojen saatossa mitään muutoksia vaikka yritystoiminta kasvaa. Usein tuudittaudutaan myös siihen, että sitten joskus myöhemmin nostan YEL-maksua. Valitettavasti usein liian myöhään.
– Mutta jos taloudelliset suhdanteet pudottavatkin yrityksestä saatavaa tuloa, tai estävät yrityksen myymisen, puhumattakaan kiinteän omaisuuden arvojen laskusta.
Yrittäjäuralle osuva sairaus tai muu työkyvyttömyys voi Björklövin mukaan vaikuttaa dramaattisesti tulevien vuosien elinolosuhteisiin.
Mitä ajattelet uudesta YEL-vakuutuksen alarajasta (12.326 e/vuosi) ja sen vaikutuksista?
– Työtulon alarajan korottaminen tulee vaikuttamaan usean yrittäjän mahdollisuuksiin toteuttaa itselle ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Toisaalta alarajan nostaminen vaikuttaa myös sairausvakuutuksen päivärahaan ja tulevaan eläketurvaan korottavasti. Kriittinen tekijä tulee olemaan yrittäjän ja yrityksen kyky kustantaa tämä korotus, arvioi Björklöv.
Mitä tapahtuu niille, jotka eivät pysty uutta YEL-rajaa maksamaan?
– Tähän kysymykseen on hankala vastata, koska jos yrityksen taloudellinen tilanne ei kestä enää ylimääräisiä kustannuksia, niin mitä jää jäljelle? Kelan työmarkkinatuki, joka on tarveharkintainen eli puolison tulot saattavat vaikuttaa tuen myöntämiseen ja pahimmillaan jopa nollata sen.
– YEL-työtulon jättäminen alle 12.326 euron vuodessa tarkoittaa yrittäjälle riskiä siitä, että hänen työttömyysturva ei toteudukaan, sanoo Björklöv.

FöPL-nivån påverkar företagarens socialskydd – Begreppet företagare kräver detaljering

test

Kari Björklöv
Företagarna flyter omkring i paragrafdjungeln och söker ekonomisk trygghet. För att arbetslöshetskyddet ska bli verklighet är FöPL-arbetsinkomsten det rätta snöret att dra i, och tillräcklig satsning i euro behövs.
Fennias direktör Kari Björklöv hoppas att företagarna håller sig vaksamma med avseende på hur begreppet företagare definieras. I vår lagstiftning har vi många olika sätt att definiera t.ex. vem i familjen är företagare och vem är arbetstagare.
Vem är företagare? Innebörden i begreppet företagare är inte alltid självklart. På statligt håll har man t.o.m. fyra olika sätt att definiera företagarstatus.
Lagen om pension för företagare (FöPL) ger en lista på personer som ska försäkras i enlighet med FöPL. Begreppet företagare definieras också enligt egen modell i lagen om olycksfallsförsäkring och i lagen om utkomstskydd för arbetslösa.
– Till råga på allt har skattemyndigheterna ännu en fjärde definition för företagare. Det krävs nog en hel del vaksamhet av företagarna att ta reda på allt, säger försäkringsbolaget Fennias direktör Kari Björklöv.
Han tycker att begreppet företagare kräver ytterligare detaljering, även om begreppen under årens gång har kommit närmare varandra. Det här kräver åtgärder av beslutsfattarna.
– De nuvarande motstridigheterna i begreppet företagare orsakar många överraskningar särskilt inom familjeföretag. Företagardefinitionerna i tre olika lagar och skattemyndigheternas definitioner bör få en enhetlig tolkning.
– Samtidigt bör man också dra linjer för hur nya typer av företagsverksamhet – t.ex. lättföretagare som jobbar via faktureringsservice – ska beaktas, konstaterar Björklöv.
Innan han övergick till Fennia var Björklöv verksam inom Företagarna i Finland och han var en av SYT-kassans grundare 1995. Han blev också kassans första kassachef. Därför försöker han fortfarande främja företagares arbetslöshets- och socialskydd med sikte på klarare tolkningar.
FöPL-inkomsten är avgörande i mycket och mångt
Speciell noggrannhet krävs också med avseende på definiering av företagarens egen FöPL-årsinkomst. Björklöv efterlyser helhetsuppfattad förståelse med avseende på FöPL-lösningen.
– Det är inte bara en pensionsfråga. FöPL-nivån påverkar också företagarnas socialskydd.
– FöPL tolkas i alltför hög grad utgående från ålderspension. Man måste komma ihåg att FöPL- och ArPL-pensionerna också omfattar invalidpension och familjepension. FöPL-inkomsten påverkar allt flera punkter i företagarnas socialskydd, bl.a. sjukdagpenningens nivå, arbetslöshetsskyddets nivå och beloppet man får i inkomstrelaterat arbetslöshetsskydd och dessutom flertalet familjeförmåner, säger Björklöv.
– Ofta ändrar man under årens gång inte arbetsinkomstnivån man valde när företagverksamheten inleddes, även om företagsverksamheten växer. Ofta tänker man också att man sen någon gång senare höjer sin FöPL-avgift. Ofta för sent, tyvärr.
– Men tänk om konjunkturerna minskar inkomsterna man får från företaget eller förhindrar att företaget kan säljas, för att inte tala om att värdet av den fasta egendomen sjunker.
Företagarens sjukdom eller annan arbetsoförmögenhet kan enligt Björklöv dramatiskt påverka hens framtida levnadsförhållanden.
Vad tycker du om den nedre gränsen för FöPL-försäkringen (12 326€/år) och hur tror du den påverkar den situationen?
– Faktum att nedre gränsen för arbetsinkomsten har höjts kommer att påverka många företagares möjligheter att säkerställa inkomstrelaterat arbetslöshetsskydd åt sig själv. Å andra sidan höjer den nya nedre gränsen också sjukförsäkringens dagpenning och företagarens framtida pensionsskydd. Den kritiska faktorn blir nog hur företagaren och företaget klarar av att finansiera den här höjningen, säger Björklöv.
Hur går det för dem som inte klarar av att betala den nya FöPL-gränsen?
– Det är svårt att svara på det här. Klarar företagets situation inte av ytterligare kostnader, vad blir kvar då? FPA:s arbetsmarknadsstöd som är underställt behovsprövning, d.v.s. makes/makas inkomster kan påverka beviljandet och i värsta fall nollställa det.
– Väljer man som FöPL- företagare sin arbetsinkomst under 12 326 euro per år riskerar man att mista sitt arbetslöshetsskydd, säger, säger Björklöv.

Yrittäjien työttömyys kasvussa – etuuksia maksettiin 30 % enemmän

test

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2014 yli 12 milj. euroa eli noin 30 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 9,2 milj. €. Koko vuoden aikana etuuksia maksettiin 1481 jäsenelle.
”Etuusmaksatuksen nousu oli oletettua suurempi”, totesi Raumalla 22.5.2015 pidetyssä SYT:n sääntömääräisessä kassan kokouksessa uudelleen puheenjohtajaksi valittu Talousjuristien lakimies ja osakas Juhani Hopsu.
Työttömyys osuu nimenomaan yksinyrittäjiin, ja Hopsu toikin esiin huoleen ja epäkohdan yksinyrittäjien toimeentulosta verrattuna palkansaajiin.
”Esimerkiksi parturi-kampaajien asema ja tulotaso on merkittävästi heikentynyt muutaman viime vuoden aikana, osaltaan arvonlisäveron korotuksen, mutta myös asiakaskunnan vähentymisen myötä”.
Yrittäjät ovat Hopsun mukaan heikommassa asemassa kuin palkansaajat, ja tähän SYT-kassa vaatii seuraavalta hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä ja ratkaisuja.
”Yritystoimintaan liittyy aina riskejä, mutta pelko riskeistä ei saisi olla niin suuri, että se estää yritystoiminnan aloittamisen kokonaan. Myös työvoiman palkkaamisen pitäisi olla helpompaa, koska lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät PK-sektorille. Tämän potentiaalin hyödyntäminen toisi nopeasti 100 000 uutta työpaikkaa”, Hopsu muistutti.
Etuusmaksatuksen kasvu perustui osittain kassan lisääntyneeseen jäsenmäärään, mutta myös työttömyysturvalakiin tehtyihin muutoksiin sekä heikentyneeseen taloustilanteeseen. Yrittäjän työttömyysturvaan on viime vuosina tehty huomattavia parannuksia, mutta yrittäjän asema on edelleen heikompi kuin palkansaajan.
Vain noin 12 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan
Kassan kokouksessa kiinnitettiin huomiota ja huolta siihen, kuinka pieni osa yrittäjistä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta. SYT-kassaan liittyy jatkuvasti paljon uusia jäseniä, esimerkiksi alkuvuonna 2015 jo noin 2300 yrittäjää, mutta edelleen noin 300 000 yrittäjästä, perheenjäsenestä tai osa-omistajasta vain reilut 12 % on liittynyt työttömyyskassaan.
”Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana”, totesi Hopsu. 
Yrittäjien työttömyys on kuitenkin kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin.
”3-4 % kassan jäsenistä saa kuukausittain ansiopäivärahaa, mikä osoittaa selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan. Ehdot etuuden saamiselle eivät SYT-kassan mukaan saa olla niin tiukat, että se muodostuu esteeksi kassaan liittymiselle, vaan kassajäsenyyden tulisi olla yhtä luonteva asia kuin palkansaajien keskuudessa. SYT-kassan mukaan etenkin yritystoiminnassa työllistyvien perheenjäsenten asemaa tulisi edelleen parantaa ja varmistaa ansioturvaan saaminen entistä kattavammin”, Hopsu täsmensi.
 
 

Kesä-syyskuun palveluajat

test

SYT-kassan puhelinpalvelu on avoinna kesällä 15.6. – 30.9.2015 ma-to klo 9-11. Puhelinpalvelun numero on (09) 622 4830.
SYTin toimisto on avoinna kesä-heinä ja elokuussa maanantaista torstaihin klo 9-15